Talvikkipaju
| Talvikkipaju | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Salix pyrolifolia Ledeb. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Talvikkipaju Wikispeciesissä |
Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) on pajukasvien heimoon kuuluva isokokoinen pensas tai pieni puu, joka on levinnyt laajalle alueelle Euraasian taiga-alueella. Suomessa luonnonvarainen talvikkipaju on uhanalainen ja se on rauhoitettu.[1] Laji kuuluu myös Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien listaan.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Talvikkipaju kasvaa 2,5–5 metriä korkeaksi. Varren haarat ovat ruskeita ja kaljuja, vuosikasvaimet karvaisia tai kaljuja. Silmut ovat 3 mm pitkiä ja kaljuja. Lehtien korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia ja nystylaitaisia. Lehdet ovat lähes pyöreitä, sahalaitaisia ja kaljuja. Väriltään ne ovat päältä vaaleanvihreitä, alta kalpeanvihreitä. Suonipareja lehdissä on 8–10 kappaletta. Talvikkipaju kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on norkko. Norkkoperät ovat lyhyitä ja lehdettömiä, ja norkkosuomut ruskeita. Sikiäin, palhot ja kota ovat kaljuja.[2]
Talvikkipaju voi risteytyä muiden pajulajien, kuten esimerkiksi raidan (S. caprea) kanssa.[3]
Levinneisyys [muokkaa]
Talvikkipaju on itäinen taigakasvi, jonka yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu Ääniseltä itään aina Kamtšatkan niemimaalle saakka. Laji on yleisimmillään Siperian eteläosissa. Talvikkipajun läntisimmät kasvupaikat ovat Suomessa Kuusamossa, jossa kasvaa vain yksi vanha puu, sekä Tervolassa. Nämä esiintymät löydettiin vuosina 1917 ja 1948. Epävarma havainto lajista tunnetaan myös Sallasta. Suomen erillisesiintymät lienevät seurausta siementen kaukoleviämisestä. Suomen kaikki talvikkipajut ovat emikasveja, minkä takia se ei voi tuottaa ja levittäytyä laajemmalle siemenistä Suomessa.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Päälevinneisyysalueellaan talvikkipaju kasvaa kalkkiperäisillä tulvaniityillä ja -pensastoissa sekä lampareiden rannoilla. Suomessa laji kasvaa rinneletolla sekä lettokorven painanteessa. Suomen esiintymiä uhkaavat kasvien kuoleminen vanhuuteen sekä Tervolassa kasvupaikan vesitalouden muutokset metsänhoitotoimenpiteiden seurauksena.[3]
Käyttö [muokkaa]
Talvikkipajua myydään koristekasviksi esimerkiksi pihoille.[4]
Lähteet [muokkaa]
- Jäkäläniemi, Anne: Talvikkipaju. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 233–234.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 18.8.2009.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 205.
- ↑ a b c Jäkäläniemi 1997, s. 234.
- ↑ Tornionlaakson taimitarha: Lehtipuut Viitattu 18.8.2009.
