Pudasjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pudasjärvi
Pudasjarvi.vaakuna.svg Pudasjärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.pudasjarvi.fi
Sijainti 65°21′35″N, 026°59′50″EKoordinaatit: 65°21′35″N, 026°59′50″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2004
Kokonaispinta-ala 5 867,22 km²
8:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 5 637,52 km²
– sisävesi 229,70 km²
Väkiluku 8 476
124:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 1,50 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 24,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • muut

20
5
3
3
2
2

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi. Pudasjärven keskustaajama on nimeltään Kurenalus.

Pudasjärvi on kokonaispinta-alaltaan 5 867,22 km², josta sisävesialueita on 229,70 km². Lapin ulkopuolella sijaitsevista kunnista Pudasjärvi on pinta-alaltaan suurin. Kun Lapin kunnat otetaan mukaan vertailuun, niin Pudasjärvi on pinta-alaltaan Suomen kahdeksanneksi suurin kunta.

Pudasjärvestä tuli kaupunki 1. tammikuuta 2004.[6] Kaupunki-nimitystä käyttävistä kunnista Pudasjärvi on pinta-alaltaan toiseksi suurin Rovaniemen jälkeen[7], ja asukastiheyden ollessa vain 1,51 asukasta neliökilometrillä Pudasjärvi on Suomen harvimmin asuttu kunta, joka käyttää itsestään nimitystä kaupunki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinvaara, Lapinniemi, Puhos, Naamanka, Kollaja, Jaalanka, Panuma, Jaurakka ja Iijoki. Arvellaan, että nimi Iijoki tulee sanasta Idjajohka, joka merkitsee "yöjokea". Kun hämäläiset noin tuhat vuotta sitten tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon, saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista. 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden eräaluetta. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi.[6]

Ruotsin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven kotiseutumuseon aittoja.

1570-luvulla Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana.[6] Suuri Venäjän sota vuosina 15701595 työnsi alueella lisää savolaisasutusta Oulujoen suunnalta. Täyssinän rauha vuonna 1595 vakiinnutti alueen oloja. Vuonna 1633 Kollajan, Pudasjärven, Livon, Sotkajärven, Kuren ja Tyrävaaran kylissä mainitaan jo 78 verotaloa. Vuonna 1702 Verotalojen määrä oli noussut 109:ään ja alueen väkiluku oli 600–700 asukasta. Asutus levisi Iijoen laaksosta muidenkin vesistöjen varsille. Tuohon aikaan syntyivät alueen kaikki nykyiset pääkylät.

Piispa Isak Rothovius perusti Pudasjärven seurakunnan vuonna 1639. Varhaisen pienen kirkon tilalle Pudasjärven pohjoisrannalle rakennettiin vuonna 1673 pitkäkirkko. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Josef Palmannus hukkui kirkkomatkallaan järveen vuonna 1666. Noin 200 vuotta myöhemmin kalaverkossa vedestä nousi suhteellisen hyvin säilynyt vuonna 1642 painettu raamattu.

Väestön jatkuvana vitsauksena Pudasjärvellä olivat toistuvat hallat ja vainot. Vuosina 16961697 aluetta koettelivat suuret nälkävuodet ja 1710-luvulla isoviha, joiden lisäksi väestöä menehtyi nälkään ja kulkutauteihin. Vuonna 1718 olojen rauhoituttua Pudasjärven väkiluku oli alentunut ja taloja autioitunut. Vuonna 1750 asukkaita oli kuitenkin 958.[8]

Venäjän vallan alla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten asukkaiden oli turvauduttava olki- ja pettuleipään. Vuosina 18661868 Pudasjärvellä kuoli nälkään tai nälän aiheuttamiin tauteihin 962 ihmistä, mutta väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut viimeisen 120 vuoden aikana.[6] Harva asutus varjeli kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat. Nälkävuosien ja niiden ikävien seurausten myötä Pudasjärvelle nimettiin piirilääkäri jo vuonna 1866 ja apteekki perustettiin vuonna 1884.lähde? Sairaalan saaminen lykkääntyi vuoteen 1909.

Paikkakunnalla edelleen vahvana vaikuttava lestadiolaisuus alkoi saada jalansijaa uskonnollisessa elämässä 1800-luvun puolivälin jälkeen.[6] Vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä seurakuntien ja kuntien hallinto eriytettiin toisistaan ja perustettiin Pudasjärven kunta. Asutuksen lisääntyminen pitäjän koillisosassa ja pitkien matkojen aiheuttamat hankaluudet johtivat Taivalkosken erottamiseen rukoushuonekunnaksi vuonna 1843. Taivalkosken seurakunta itsenäistyi vuonna 1882, jolloin pitäjän taloluku väheni noin neljänneksellä. Myöhemmin Pudasjärvestä erotettiin omaksi kunnakseen vielä Ranua vuonna 1899 ja Posioon kuntaan liitettiin Mäntyjärven kylä vuonna 1926.[8]

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Pudasjärvellä vuonna 1872. Sitä varten rakennettiin vuonna 1876 Lakarin koulu, joka on edelleen käytössä peruskorjattuna. Se on tiettävästi Oulun pohjoispuolisen Suomen vanhin varsinainen koulurakennus. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasi toimimasta vasta vuonna 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1972.

