Äyräpää
| Äyräpää
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Perustettu | 1926 Muolaasta ja Vuokselasta | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Liitetty kanssa | |||||
| Liitetty | |||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Suomen puolelle jääneet osat liitettiin | |||||
| Lääni | Viipurin lääni | ||||
| Maakunta | Etelä-Karjala 2 | ||||
| Seutukunta | [[]] | ||||
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta | ||||
| Pinta-ala oli - maa - sisävesi |
206 km² 186,6 km² 19,4 km² |
||||
| Väkiluku (1939) oli - Väestötiheys |
6 113 [1] 29,7 as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Äyräpää on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 186,6 km² ja asukkaita 6 113 (1939)[1]. Äyräpään kirkonkylä on nimeltään Pölläkkälä (ven. Барышево, Baryševo). Äyräpäässä oli neljä tehdasta, joista merkittävimmät ovat Hackmann & Co:n Pölläkkälän saha ja A. Ahlström Oy:n Suursaaren saha.
Äyräpäässä käytiin kiivaita taisteluita sekä talvisodassa vuonna 1940 että jatkosodassa kesällä 1944 (ns. Äyräpään-Vuosalmen taistelut). Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut kirkko tuhoutui talvisodan aikana maaliskuussa 1940. Neuvostojoukot räjäyttivät sen rauniot jatkosodan jälkeen.
Äyräpään väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle Hollolan, Koski Hl:n, Lahden, Lammin ja Nastolan kuntiin.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi [3]
[muokkaa] Kuvat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Kylät Äyräpään Pitäjäseura ry. Viitattu 3.3.2008.
Sivulta puuttuu