Kuusamo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Kuusamo on myös Dannyn albumi.
Kuusamo
Guossán
Kuusamo.vaakuna.svg Kuusamo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.kuusamo.fi
Sijainti 65°58′00″N, 29°11′00″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Koillismaan seutukunta
Perustettu 1868
– kaupungiksi 2000
Kokonaispinta-ala 5 808,95 km²
10:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 4 978,6 km²
– sisävesi 830,35 km²
Väkiluku 16 657
68:nneksi suurin 30.9.2009 [2]
– väestötiheys 3,35 as/km² (30.9.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 18,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 98,9 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1 %
Kunnallisvero 18,75 %
334:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja Timo Halonen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
28
7
4
2
2

Kuusamo (pohjoissaameksi Guossán) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Koillismaalla, Oulun läänissä. Kuusamon kunta on perustettu vuonna 1868 ja kaupunki Kuusamo on ollut vuoden 2000 alusta. Kuusamo on Koillis-Suomen talousalueen keskus. Kuusamon naapurikuntia ovat Posio, Salla, Suomussalmi ja Taivalkoski. Kuusamossa sijaitsee myös lentoasema, johon matkaa on Kuusamon keskustasta 6 km.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Alkuajat

Kuusamossa on ollut asutusta jo kivikaudella. Siitä on löytynyt runsaasti merkkejä ajalta 2 000–3 000 eaa. Kuusamossa oli lappalaista asutusta 1500-luvulla. Asutus keskittyi Maanselän ja Kitkan talvikyliin. Alueen järvet olivat iiläisten talonpoikien kalastuksen kohteena 1500- ja 1600-luvulla, mutta pysyvämpää asutusta ei vielä syntynyt. Ruotsin kuningas Kustaa III teki vuonna 1673 päätöksen Kemin Lapin Kuusamon seurakunnan perustamisesta. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat 1600-luvun lopulla Kainuun suunnalta. Uudisasutus eteni niin voimakkaasti, että lappalaiset joutuivat väistymään tai sulautuivat uudisasutukseen miltei täydellisesti 1700-luvun puoliväliin mennessä.

[muokkaa] Aluemuutokset

Kuusamon itäosa (noin 1 700 km²) luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940, vallattiin takaisin 1941 ja luovutettiin uudelleen 1944. Syksyllä 1944 aikana Itä-Karjalasta Kiestingin suunnasta vetäytyneet saksalaiset sotajoukot tuhosivat, pääosin polttamalla, Kuusamon asutuksen. Kirkonkylän osalta tuho oli melkein täydellinen, vain muutaman rakennuksen jäädessä pystyyn. Nämäkin tosin pahoin vaurioituneina. Venäläiset joukot, jotka saksalaisten vetäytymisen jälkeen rauhansopimusta rikkoen miehittivät Kuusamon, rakensivat Kirkkokedon alueelle joukoilleen ”korsukaupungin”. Myöhemmin vetäytyessään alueelta puna-armeija täydensi Kuusamon tuhoa rikkomalla ja varastamalla suomalaisten yksityisomaisuutta, sekä tuhosivat räjäyttämällä kaikki Salpa-linjan teräsbetonibunkkerit.

[muokkaa] Nimi

Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamojärven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi sai nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi Elias Lagus (1741–1819) on katsonut sen olevan lappalaista alkuperää ja tarkoittavan kuusimaata.

[muokkaa] Matkailu

Suomen kunnista Kuusamossa on viidenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 6 300 kpl. [7] Matkailijoille on tarjolla mm. koskenlaskua, patikointia, moottorikelkkailua, kalastusta, metsästystä ja laskettelua.

[muokkaa] Karhunkierros

Kuusamon kuuluisin vaellusreitti on pääosin Oulangan kansallispuistossa kiertelevä Karhunkierros, jonka pituus on noin 70 kilometriä (Ristikalliolta) ja 80 km (Hautajärven luontotuvalta, Sallan kunnan puolelta). Pienen Karhunkierroksen lähtö- ja päätepiste on Juuman kylässä ja reitin pituus noin 12 km. Pienen Karhunkierroksen varrella on useita pysähdyspisteitä ja nähtävyyksiä, mm. Jyrävän putous, joka on yksi Suomen korkeimmista. Myös vuonna 2006 kuvatun elokuvan Suden arvoitus kuvauksia suoritettiin Jyrävän putouksen juurella.

[muokkaa] Ruka

Ruka on Kuusamon talvimatkailun keskus, joka sijaitsee Kuusamosta noin 25 km pohjoiseen. Rukatunturin korkeus merenpinnasta on noin 490 metriä. Ruka ei kuitenkaan ole tunturi vaan vaara, sillä sen huipulla on kasvanut puita, jotka on hakattu pois.