1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta.[6] Pitäjä oli tärkeä voin ja tervan tuottaja. Pudasjärvellä tuotettiin 1700- ja 1800-luvuilla noin 15 000 tynnyriä tervaa, joka uitettiin tukkilautoilla Iijokea pitkin Ouluun. Varhaisin teollisuus oli saha- ja myllyteollisuutta. Vuonna 1784 nimismies Bäck perusti sahan Livonjokisuulle. Oulun porvarit perustivat 1830-luvulla Hirvaskosken ja Taivalkosken sahat. Vuonna 1839 perustettiin Hirvaskosken sahan yhteyteen rautaruukki, joka toimi huonosti kannattavana vuoteen 1877 asti. Useita muitakin saha- ja myllylaitoksia toimi eri kylissä. Kotiteollisuudessa tuotettiin pääasiassa omaan käyttöön muun muassa veneitä, rekiä, rukkeja, saaveja, kiuluja ja pärekoreja. Naiset kutoivat kankaita.[8] Vuoden 1903 kesällä valmistui Oulun Telefooniosakeyhtiön vetämä puhelinlinja Pudasjärvelle. Tilaajia oli tuolloin 18.[6]

Itsenäisessä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asukkaat suhtautuivat pääosin jyrkän perustuslaillisesti Venäjän sortotoimiin 1900-luvun alussa. Kunnan alueella oli useita jääkäriliikkeen etappiteitä ja majapaikkoja. Kansalaissodassa pudasjärveläiset kannattivat pääasiassa valkoisia.[8]

1920- ja 1930-luvuilla itsenäistettiin satoja kruununtorppia. Vuoden 1936 asutuslain nojalla perustettiin muun muassa Livon kylään laaja yhtenäinen asutusalue nimeltään Pärjänsuo. Maahankintalain mukaan asutustoimintaa jatkettiin esimerkiksi Asmuntin, Kalliosuon, Tuhansuon, Ruuhensuon, Jaalangan ja Malisensuon asutusalueilla. Pellonraivaus lisäsi viljelysalan vuoden 1920 2 092 hehtaarista vuoden 1969 noin 10 000 hehtaariin. Väestö sai pääasiallisen toimeentulosta kuitenkin metsä-, uitto- ja rakennustöistä.[8]

Sotavuodet koettelivat pitäjää ankaralla kädellä. Pudasjärveläisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa yhteensä 417 miestä.[6] Sodan synkimpiin tapahtumiin Pudasjärven kannalta kuuluvat vuoden 1941 elokuun alun taistelut Kiestingissä ja etenkin sen "Kuolemankukkulalla", jossa pudasjärveläinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen ansaitsi palkintonsa. Lapin sodan varsinaiset sotatoimet alkoivat yhteenotolla suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä 28. syyskuuta 1944 Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksessä.

1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen. 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Pudasjärven lukio rakennettiin vuonna 1960 parantamaan paikkakunnan jatkokoulutusmahdollisuuksia. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla Pudasjärveltä uutisoitiin ufohavaintoja. Niitä selitettiin suurvaltojen atomipommikokeilla, Neuvostoliiton rakettikokeilla ja kallioperän kaasupurkauksilla.[9] Pudasjärven väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1960, jolloin asukkaita oli 15 706. Vuonna 1970 väkiluku oli alentunut hieman 15 530 henkeen, ja vuonna 1985 asukkaita oli 11 481. Voimakkaan lähtömuuton vuosina 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla kokonaisia perheitä siirtyi kaupunkeihin ja Ruotsiin.[8]

Vuonna 1980 lasketteluharrastus alkoi sittemmin paikkakunnan tavaramerkiksi muodostuneella Iso-Syötteellä. Vuonna 1995 Pudasjärvi liittyi muun Suomen ohella Euroopan unioniin kuntalaisten vastustuksestalähde? huolimatta. Vuonna 2001 Pudasjärvestä tuli on Iin seutukuntaa, joka myöhemmin nimettiin Oulunkaaren seutukunnaksi. Vuonna 2004 Pudasjärvestä tuli pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. Jo vuonna 2006 Suomen suurimmaksi kaupungiksi nousi Rovaniemen maalaiskunnan kanssa yhdistynyt Rovaniemi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammakkosuo Olvassuon soidensuojelualueella.

