Suomussalmi

Wikipedia

Suomussalmi
vaakuna	sijainti
www.suomussalmi.fi
Sijainti	64°53′05″N, 28°54′45″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kehys-Kainuun seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala	5 857,80 km2 9. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	5 271,04 km2
– sisävesi	586,76 km2
Väkiluku	9 585 106. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	1,82 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Timo A. Säkkinen

Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 9 585 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 5 857,80 km², josta 586,76 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 1,82 asukasta/km².

Suomussalmen kunta rajoittuu Taivalkosken, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntiin, Kuusamon, Pudasjärven ja Kuhmon kaupunkeihin sekä idässä Venäjään. Suomussalmen kunta on perustettu vuonna 1867 ja sen ystävyyskuntia ovat Nordmaling Ruotsissa ja Kaleva Venäjällä.

Suomussalmella on kyseenalainen maine kuntana, jossa tehdään eniten itsemurhia.

Sisällysluettelo 1 Kianta, Suomussalmi ja Ämmänsaari 2 Esihistoriaa 3 Asuttaminen 4 Vainolainen, halla ja taudit 5 Ämmän ruukki ja nykyajan tehtaat 6 Suomussalmi ja Raatteentie – talvisodan suurtaistelut 7 Sodan muistomerkit ja Talvisotamuseo 8 Kyliä 9 Liikenne 10 Tunnettuja paikkakuntalaisia 11 Muuta tietoa 11.1 Valmistettuja pienoismalleja ja sijoituspaikat 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kianta, Suomussalmi ja Ämmänsaari

Seutu tunnettiin nimellä Kianta ennen kunnan perustamista. Kirkonkylän ja Hulkonniemen välisestä salmesta Suomussalmesta tuli kunnan nimi. Nykyisin Kiannasta puhuttaessa tarkoitetaan Kiannanniemeä tai Kiantajärveä, mutta esimerkiksi 1930-luvulle sijoittuvissa Kalle Päätalon romaaneissa suomussalmelaisista puhutaan "kijantalaisina".

Suomussalmen kirkonkylä oli talvisotaan asti kunnan keskus. Kirkonkylän tuhouduttua joulukuussa 1939 täysin valtioneuvosto päätti siirtää kunnan hallinnon Ämmänsaareen järven länsirannalle. Sodan jälkeen 5-tien linjaus johti liikennevirrat järven länsipuolelle.

Kirkonkylä jälleenrakennettiin, mutta Ämmänsaari kasvoi 1950-1960 luvuilla kirkonkylää suuremmaksi. Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen.

[muokkaa] Esihistoriaa

Suomussalmen alueella on ollut säännöllistä asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Eri puolilta nykyistä Suomussalmen kuntaa on tehty useita merkittäviä arkeologisia löytöjä, muun muassa Hossan Somerjärven rantakalliossa oleva kalliomaalaus, Värikallio. Sen maalaukset ovat ajalta noin 2500 eaa.^[4]

[muokkaa] Asuttaminen

1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Venäjän rajariidat päättyivät joksikin aikaa. Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän puolelle. Kainuun vesireitit toimivat varsinkin karjalaisten kulkureitteinä aina Ouluun ja Tornioon saakka. 1500-luvulla Ruotsi-Suomen silloinen kuningas Kustaa Vaasa tuki savolaisten siirtymistä valtakunnan rajan yli Oulujärven ympäristöön.^[5]

Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotta kestänyt sota Pitkä viha (1570-1595) tuhosi Kainuun sen aikaisen asutuksen lähes kokonaan. Paikasta toiseen siirtyviä talonpoikia eli kaskiviljelyllä Oulujärven ympäristössä, mutta nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi v. 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuusi vuotta verovapautta. Myös rajalinja oli muuttunut Täyssinän rauhassa 1595 siten että Suomussalmi jäi Ruotsi-Suomen puolelle. V. 1605 suoritettu verotus kertoo Vuokkijärvellä olleen kolme taloa, Janne Tiikkajan sekä Matti ja Paavali Tapion talot. Asutus alkoi voimistua nopeasti. Vuonna 1676 oli Vuokissa jo 20 taloa ja Kiannalle taloja oli kirjattu 29. (Kiannalla käsitettiin laajalti järven ympäristö).

