Uusikirkko
Sivulta puuttuu |
Nykyrka |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Perustettu 2 | 1445 |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | km2 (1938) |
| – maa | 604,6 km2 |
| Väkiluku | 11 110 [1] (1939) |
| – väestötiheys | 18,4 as/km2 |
|
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen |
|
Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl, ruots. Nykyrka) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 604,6 km² ja asukkaita 11 110 (1939). Uudenkirkon naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Muolaa, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki.
Alueelta oli hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin. Alueella oli 1930-luvun lopussa jo merkittävää turismia merenrannikolla.
Nykyisin Uudenkirkon kirkonkylän paikalla on Poljanyn maaseututaajama (ven. Поляны), joka on Leningradin alueen Viipurin piirin Poljanyn eli Uudenkirkon maalaiskunnan keskustaajama.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Löytöjen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyvää asutusta jo kivikaudella. Itsenäisenä seurakuntana nimi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1445, jolloin se oli eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta.
Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1871) ja Kanneljärvi (1925). Tyrisevän kylä siirrettiin osaksi Terijoen kuntaa 1927.
Talvisodassa Uusikirkko joutui Neuvostoliiton haltuun 4. joulukuuta 1939.[2]
Uudenkirkon väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Salon seudulle seuraaviin kuntiin: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski Tl, Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero.[3]
[muokkaa] Kylät
Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Halola, Harju, Himottula, Hyttilä, Hälkölä, Häme, Hänniloja, Hännilä, Hötsölä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jokela (Lohela), Jorola, Jäppilä, Järmilä, Kaipiala (Lampaala), Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi (kirkonkylä), Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Mäkienmäki, Neuvola, Peippola, Putrola, Päätilä, Ritarila, Rumpula (Piispala), Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Tyrisevä, Uimola, Uiskola, Uskila, Vohnala, Vihmala, Villikkala, Vitikkala
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Rautu, Valkjärvi ja Uusikirkko joutuvat vihollisen käsiin Talvisota 1939-1940, Sähkeitä talvisodan jokaiselta päivältä. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950. ISBN 951-1-06776-1.
