Suomussalmi

Suomussalmi
vaakuna	sijainti
www.suomussalmi.fi
Sijainti	64°53′05″N, 28°54′45″E
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kehys-Kainuun seutukunta
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	5 857,59 km² 9:nneksi suurin 2011
– maa	5 270,56 km²
– sisävesi	587,03 km²
Väkiluku	8 956 119:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	1,70 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	12,0 %
– 15–64-v.	62,5 %
– yli 64-v.	25,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,5 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Matti Mentilä
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • Kok.	19 12 4

Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 8 956 ihmistä, ja sen pinta-ala on 5 857,59 km², josta 587,03 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,7 asukasta/km².

Suomussalmen kunta rajoittuu Taivalkosken, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntiin, Kuusamon, Pudasjärven ja Kuhmon kaupunkeihin sekä idässä Venäjään. Suomussalmen kunta on perustettu vuonna 1867.

Historia

Esihistoriaa

Suomussalmen alueella on ollut säännöllistä asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Eri puolilta nykyistä Suomussalmen kuntaa on tehty useita merkittäviä arkeologisia löytöjä, muun muassa Hossan Somerjärven rantakalliossa oleva kalliomaalaus, Värikallio. Sen maalaukset ovat ajalta noin 2500 eaa.

Eräaika ja asuttaminen

Suomussalmi oli idän ja lännen välisten vesiteiden solmukohta. Tärkeä vesitie suuntautui Pohjanlahdelta Oulujokea pitkin Oulujärveen, Oulujärvestä Emäjokea pitkin Kiantajärven latvavesille ja edelleen joki Vuokin ja Sarvitaipaleen tai Sotkamo-Kuhmon reittiä itään. Kainuusta myös Kuusamon kautta Jäämereen laskeville vesille. Suomussalmelta on tavattu varsin paljon viikinki- ja ristiretkiajan löytöjä. Suomussalmelta on tehty myäs Pohjois-Suomen ainoat varmat hautalöydöt. Juntusrannan asuin- ja hautapaikalta on löydetty mm. riipuksia ja sulaneita lasimassahelmiä. Perangan Kivisaaren polttohaudassa oli mm. kaksi kirvestä ja kolme hevosenkenkäsolkea.

1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Venäjän rajariidat päättyivät joksikin aikaa. Oulujärvi ympäristöineen jäi Venäjän puolelle. Kainuun vesireitit toimivat varsinkin karjalaisten kulkureitteinä aina Ouluun ja Tornioon saakka. 1500-luvulla Ruotsi-Suomen silloinen kuningas Kustaa Vaasa tuki savolaisten siirtymistä valtakunnan rajan yli Oulujärven ympäristöön.

Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Ruotsin ja Venäjän välinen 25 vuotta kestänyt sota pitkä viha (1570-1595) tuhosi Kainuun sen aikaisen asutuksen lähes kokonaan. Paikasta toiseen siirtyviä talonpoikia eli kaskiviljelyllä Oulujärven ympäristössä, mutta nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi vuonna 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuusi vuotta verovapautta. Myös rajalinja oli muuttunut Täyssinän rauhassa 1595 siten että Suomussalmi jäi Ruotsi-Suomen puolelle. V.1604 oli Suomussalmella neljä verotaloa, joiden savut symboloivat Suomussalmen vaakunassa pitäjän asutuksen alkua. Asutus alkoi voimistua nopeasti. Vuonna 1676 oli Vuokissa jo 20 taloa ja Kiannalle taloja oli kirjattu 29. (Kiannalla käsitettiin laajalti järven ympäristö).

1600-luvulla koko Kainuu oli yhtä pitäjää. Myös maallinen valta oli tuohon aikaa kirkon hallussa ja ajan myötä näin laajan alueen valvominen kävi mahdottomaksi yhdelle kirkkoherralle. Vuonna 1647 Oulujärven erämaapitäjä päätettiin jakaa kahteen osaan, Sotkamoon ja Paltamoon. Lisäksi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 1651 huolehtimaan maakunnan sivistyksellisistä, taloudellisista ja hallinnollisista tarpeista. Nykyisen Suomussalmen alueet kuuluivat Paltamon seurakuntaan aina vuoteen 1786, jolloin Suomussalmesta tuli Hyrynsalmen kappeliseurakunta.