1600-luvulla koko Kainuu oli yhtä pitäjää. Myös maallinen valta oli tuohon aikaa kirkon hallussa ja ajan myötä näin laajan alueen valvominen kävi mahdottomaksi yhdelle kirkkoherralle. V. 1647 Oulujärven erämaapitäjä päätettiin jakaa kahteen osaan, Sotkamoon ja Paltamoon. Lisäksi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 1651 huolehtimaan maakunnan sivistyksellisistä, taloudellisista ja hallinnollisista tarpeista. Nykyisen Suomussalmen alueet kuuluivat Paltamon seurakuntaan aina vuoteen 1786, jolloin Suomussalmesta tuli Hyrynsalmen kappeliseurakunta.

[muokkaa] Vainolainen, halla ja taudit

Ilmastollisesti Suomussalmi kuuluu suurelta osin pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen korkean maastonsa takia, kun samalla leveysasteella oleva Oulu on selvästi keskiboreaalisessa vyöhykkeessä. Tämä edesauttoi sitä että hallavuodet iskivät täällä kenties vieläkin ankarammin kuin muualla. 1600-luvun asutusvaihe päättyi Suomussalmellakin nälkä- ja ruttovuosiin. Muun muassa 1695-1697 tapahtuneet kadot ja niitä seuranneet kulkutaudit saivat aikaan tuhoisaa jälkeä. Tuolloin Kiannalla Matti Rönnyn talossa mainitaan maaliskuussa 1697 kuolleen isännän lisäksi 7 muuta asukasta nälkään. Isännän kuolema merkitse talonväelle yleensä kerjuureissulle lähtöä.

Myös vuonna 1712 Kainuuseen ehtinyt Suuri Pohjan sota lisäsi köyhyyttä ja puutetta. Vuonna 1723 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi kuitenkin uudisasutusta verohelpotuksin ja mm. vapautuksella sotaväenotosta. Väestö alkoikin nopeasti lisääntyä 1700-luvulla. 1786 väestöön kirjattiin jo 1885 henkeä.

[muokkaa] Ämmän ruukki ja nykyajan tehtaat

Ämmän ruukki oli vuosina 1841-1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. Ruukki sijaitsi Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä.

Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy, Kiantama Oy, Evox-Rifa ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä.

[muokkaa] Suomussalmi ja Raatteentie – talvisodan suurtaistelut

Suomen talvisodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin Suomussalmen Karttimossa 30.11.1939. Raatteessa rajavartijat kuulivat radiosta diplomaattisuhteiden katkenneen ja suunnilleen samoilla hetkillä alkoi ampuminen sielläkin.^[6]Venäläinen 163. divisioona tuli kahta reittiä Suomussalmelle ja kohtasi aluksi vain vähäisiä rajavartioston joukkoja. Vihollisen hidastelu mahdollisti lisäjoukkojen (9. divisioona) siirron Suomussalmelle. Suomalaisia joukkoja komensi jääkärieversti Hjalmar Siilasvuo. Ensimmäisistä voitokkaista taisteluista Kuusamon suunnalla vastasi Paavo Susitaipaleen johtoon siirtynyt Erillinen pataljoona 16 Kuusamosta. Ryhmä Sudelle alistettiin myös Porissa perustettu Polkupyöräpataljoona 6, jonka muistomerkki on Kylänmäellä.

Suomussalmen taistelu käytiin kirkonkylän ja sen pohjoispuolella olevan Hulkonniemen alueilla vuoden 1939 joulukuussa. Suomalaisten saarrostavan vastahyökkäyksen painostamana venäläinen 163. divisioona vetäytyi alueelta 27. joulukuuta menetettyään vahvuudestaan noin kolmanneksen.

