Ilomantsi
Sivulta puuttuu |
Ilomants |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ilomantsi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Perustettu | 1875 [1] |
| Kokonaispinta-ala | 3 172,70 km² 22:nneksi suurin 2013 [2] |
| – maa | 2 763,57 km² |
| – sisävesi | 409,13 km² |
| Väkiluku | 5 693 166:nneksi suurin 31.1.2013 [3] |
| – väestötiheys | 2,06 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [4] |
| – 0–14-v. | 10,7 % |
| – 15–64-v. | 59,3 % |
| – yli 64-v. | 30,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,0 % |
| Kunnallisvero | 20,25 % 135:nneksi suurin 2013 [5] |
| Kunnanjohtaja | Markku Lappalainen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. • muut • KD • PS |
13 7 2 2 1 1 1 |
Ilomantsi (ruots. Ilomants) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Ilomantsi on Suomen ja Euroopan unionin manneralueen itäisin kunta. Kunnan asukasluku on 5 693 henkeä,[3] ja sen naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.
Ilomantsin asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Näin ollen Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta.
Kunnanjohtajana on toiminut vuoden 2007 alusta kasvatustieteen maisteri Markku Lappalainen.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Ilomantsin pinta-ala on 3 172,70 km², josta 409,13 km² on vesistöjä.[2] Talvisodan 1940 päättäneen Moskovan rauhan myötä Ilomantsin pinta-alasta 1 489 km² kuului Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Väestötiheys on 2,2 asukasta/km². Ilomantsissa sijaitsee Euroopan unionin manneralueen itäisin piste, Virmajärvi (vain Kypros ja Ranskaan kuuluva Réunion sijaitsevat vielä idempänä). Kunnan alueella sijaitsee Koitere, joka on pinta-alaltaan Suomen 12. suurin järvi.
Ilomantsissa sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Petkeljärven kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto ja Koivusuon luonnonpuisto.
Kylät [muokkaa]
Ahvenjärvi, Hattuvaara, Haukivaara, Huhmarisvaara, Huhus, Iknonvaara, Ilaja, Ilomantsi, Issakka, Kakkaravaara, Kakonaho, Kirvesvaara, Kivilahti, Kivilampi, Kokkokangas, Kontiovaara, Korentovaara, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapinniemi, Lapiovaara, Lehtovaara, Liusvaara, Lokanlahti, Longonvaara, Lutikkavaara, Maukkula Marjovaara, Mekrijärvi, Melanselkä, Mutalahti, Möhkö, Naarvansalo, Nehvonniemi, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Paavonvaara, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Putkela, Ryökkylä, Siitarinvaara,Sonkaja, Tokrajärvi, Tykkylänvaara, Tyrjänsaari, Viitavaara, Vuottoniemi (osa kylistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1944) ja Mäkikylät, joka on Maukkulan, Issakan ja Paavonvaaran yhteistoiminta-alue.
Pogosta [muokkaa]
Ilomantsin kirkonkylä tunnetaan Pogostana. Siitä on tullut myös koko Ilomantsin synonyymi. Pogosta-sana elää muun muassa paikallislehti Pogostan Sanomien ja maan suurimpiin laturetken kuuluvan Pogostan hiihdon nimessä. Pogostantauti on ihmiseen hyttysistä leviävä virus, joka löydettiin Ilomantsista.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Pampalon kaivos [muokkaa]
Hattuvaaran Pampalossa on kultaesiintymä, jonka omistaa ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö Endomines Oy. Yhtiö käynnisti vuonna 2007 tutkimuskairaukset. [8] Pampalon kultakaivoksen tuotanto alkoi helmikuussa 2011. [9]
Ilomantsin liikenne [muokkaa]
Ilomantsiin johtaa Joensuusta kantatie 74. Rajan pinnassa kulkee Runon ja Rajan tie.
Joensuu-Ilomantsi-rata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1967. Henkilöliikenne rataosalla lakkautettiin vuonna 1969. Nykyisin rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä.
Nähtävyydet [muokkaa]
- Luterilainen "kuvakirkko"
- Ilomantsin ortodoksinen kirkko
- Katri Vala Kulttuurikeskus
- Mekrijärven tutkimusasema
- Parppeinvaaran runokylä ja Runonlaulajan Pirtti
- Petkeljärven kansallispuisto ja sodanaikaiset taistelupaikat
- Patvinsuon kansallispuisto
- Taistelijan talo
- Möhkö
Muuta [muokkaa]
Kunnassa sijaitsee Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran harjoitus- ja ampuma-alue Koitereen lähistöllä sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin alainen varastoalue.
Tunnettuja ilomantsilaisia [muokkaa]
- Immo Eronen, jalkapalloilija
- Jari Jolkkonen, piispa
- Pietari Kurvinen, ensimmäisiä Ambomaan lähettejä (1868-1875)
- Martta Kuikka, kalevalaisten itkuvirsien laulaja
- Mateli Kuivalatar (oik. Magdaleena Ikonen), runonlaulaja
- Hilkka Kuusela, Pogostan Hilkka, Pogostan Sanomien legendaarinen päätoimittaja
- Liisa Matveinen, kansanmuusikko
- Onni Määttänen, Mannerheim-ristin ritari
- Heimo Rautava, eräkirjailija
- Henrik Renqvist, rukoilevaisliikkeen perustaja (s. 1789 Ilomantsi)
- Simana Sissonen, runonlaulaja
- Katri Vala , runoilija, asui Ilomantsisssa 1905-11[10]
- Kaisa Varis, hiihtäjä
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Yleistietoa Ilomantsista 13.2.2007. Ilomantsin kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Karjalainen, 13.6.2007.
- ↑ Endomines: Endomines startar guldproduktionen i Pampalo 8.2.2011. Viitattu 10.2.2011.
- ↑ Katri Valalle postimerkki. Karjalainen 5.9.2011
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilomantsi Wikimedia Commonsissa- Ilomantsin kunnan kotisivu
- Ilomantsin sotahistoria
- Suomen ortodoksinen kirkko – Ilomatsin seurakunnan alueella olevat kirkot ja pyhäköt
- YLE Elävä arkisto - Metsien kätköissä Pogostalla 1964 - nettivideo
- Runolaulajan Pirtti Parppeinvaaran Runokylässä
- Mäkikylät
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo |
| Entiset kunnat Eno - Kesälahti - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