Vainolainen, halla ja taudit

Ilmastollisesti Suomussalmi kuuluu suurelta osin pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen korkean maastonsa takia, kun samalla leveysasteella oleva Oulu on selvästi keskiboreaalisessa vyöhykkeessä. Tämä edesauttoi sitä, että hallavuodet iskivät Suomussalmella kenties vieläkin ankarammin kuin muualla. 1600-luvun asutusvaihe päättyi Suomussalmellakin nälkä- ja ruttovuosiin. Muun muassa 1695-1697 tapahtuneet kadot ja niitä seuranneet kulkutaudit saivat aikaan tuhoisaa jälkeä. Tuolloin Kiannalla Matti Rönnyn talossa mainitaan maaliskuussa 1697 kuolleen isännän lisäksi 7 muuta asukasta nälkään. Isännän kuolema merkitsi talonväelle yleensä kerjuureissulle lähtöä. 1790 kesä oli epäedullinen, pitkäaikaiset sateet estivät kaskeamisen ja elokuinen halla turmeli muut kylvöt. Seuraavan talvena kuolleita olikin tuhatta asukasta kohta yli 91. 1800-luvun vaihteessa sattui useita pahoja katovuosia peräkkäin ja esimerkiksi 1809 kuoli 9,1 % väestöstä. Vuonna 1833 ruttoon kuoli peräti 401 henkeä. Tämän suuren kuolonvuoden jälkeen väestö alkoi jälleen kasvaa nopeasti. Vielä vuosina 1866-1868 koettiin ankarat nälkävuodet, jolloin 5000 asukkaasta kuoli 638.

Myös vuonna 1712 Kainuuseen ehtinyt suuri Pohjan sota lisäsi köyhyyttä ja puutetta. Vuonna 1723 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi kuitenkin uudisasutusta verohelpotuksin ja mm. vapautuksella sotaväenotosta. Väestö alkoikin nopeasti lisääntyä 1700-luvulla. 1786 väestöön kirjattiin jo 1885 henkeä.

Ämmän ruukki ja nykyajan tehtaat

Ämmän ruukki 1845.

Ämmän ruukki oli vuosina 1841-1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. 3. kesäkuuta 1841 antoi Oulun läänin kuvernööri kirkkoherra Johan Wegeliukselle luvan perustaa Suomussalmelle Ruukin. Ruukki sijaitsi Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä. Taloudelliset suhdanteet ja johtajien holtittomuus aiheutti englantilaisen yhtiön ja sen mukana Ämmän ruukin vararikon 1877-1878.

Oulujoki teki Kainuusta tervamaakunnan ja jo 1800-luvun alussa kuljetettiin tervaa Ouluun Suomussalmeltakin. Suurimmillaan tervanpoltto oli Suomussalmella 1850-1900, jolloin se muodostui kunnan pääelinkeinoksi. Vielä 1930-luvulla valmistettiin monessa suomussalmelaisessa talossa tervaa, mutta 1940-luvulla sen ammattimainen valmistaminen oli käytännössä loppunut. Tervan valmistuksen tilalle tuli puutavarakauppa, jota edistivät 1907 ja 1909 Kajaaniin syntyneet teollisuuslaitokset. Ylä-Kainuun taloudellista kehitystä edistivät uudet liikenneyhteydet, kuten 1904 Kajaaniin saakka valmistunut rautatie, joka jatkui 1923 Kontiomäelle ja 1939 Hyrynsalmelle. Vuonna 1955 ulottui rautatie Ämmänsaareen ja Suomussalmi yhdistiyvät valtakunnalliseen rautatieverkkoon.

Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy, Kiantama Oy, Evox-Rifa ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä.