Jo joulukuun puolivälissä taisteluiden ollessa käynnissä kirkonkylällä oli Raatteen tielle Kuivasjärven-Kuomasjärven kannakselle -vain runsaan kymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä- saapunut ukrainalaisen 44. divisioonan kärki, jonka tarkoitus oli hyökätä myös kirkonkylään. Kapeaa kannasta puolusti vain 300 miestä. Vasta tilanteen lauettua Suomussalmella 27. joulukuuta saattoi eversti Siilasvuo johtaa joukkonsa Raatteen tielle ryhmittyneen vihollisdivisioonan kimppuun.

Raatteen tien taistelu joka käytiin 4.- 8. tammikuuta 1940 johti ukrainalaisen 44. divisioonan lähes täydelliseen tuhoon. Raatteen taistelun jälkeen talvisota jatkui rajakahakkoina.^[7]

Jatkosodassa suomalaiset (JR11 ja rajajoukot) hyökkäsivät Raatteen tien ja Juntusrannan kautta Uhtualle.^[8]

[muokkaa] Sodan muistomerkit ja Talvisotamuseo

Talvisotamuseo Raatteen Portti on Kuhmon tien ja Raatteen tien risteyksessä. Talvisodan päämuistomerkki, Alvar Aallon suunnittelema Liekki (1959), sijaitsee kirkonkylällä Kuhmoon kääntyvän tien risteyksessä. Sen yhteydessä on 3 hehtaarin alalle levittyvä Talvisodan monumentti. Kunnan kotisivuilla on tarkemmat tiedot myös muista sotamuistomerkeistä.

Välirauhan aikana rakennettu Salpalinja kulkee Kiantajärven länsirantaa seuraillen. Haukiperässä jykevistä kivistä tehdyt panssariesteet ja Oraviselän rantaan rakennettu konekiväärikorsu juoksuhautoineen ovat Salpalinjan linnoitteita.

[muokkaa] Kyliä

Alajärvi, Ala-Vuokki, Hakokylä, Hossa, Jumaliskylä, Juntusranta, Kaljuskylä, Kerälä, Kiannanniemi, Korpela, Korvua, Kuivajärvi, Myllylahti, Näljänkä, Näätälä, Pesiökylä, Pesiönlahti, Piispajärvi, Pisto, Pitämä, Pyhäkylä, Raate, Ruhtinansalmi, Siikaranta, Suomussalmi (Ämmänsaari), Suomussalmen kirkonkylä, Vaaranniva, Vuokki, Yli-Vuokki.

Kuntakeskuksen virallinen nimi muutettiin 1900-luvun lopussa Suomussalmeksi, mutta myös entinen nimi, Ämmänsaari, on edelleen epävirallisessa käytössä.

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 5 tulee Hyrynsalmelta Suomussalmen kautta Kuusamoon. Seututie 912 Kuhmosta tulee Suomussalmelle. Yhdystie 9125 eli Raatteentie on Suomussalmen kunnassa Raatteenportista Raatteeseen kulkeva yhdystie. 1940 käydystä Raatteen tien taistelusta nimensä saanut Raatteen tie käsitti osia myös nykyisestä seututiestä 912. Seututie 843 Palovaarasta Suomussalmelle jatkuu aina Poussuun, Kuusamoon saakka. Seututie 892 kulkee Suomussalmelta Korpikylän ja Kytömäen kautta Hyrynsalmelle. Seututie 897 vie Alajärveltä Suomussalmelta Hattuvaaran kautta Yli-Näljänkään.

