Ruskeala

Ruskeala
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Laatokan Karjala1
Kihlakunta	Sortavalan kihlakunta
Perustettu	17212
– emäpitäjä	Kitee
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	519,00 km² ; (12.3.1940)
– maa	412,90 km²
– sisävesi	106,10 km²
Väkiluku	6 938 ; (31.12.1939)
– väestötiheys	16,8 as/km²
	1 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa; 2 Seurakunnan perustamisvuosi

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyisestä Ruskealan taajamasta Karjalan tasavallassa on oma artikkelinsa

Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella.

Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä.^[3]

Marmorilouhos [muokkaa]

Marmorilouhoksen näkymiä keväällä 2008.

Ruskealan pitäjäviiri

Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin jo 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka.

Kylät [muokkaa]

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

Nykytilanne [muokkaa]

Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.

Lähteet [muokkaa]

Ruskeala LuovutettuKarjala.fi

Viitteet [muokkaa]

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan alueensa menettäneet kunnat^[1]
* kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
* kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
* maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo^[2]^[3] \| Pyhäjärvi (Vpl) \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa	Jääski^[4] \| Korpiselkä^[5] \| Nuijamaa \| Pälkjärvi^[5] \| Säkkijärvi^[5] \| Uukuniemi \| Vahviala^[5] \| Värtsilä
Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa	Ilomantsi \| Inari^[6] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Ylämaa
Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo
Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin	Hanko^[7]
Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin	Bromarv^[7] \| Degerby^[8]^[9] \| Espoo^[8] \| Inkoo^[8] \| Kirkkonummi^[8] \| Siuntio^[8]
↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948 ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria) ↑ Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944 ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948 ↑ ^a ^b ^c ^d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948 ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947 ↑ ^a ^b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941) ↑ ^a ^b ^c ^d ^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956 ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[stv1940-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[v.C3.A4est.C3.B6suhteet1939-2] Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[3] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

[4] Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

[Petsamo-5] Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria)

[6] Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

[7] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[naapuri-8] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[9] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-10] Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

[Porkkala-11] Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

[Degerby-12] Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1]

[2]

[3]

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

Ruskeala

Sisällysluettelo

Marmorilouhos [muokkaa]

Kylät [muokkaa]

Nykytilanne [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

Navigointivalikko

Henkilökohtaiset työkalut

Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät

Näkymät

Toiminnot

Haku

Valikko

Osallistuminen

Tulosta tai vie

Työkalut

Muilla kielillä

Ruskeala
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Laatokan Karjala¹
Kihlakunta	Sortavalan kihlakunta
Perustettu	1721²
– emäpitäjä	Kitee
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	519,00 km² ^[1] (12.3.1940)
– maa	412,90 km²
– sisävesi	106,10 km²
Väkiluku	6 938 ^[2] (31.12.1939)
– väestötiheys	16,8 as/km²
¹ Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa ² Seurakunnan perustamisvuosi