Suomussalmi ja Raatteentie – talvisodan suurtaistelut

Suomen talvisodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin Suomussalmen Karttimossa 30.11.1939. Raatteessa rajavartijat kuulivat radiosta diplomaattisuhteiden katkenneen ja suunnilleen samoilla hetkillä alkoi ampuminen sielläkin. Venäläinen 163. divisioona tuli kahta reittiä Suomussalmelle ja kohtasi aluksi vain vähäisiä rajavartioston joukkoja. Vihollisen hidastelu mahdollisti lisäjoukkojen (9. Divisioona) siirron Suomussalmelle. Suomalaisia joukkoja komensi jääkärieversti Hjalmar Siilasvuo. Ensimmäisistä voitokkaista taisteluista Kuusamon suunnalla vastasi Paavo Susitaipaleen johtoon siirtynyt Erillinen pataljoona 16 Kuusamosta. Ryhmä Sudelle alistettiin myös Porissa perustettu Polkupyöräpataljoona 6, jonka muistomerkki on Kylänmäellä.

Suomussalmen taistelu käytiin kirkonkylän ja sen pohjoispuolella olevan Hulkonniemen alueilla vuoden 1939 joulukuussa. Suomalaisten saarrostavan vastahyökkäyksen painostamana venäläinen 163. divisioona vetäytyi alueelta 27. joulukuuta menetettyään vahvuudestaan noin kolmanneksen.

Jo joulukuun puolivälissä taisteluiden ollessa käynnissä kirkonkylällä oli Raatteen tielle Kuivasjärven-Kuomasjärven kannakselle - vain runsaan kymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä - saapunut ukrainalaisen 44. divisioonan kärki, jonka tarkoitus oli hyökätä myös kirkonkylään. Kapeaa kannasta puolusti vain 300 miestä. Vasta tilanteen lauettua Suomussalmella 27. joulukuuta saattoi eversti Siilasvuo johtaa joukkonsa Raatteen tielle ryhmittyneen vihollisdivisioonan kimppuun.

Raatteen tien taistelu, joka käytiin 4.- 8. tammikuuta 1940, johti ukrainalaisen 44. divisioonan lähes täydelliseen tuhoon. Raatteen taistelun jälkeen talvisota jatkui rajakahakkoina.

Jatkosodassa suomalaiset (JR11 ja rajajoukot) hyökkäsivät Raatteen tien ja Juntusrannan kautta Uhtualle.

Sodan muistomerkit ja Talvisotamuseo

Talvisotamuseo Raatteen Portti on Kuhmon tien ja Raatteen tien risteyksessä. Sen yhteydessä on 3 hehtaarin alalle levittyvä Talvisodan monumentti. Talvisodan päämuistomerkki, Alvar Aallon suunnittelema Liekki (1959), sijaitsee kirkonkylällä Kuhmoon kääntyvän tien risteyksessä. Kunnan kotisivuilla on tarkemmat tiedot myös muista sotamuistomerkeistä.

Välirauhan aikana rakennettu Salpalinja kulkee Kiantajärven länsirantaa seuraillen. Haukiperässä jykevistä kivistä tehdyt panssariesteet ja Oraviselän rantaan rakennettu konekiväärikorsu juoksuhautoineen ovat Salpalinjan linnoitteita.

Kianta, Suomussalmi ja Ämmänsaari

Suomussalmen ensimäisessä kuntakokouksessa 12. lokakuuta 1867 päätettiin, että Suomussalmella siirrytään kunnallishallintoon 1. tammikuuta 1868. Näin kirkko ja kunnallishallinto erotettiin toisistaan ja samala kunnan nimi muuttettiin Kiannasta Kirkonkylän ja Hulkonniemen välisestä salmen mukaan Suomussalmeksi. Nykyisin Kiannasta puhuttaessa tarkoitetaan Kiannanniemeä tai Kiantajärveä, mutta esimerkiksi 1930-luvulle sijoittuvissa Kalle Päätalon romaaneissa suomussalmelaisista puhutaan "kijantalaisina".

Suomussalmen kirkonkylä oli talvisotaan asti kunnan keskus. Kirkonkylän tuhouduttua joulukuussa 1939 täysin valtioneuvosto päätti siirtää kunnan hallinnon Ämmänsaareen järven länsirannalle. Sodan jälkeen 5-tien linjaus johti liikennevirrat järven länsipuolelle.

Kirkonkylä jälleenrakennettiin, mutta Ämmänsaari kasvoi 1950-1960 luvuilla kirkonkylää suuremmaksi. Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen.

