Uusikirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä Suomen Viipurin läänin kunnasta. Nykyisestä Venäjän Uudenkirkon kunnasta on oma artikkelinsa. Uusikirkko Tl. puolestaan oli Kalannin kunnan entinen nimi.
Uusikirkko
Nykyrka
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Uusikirkko.gif Uusikirkko location map.PNG

vaakuna

sijainti
Lääni Viipurin lääni
Kihlakunta Rannan kihlakunta
Perustettu 2 1445
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 641,70 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 604,60 km²
– sisävesi 37,10 km²
Väkiluku 11 110  [2]
(31.12.1939)
– väestötiheys 18,4 as/km²

1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
2Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran

Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl, ruots. Nykyrka) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 604,6 km² ja asukkaita 11 110 (1939). Uudenkirkon naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Muolaa, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki.

Alueelta oli hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin. Alueella oli 1930-luvun lopussa jo merkittävää turismia merenrannikolla.

Nykyisin Uudenkirkon kirkonkylän paikalla on Poljanyn maaseututaajama (ven. Поляны), joka on Leningradin alueen Viipurin piirin Poljanyn eli Uudenkirkon maalaiskunnan keskustaajama.

Sisällysluettelo

Historia[muokkaa]

Löytöjen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyvää asutusta jo kivikaudella. Itsenäisenä seurakuntana nimi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1445, jolloin se oli eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta.

Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1871) ja Kanneljärvi (1925). Tyrisevän kylä siirrettiin osaksi Terijoen kuntaa 1927.

Talvisodassa Uusikirkko joutui Neuvostoliiton haltuun 4. joulukuuta 1939.[3]

Uudenkirkon väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Salon seudulle seuraaviin kuntiin: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski Tl, Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero.[4]

Kylät[muokkaa]

Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Halola, Harju, Himottula, Hyttilä, Hälkölä, Häme, Hänniloja, Hännilä, Hötsölä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jokela (Lohela), Jorola, Jäppilä, Järmilä, Kaipiala (Lampaala), Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi (kirkonkylä), Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Mäkienmäki, Neuvola, Peippola, Putrola, Päätilä, Ritarila, Rumpula (Piispala), Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Tyrisevä, Uimola, Uiskola, Uskila, Vohnala, Vihmala, Villikkala, Vitikkala

Vanha postikortti Uudeltakirkolta

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. ↑ Rautu, Valkjärvi ja Uusikirkko joutuvat vihollisen käsiin Talvisota 1939-1940, Sähkeitä talvisodan jokaiselta päivältä. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 1.1.2010.
  4. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950. ISBN 951-1-06776-1.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1]
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä
Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa
Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin Hanko[7]
Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8]
  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria)
  3. ↑ Lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  5. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  7. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  8. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  9. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusikirkko&oldid=13270390