Varsinaiskarjalan kieli
Wikipedia
| Varsinaiskarjala | |
|---|---|
| Englanninkielinen nimi | Karelian Proper |
| Tiedot | |
| Alue | Karjala, Tver, Tihvinä, Suomi |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 35 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä | suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Murteet
Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimitystä pohjoiskarjala pyritään usein välttämään, koska se aiheuttaa turhaa sekaannusta Suomen Pohjois-Karjalan kanssa. Päämurteet jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:
- vienankarjala (pohjoiskarjala)
- Oulangan murre
- Kiestingin murre
- Kieretin murre
- Vitsataipaleen murre
- Pistojärven murre
- Uhtuan murre
- Vuokkiniemen murre
- Suomussalmen murre
- Kontokin murre
- Jyskyjärven murre
- Paanajärven murre
- Usmanan murre
- eteläkarjala
- Rukajärven murre
- Tunkuan murre
- Repolan murre
- Paateneen murre
- Porajärven murre
- Mäntyselän murre
- Ilomantsin murre
- Korpiselän murre
- Suojärven murre
- Suistamon murre
- Impilahden murre
- Tihvinän murre, tihvinänkarjala
- Valdain murre, valdainkarjala
- Tverin murre, tverinkarjala
- Doržan murre
- Maksuatihan murre
- Ruameškan murre
- Tolmattšun murre
- Vesjegonskin murre
Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään toisinaan yhteisnimitystä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.
[muokkaa] Vienankarjala
Vienankarjalan puhuma-alue on kattanut laajimmillaan koko Karjalan tasavallan pohjoisosan sekä Suomesta Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä Kuhmon Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt venäjän tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan Kalevalan (Uhtuan) piirissä, Louhen, Kiestingin ja Vuokkiniemen alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi suomen kielen itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.
[muokkaa] Eteläkarjala
Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa (Pohjois-Aunuksessa) sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille 1600-luvulla. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen 1650 mennessä muutti pois 25 000 henkeä. Raja-Karjalan eli Laatokan pohjoispuolisen luovutetun Karjalan eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.
Eteläkarjalaa puhutaan nykyisin Porajärven, Repolan, Rukajärven ja Paateneen pitäjissä Karjalan tasavallassa sekä ns. tverinkarjalaisten asuma-alueella Tverin ja Tihvinän seuduilla Sisä-Venäjällä. Karjalaisalueita nimitetään Tverin Karjalaksi. Valdain alueelta eteläkarjalan murre on kadonnut. Ennen toista maailmansotaa sitä puhuttiin myös Suomen puolella Raja-Karjalassa Ilomantsissa, Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselillä ja Impilahdessa.
Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000. Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000. Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.
Eteläkarjalaa ei pidä sekoittaa Suomen Etelä-Karjalan maakuntaan eikä siellä puhuttaviin suomen kaakkoismurteisiin.
[muokkaa] Aiheesta muualla
akkalansaame | aunuksenkarjala | enetsi | ersä | eteläsaame | hanti | inarinsaame | inkeroinen | juratsi | kamassi | karjala | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | komi | komipermjakki | kveeni | liivi | luulajansaame | lyydi | mansi | mari | matori | merja | metserä | meänkieli | mokša | muroma | nenetsi | nganasani | niittymari | piitimensaame | pohjoissaame | selkuppi | suomi | turjansaame | udmurtti | unkari | uumajansaame | varsinaiskarjala | vatja | vepsä | viro | võro