Luonto

Luonnonmaisemallisesti Suomussalmi voidaan jakaa Itä-Kainuun järvialueeseen ja Kainuun vaara-alueeseen. Maisema-alueet erottaa toisistaan kuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkova valtatie 5.

Viitostie idänpuoleinen osa kuuluu Itä-Kainuun järvialueeseen, jonka maaperä muodostuu moreenista, harjuaineksista ja turpeesta. Maisemaa hallitsevat metsäiset mäkimaat, suot ja järvireitit. Alue luetaan kuuluvaksi Pohjois-Karjalasta Kuusamoon ulottuvaan Erämaa-Suomeen. Viitostien länsipuolella oleva alue kuuluu Kainuun vaara-alueeseen, jonka maaperä on pääasiassa moreenia ja harjuainesta. Alue on vuorimaata, jossa koskisten pienten jokien ohella on runsaasti järviä.

Pääosa Suomussalmen kallioperästä on gneissigraniittia ja liuskeita. Kiannanniemen alueelta on löytynyt vähäisiä nikkeli-hopeaesiintymiä. Liuskealueilla on mm. serpentiini- ja vuolukiveä. Yleisin maalaji on moreeni, joka paikoin muodostaa luode-kaakkoissuuntaisia drumliineja. Alueella on useita harjujaksoja, mm. Ison Heitajärven-Luttulanvaara, Myllylahden-Pahkangas ja Hossan harjujakso. Huuhkajankangas, Jumalissärkkä-Hoikansärkkä ja Ryötinsärkkä kuuluvat harjujensuojeluohjelmaan. Suomussalmi on pinnanmuodoiltaan tasaisempaa ja alavampaa kuin naapurikunnat Kuusamo ja Puolanka. Pääosa kunnan alueesta on yli 200 m. korkeudelle merenpinnasta. Korkeimpia vaaroja ovat mm. Nurmivaara, Mustavaara, Otsavaara, Käärmetvaara, Pihlajavaara ja Joutsenvaara.

Kasvullista metsämaata on maa-alasta yli puolet, länsiosassa kaksi kolmasosaa. Suota on n. 40 % maa-alasta, lännessä kuitenkin vain runsaat 30 %. Männyn osuus puustosta on 68 %, kuusen n. 19 % ja lehtipuiden 17 %. Metsämaat ovat yleensä tuoreita kangas maita ja yleisin metsätyyppi on puolukka-mustikkatyyppi. Yleisin suotyyppi on aapasuo. Kunnassa on runsaasti kuivia, varpuisia rämeitä, joilla saattaa kasvaa mäntyä. Korpia on eniten länsiosissa ja nevoja kaakkoisosissa.
Suomusalmella on vielä erämaa-alueita, joissa elää susia, karhuja, ahmoja, ilveksiä kalasääksiä ja maakotkia. Erämaa-alueista tunnetuin on Martinselkonen.

Suomussalmen vesistöistä pääosa kuuluu Oulujoen vesistön Hyrynsalmen reittiin. Osa läntisen osan vesistä kuuluu Iijoen vesistöön. Suomussalmella on vesistöjä yhteensä 582km² eli lähes 10 % kokonaispinta-alasta. Järviä ja lampia on yhteensä 3511, joista suurin Hyrynsalmen reitin vesiallas Kiantajärvi. Toinen huomattava järvi on Vuokkijärvi Suomussalmen eteläosassa. Molemmat suurjärvet valjastettiin voimatalouden käyttöön 1960-luvun alkupuolella. Kiantajärven säännöstelykorkeus on 4 m. ja Vuokkijärven 6 m. Suomussalmen järville on ominaista rantojen karuus ja vähäinen rantakasvillisuus. Rantaviivaa Suomussalmella on kaikkiaan 2930 km.

Kunta kuuluu mantereisen ja merellisen ilmastotyypin vaihettumisalueeseen. Vuoden keskilämpötila on +2°C - +0.1°C. Lämpimimmän kuukauden (heinäkuu) keskilämpötila on n. +17°C - +18°C ja kylmimmän kuukauden (helmikuu) -18°C. Kasvukauden pituus on n. 143 vrk.