[muokkaa] Urheilu

[muokkaa] Urheiluseurat

Kuusamossa toimii tällä hetkellä kymmenen urheiluseuraa. Näistä merkittävämpiä ovat Kuusamon Erä-Veikot, joka keskittyy hiihtoon, mäkihyppyyn, suunnistukseen, uintiin, voimanostoon, yleisurheiluun ja keilailuun, sekä Kuusamon Pallo-Karhut, joka keskittyy jalkapalloon, jääkiekkoon, lentopalloon ja salibandyyn. Kuusamossa toimii myös voimisteluseura Kuusamon Naisvoimistelijat, alppihiihtoseura Ruka Slalom, ampumaseura Kuusamon Ampujat, karateseura Shotokai Kuusamo, golfseura Ruka Golf, squashseura Sc-Ruka, pyöräilyseura Cyclos Kuusamo sekä Kuusamon Senioritanssijat ja Kuusamon Soutajat.

[muokkaa] Kylät

[muokkaa] 1960-luvun alun kylät

Alakitka, Heikkilä, Hiltunen, Irni, Jokilampi, Kallunki, Kantokylä, Kemilä, Kero, Kesäniemi, Kiitämäjärvi, Kirkonkylä, Koskenkylä, Kuolio, Kurkijärvi, Kurvinen, Kärpänkylä, Lämsänkylä, Maaselänkylä, Poussu, Rukajärvi, Suininki, Suorajärvi, Tammela, Vasaraperä, Virrankylä ja Vuotunki (Lähde: Eljas Savola: Kuusamon isojako).

[muokkaa] Nykyisiä kyliä

Alakitka, Heikkilä, Hiltunen, Hänninen, Irni, Jokilampi, Kajava, Kallunki, Kantokylä, Kemilä, Kero, Kesäniemi, Kiitämäjärvi, Kirkonkylä, Kiviperä, Koskenkylä, Kuolio, Kurkijärvi, Kurvinen, Kärpänkylä, Käsmä, Käylä, Lehto, Lämsänkylä, Maaselänkylä, Maivala, Murtovaara, Nissinvaara, Poussu, Puutteenkylä, Rukajärvi, Määttälänvaara, Riekki, Soivio, Sossonniemi, Suorajärvi, Särkelä, Tammela, Teeriranta, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Virrankylä ja Vuotunki.

[muokkaa] Suurimmat järvet

Joukamojärvi, Iijärvi, Iso-Kero, Irni, Kiitämä, Kitka, Kurkijärvi, Kuusamojärvi, Muojärvi, Suininki, Vuotunki

[muokkaa] Suurimmat joet

Venäjän puolelle laskevia jokia ovat: Oulankajoki, Kitkajoki, Kuusinkijoki (Koutajoen vesistö), sekä Pistojoki. Iijärvestä alkunsa saava pitkä Iijoki laskee Pohjanlahteen.

[muokkaa] Etäisyyksiä

(Lähde: Tiehallinto)

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Uraanivaltaukset

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 19.1.2007 hyväksynyt kanadalaisen Cooper Minerals Inc omistuksessa olevan Namura Finland Oy:n uraanivaltaushakemukset Kuusamossa Kitkajärven rantaan Kouvervaara - Naatikkavaara - Jäkäläniemen alueelle. Päätös valtausoikeuksien myöntämisestä antaa Namura Finland Oy:lle oikeuden radontutkimukseen ja valtaukset ovat voimassa vuoden. Valtausoikeudet koskevat 10 valtausaluetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 8,6 km². Yhtiö otaksuu valtausalueilta löytyvän kuparia ja uraania.

[muokkaa] Tunnettuja kuusamolaisia

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon Historiaan (verkkoversio) (5/2005)
  2. Tiehallinto - Paikkakuntien välimatkoja Suomessa
  3. Kuusamon sijainti - Kuusamon koordinaatit

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 30.9.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.10.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
  7. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuusamo.


Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska
Entiset kunnat
Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki
Suomen toisessa maailmansodassa luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kaupungit Käkisalmi – Sortavala – Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat Koivisto – Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat Antrea – Harlu – Heinjoki – Hiitola – Impilahti – Jaakkima – Johannes – Kanneljärvi – Kaukola – Kirvu – Kivennapa – Koiviston mlk – Kuolemajärvi – Kurkijoki – Käkisalmen mlk – Lavansaari – Lumivaara – Metsäpirtti – Muolaa – Petsamo – Pyhäjärvi Vpl – Rautu – Ruskeala – Räisälä – Sakkola – Salmi – Seiskari – Soanlahti – Sortavalan mlk – Suistamo – Suojärvi – Suursaari – Terijoki – Tytärsaari – Uusikirkko – Valkjärvi – Viipurin mlk – Vuoksela – Vuoksenranta – Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat Ilomantsi – Inari – Jääski¹ – Kitee – Korpiselkä² – Kuusamo – Lappee – Nuijamaa – Parikkala – Pälkjärvi² – Säkkijärvi² – Rautjärvi – Ruokolahti – Saari – Salla – Simpele – Tohmajärvi – Uukuniemi – Vahviala² – Vehkalahti – Virolahti – Värtsilä – Ylämaa
Muita huomattavia paikkakuntia Elisenvaara – Enso – Ihantala – Ilmee – Kolosjoki – Kyyrölä – Liinahamari – Pitkäranta – Pölläkkälä – Uuras – Valamo
1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusamo
Henkilökohtaiset työkalut