[muokkaa] Tunnettuja paikkakuntalaisia

• Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti 1919-1925

Menneitä ja nykyisiä kulttuuri- ynnä muita vaikuttajia

• Ilmari Kianto , kirjailija, kunniatohtori
• Louise (Isa) Asp, runoilija
• Domna Huovinen, runonlaulaja
• Onttoni Miihkali, kirjailija, opettaja
• Jaakko Keränen, professori, Ilmatieteen laitoksen johtaja 1931-1953
• Uolevi Kianto, opettaja, kirjailija
• Alvar Saukko, kunnanjohtaja 1960-70-luvuilla, kansanedustaja
• Martti Manner, opettaja, harrastelija-arkeologi
• Teodor Rinne, pankinjohtaja, pitäjäneuvos
• Aku-Kimmo Ripatti , kirjailija, opettaja, läänintaiteilija
• Ossi-Ensio Korvuo, ekoviljelijä, sotamies Määtän roolihahmo Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa
• Jussi Huovinen, Vuokin kyläpäällikkö, runonlaulaja
• Alpo Räisänen, professori, kielentutkija
• Aarne J. Kyllönen, rovasti, Suomussalmen ja Kajaanin kirkkoherra
• Lippo Vester, kirjailija, opettaja, harrastaja-arkeologi
• Jalo Heikkinen, kirjailija, Kianto-tutkija, kulttuurisihteeri
• Risto Kormilainen, runoilija, nykyinen kirkkoherra
• Raija-Liisa Kianto, kirjailija
• Eero Schroderus, näyttelijä, näytelmäkirjailija
• Reijo Kela, tanssija-koreografi
• Osmo Tapio Räihälä, säveltäjä
• Jussi Raatevaara, taiteilija
• Matti Makkonen, tekstiviestin keksijä

Urheilijoita

• Heikki Kovalainen, Formula 1 -kuljettaja
• Marko Kemppainen, savikiekkoampuja, olympiamitalisti
• Eetu Heikkinen, jääkiekkoilija SM-liigassa
• Janne Pesonen , jääkiekkoilija

Poliitikkoja ja muita näkyviä paikkakuntalaisia

• Terttu Huttu-Juntunen, ministeri, sosiaalijohtaja
• Eero Seppänen, keksijä, "rantaneuvos"
• Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton kansanedustaja
• Kauko Heikkinen, kansanedustaja (nyk. kajaanilainen)

[muokkaa] Muuta tietoa

Suomussalmella on rakennettu pienoismalleja jo vuodesta 1999, mm. Kontiomäen rautatieaseman ja Oulunjärven alueen pienoismallit, jotka sijaitsevat Kontiomäen Shellin pienoismallinäyttelyssä, sekä Syvänniemen rullatehdas Kuopioon. Myös Raatteen portissa sijaitseva Raatteentien taistelun pienoismalli on valmistettu Suomussalmella. Pienoismallit on valmistettu erinäisten työllistämishankkeiden aikana, uusin hanke on Vaihtoehtona työ- projekti (2006-2009), joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

Suomussalmella on laajempi pienoismallinäyttely, joka sijaitsee Alajärven koululla. Tällä hetkellä pienoismallinäyttelyssä voi ihailla muun muassa Suomussalmen kirkonkylän (1939) ja Ämmän ruukin (1850-1920), Ämmäkosken rannalla sijainneen järvirautatehtaan, pienoismalleja.

[muokkaa] Valmistettuja pienoismalleja ja sijoituspaikat

• Raatteentien taistelu, Raatteen portti
• Kontiomäen asema, Kontiomäen Shell
• Röllimaa, Paljakka-talo
• Oulunjärven alue, Kontiomäen Shell
• Eino Leino- talo, Kontiomäen Shell
• Suomussalmen kirkonkylä, Alajärven koulu
• Ämmänruukki, Alajärven koulu
• Metelinniemen golf-kenttä, Kontiomäen Shell
• Taivaan Pankko, Kontiomäen Shell
• Hepoköngäs, Paljakka-talo
• Syvänniemen rullatehdas, Syvänniemi
• Ukkohalla, Paljakka-talo
• Syvänniemen rullatehdas, Syvänniemi

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomussalmen kunnan kotisivut
• Reijo Heikkisen kirjoitus Suomussalmesta
• Kuomanjoki- Suomussalmen Thermobylai
• Suomussalmen sotamuistomerkit