Kyliä

Alajärvi, Ala-Vuokki, Hossa, Jumaliskylä, Juntusranta, Kaljuskylä, Kerälä, Kiannanniemi, Korpela, Korvua, Kuivajärvi, Myllylahti, Näljänkä, Näätälä, Peranka, Pesiökylä, Pesiönlahti, Piispajärvi, Pisto, Pitämä, Pyhäkylä, Raate, Ruhtinansalmi,Selkoskylä, Siikaranta, Suomussalmi (Ämmänsaari), Suomussalmen kirkonkylä, Vaaranniva, Vasara, Vuokki, Yli-Vuokki.

Kuntakeskuksen virallinen nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös entinen nimi, Ämmänsaari, on edelleen käytössä.

Liikenne

Valtatie 5 tulee Hyrynsalmelta Suomussalmen kautta Kuusamoon. Seututie 912 Kuhmosta tulee Suomussalmelle. Yhdystie 9125 eli Raatteentie on Suomussalmen kunnassa Raatteenportista Raatteeseen kulkeva yhdystie. 1940 käydystä Raatteen tien taistelusta nimensä saanut Raatteen tie käsitti osia myös nykyisestä seututiestä 912. Seututie 843 Palovaarasta Suomussalmelle jatkuu aina Poussuun, Kuusamoon saakka. Seututie 892 kulkee Suomussalmelta Korpikylän ja Kytömäen kautta Hyrynsalmelle. Seututie 897 vie Alajärveltä Suomussalmelta Hattuvaaran kautta Yli-Näljänkään.

Uskonnolliset yhteisöt

Suomussalmella toimii evankelisluterilainen Suomussalmen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Suomussalmen rauhanyhdistys. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Suomussalmen helluntaiseurakunta sekä Ortodoksinen seurakunta, jolla on säännölliset jumalanpalvelut niin Ämmänsaaren kuin Kuivajärven tsasounoissaan.

Tunnettuja paikkakuntalaisia

• Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti 1919-1925

Menneitä ja nykyisiä kulttuuri- ynnä muita vaikuttajia

• Ilmari Kianto , korpi-kirjailija, riemumaisteri, kunniatohtori
• Louise (Isa) Asp, runoilija
• Domna Huovinen, runonlaulaja
• Onttoni Miihkali, kirjailija, opettaja
• Uolevi Kianto, opettaja, kirjailija
• Alvar Saukko, kunnanjohtaja 1960-70-luvuilla, kansanedustaja
• Martti Manner, opettaja, kotiseutuneuvos, harrastaja-arkeologi
• Teodor Rinne, pankinjohtaja, pitäjäneuvos
• Aku-Kimmo Ripatti , kirjailija, opettaja, läänintaiteilija
• Ossi-Ensio Korvuo, ekoviljelijä, sotamies Määtän roolihahmo Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa

• Jussi Huovinen, Kuivajärven ja Hietajärven vienalaiskylien kyläpäällikkö, runonlaulaja
• Alpo Räisänen, professori, kielentutkija
• Aarne J. Kyllönen, rovasti, Suomussalmen ja Kajaanin kirkkoherra
• Lippo Vester, kirjailija, opettaja, harrastaja-arkeologi
• Jalo Heikkinen, kirjailija, Kianto-tutkija, kulttuurisihteeri
• Risto Kormilainen, runoilija, nykyinen kirkkoherra
• Raija-Liisa Kianto, kirjailija
• Eero Schroderus, näyttelijä, näytelmäkirjailija
• Reijo Kela, tanssija-koreografi
• Osmo Tapio Räihälä, säveltäjä
• Jussi Raatevaara, taiteilija
• Ville Kormilainen, Suosikki-lehden päätoimittaja
• Matti Makkonen, tekstiviestin keksijä
• Ulla Tapaninen, näyttelijä
• Anne Moilanen, toimittaja

Urheilijoita

• Heikki Kovalainen, Formula 1 -kuljettaja
• Marko Kemppainen, savikiekkoampuja, olympiamitalisti
• Eetu Heikkinen, jääkiekkoilija
• Jarkko Heikkinen, jääkiekkoilija
• Janne Pesonen , jääkiekkoilija

Poliitikkoja ja muita näkyviä paikkakuntalaisia

• Terttu Huttu-Juntunen, ministeri, sosiaalijohtaja
• Eero Seppänen, kirjailija, keksijä, "rantaneuvos"
• Merja Kyllönen, Liikenneministeri, Vasemmistoliiton kansanedustaja
• Kauko Heikkinen, kansanedustaja (nyk. kajaanilainen)

Muuta tietoa

Suomussalmella on rakennettu pienoismalleja jo vuodesta 1999, mm. Kontiomäen rautatieaseman ja Oulujärven alueen pienoismallit, jotka sijaitsevat Kontiomäen Shellin pienoismallinäyttelyssä, sekä Syvänniemen rullatehdas Kuopioon. Myös Raatteen portissa sijaitseva Raatteentien taistelun pienoismalli on valmistettu Suomussalmella. Pienoismallit on valmistettu erinäisten työllistämishankkeiden aikana, uusin hanke on Vaihtoehtona työ- projekti (2006-2009), joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä. (Vaihtoehtona työ- projekti lopetettu ja sitä seurannut, Talas -kehittämishanke päättyy 31.12.2011.)

Valmistettuja pienoismalleja ja sijoituspaikat

• Raatteentien taistelu, Raatteen portti
• Kontiomäen asema, Kontiomäen Shell
• Röllimaa, Paljakka-talo
• Oulujärven alue, Kontiomäen Shell
• Eino Leino- talo, Kontiomäen Shell
• Suomussalmen kirkonkylä, Alajärven koulu
• Ämmänruukki, Alajärven koulu
• Metelinniemen golf-kenttä, Kontiomäen Shell
• Taivaan Pankko, Kontiomäen Shell
• Hepoköngäs, Paljakka-talo
• Ukkohalla, Paljakka-talo
• Syvänniemen rullatehdas, Syvänniemi
• Ämmänruukki, Ruukinkankaan koulu

Ystävyyskunnat

• Kalevala (Venäjä)
• Nordmaling (Ruotsi)

Kirjallisuutta

• Keränen, Pekka: Suomussalmi sodissa 1918, 1939-40, 1941-45. Suomussalmen Kunta, 2000. ISBN 9519390359.
• Kyllönen, Yrjö - Kyllönen, Ari: Muistoja Viiangista. Kuopio, 2006. ISBN 951-842-301-6.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomussalmi Wikimedia Commonsissa
• Suomussalmen kunnan kotisivut
• Reijo Heikkisen kirjoitus Suomussalmesta
• Kuomanjoki- Suomussalmen Thermobylai
• Suomussalmen sotamuistomerkit
• Suomussalmi ja Raatteen tie

Kainuun maakunnan kunnat

Hyrynsalmi - Kajaani - Kuhmo - Paltamo - Puolanka - Ristijärvi - Sotkamo - Suomussalmi - Vaala

Entiset kunnat Kajaanin mlk - Vuolijoki

Suomen 30 suurinta kuntaa pinta-alan mukaan (2011)

1. Inari	17 333,77	7. Salla	5 872,21	13. Lieksa	4 067,60	19. Kouvola	2 883,30	25. Kajaani	2 264,01
2. Sodankylä	12 415,46	8. Pudasjärvi	5 867,24	14. Kemijärvi	3 931,44	20. Joensuu	2 751,07	26. Siikalatva	2 229,20
3. Enontekiö	8 391,39	9. Suomussalmi	5 857,59	15. Ranua	3 694,82	21. Taivalkoski	2 650,63	27. Ylitornio	2 212,69
4. Kittilä	8 262,67	10. Kuusamo	5 808,92	16. Posio	3 544,95	22. Kolari	2 617,76	28. Mikkeli	2 124,60
5. Rovaniemi	8 016,72	11. Kuhmo	5 456,82	17. Ilomantsi	3 172,69	23. Puolanka	2 598,75	29. Salo	2 061,64
6. Savukoski	6 496,04	12. Utsjoki	5 371,78	18. Sotkamo	2 952,11	24. Kuopio	2 317,24	30. Muonio	2 038,15