Pudasjärven etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot. Pudasjärvi on Suomen soistuneimpia alueita; yli puolet kaupungin pinta-alasta on suota. Soita on ojitettu metsänkasvatusta ja viljelyä sekä viime aikoina myös turvetuotantoa varten. Suuria suoalueita on Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon suolakeudella. Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosien vaara- ja tunturialuetta hallitsevat kuusikot. Vaarojen rinteillä ja notkelmissa on niin sanottuja rinne- ja lakisoita. Euroopan unionin ja samalla Suomenkin vanhin kallioalue (3,5 miljardia vuotta) sijaitsee Pudasjärven Siuruankylässä.[6]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iijokisoudun päätöstapahtuma Kipinän kylässä.

Pudasjärven pinta-alasta yli 200 km² on vettä.[10] Suuria järviä on etenkin Pudasjärven keski- ja itäosissa. Sotkajärvi ja Pudasjärvi ovat merkittäviä lintujärviä.lähde?

Alajuoksultaan sähköntuotantoon valjastettu Iijoki virtaa Pudasjärven halki idästä länteen luonnontilaisena.lähde? Iijoen kalalajeja ovat muun muassa taimen, harjus ja siika. Pohjoisessa Iijoen törmät ovat harvaanasuttuja ja joki virtaakin pääosin vaarojen keskellä. Etelämpänä Iijoen törmillä on alavia rantaniittyjä ja rannoille rakentuneita kyliä. Vuosittain heinäkuussa järjestettävä Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärvellä Kipinän koskelle.

Pudasjärven eteläosan vesistöt ovat yhteydessä Kiiminkijokeen.

Tiestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 86 kilometriä. Pudasjärven yleisten teiden yhteispituus on Suomen viidenneksi suurin.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven keskusta-aluetta satelliittikuvassa.

Pudasjärven jakaantuu 15 osa-alueeseen (pääkylään).[12] Noin puolet kaupungin väestöstä asuu haja-asutusalueilla.

Pääkylät ovat:

Aikaisempaa Kollajan kylää, jota vastaavat nykyään Siuruan, Aittojärven ja Kipinän kylät.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärvellä on nykyään 8 476 asukasta ja väestötiheys on 1,5 asukasta/km². Noin puolet väestöstä asuu kuntakeskuksessa Kurenalla ja toinen puoli haja-asutusalueilla.lähde? Suurimmillaan Pudasjärven väkiluku on ollut 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, jolloin se oli noin 16 000 henkeä.[13] Oheinen taulukko kuvaa Pudasjärven ikärakennetta 31. joulukuuta 2008.[13]

Ikäryhmä Henkilöä
(31.12.2008)[13]
0–14 &&&&&&&&&&&01558.&&&&001 558
15–24 &&&&&&&&&&&01077.&&&&001 077
25–34 &&&&&&&&&&&&0669.&&&&00669
35–44 &&&&&&&&&&&&0907.&&&&00907
45–54 &&&&&&&&&&&01471.&&&&001 471
55–64 &&&&&&&&&&&01378.&&&&001 378
65– &&&&&&&&&&&01971.&&&&001 971

Pudasjärvi on pitkään ollut muuttotappiokunta[13], ja vuosittain väkiluku on vähentynyt jopa yli 100 hengellä. Oulu on ollut tärkeinlähde? yksittäinen kunta sekä lähtö- että tulomuuton osalta. Pudasjärveltä muuttaneet ovat pääasiassa opiskelu- ja työpaikkojen vuoksi lähteviä nuoria. Paluumuuttajien on puolestaan arvioitu olevan suurelta osin eläkeläisiä. Pudasjärven kaupunkistrategiassalähde tarkemmin? koulutusmahdollisuuksia, työpaikkoja, laadukkaita palveluita ja kaupungin imagon kohottamista pidetään tärkeinä muuttotappion hillitsemiseksi.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pudasjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 493
1985
  
11 453
1990
  
11 173
1995
  
10 958
2000
  
10 044
2005
  
9 380
2010
  
8 827
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Hallinto ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiri ja kokousnuija.

Hallintoelimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista 13 on naisia ja 22 miehiä. Suomen Keskusta on valtuuston suurin puolue. Vuoden 1999 kunnallisvaaleissa osa Keskustan jäsenistä siirtyi Pudasjärven Puolesta Yhteislistan riveihin. Vasemmistoliitolla on ollut paikkakunnalla aina kohtalaisen vankka kannatus, mutta SDP:n ja Kokoomuksen kannatus on ollut pientä. Vuoden 2008 vaalien jälkeen valtuustopaikat jakautuivat puolueittain seuraavasti:

Valtuuston puheenjohtajana toimii Eero Oinas-Panuma (kesk.).[15] Pudasjärven kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä, ja sen puheenjohtaja on Vesa Riekki (kesk.).[16]

Kaupungin sisäinen organisaatio on jaettu kolmeen toimialaan, jotka ovat keskushallinto, opetus- ja sivistystoimi sekä tekninen toimi.[17]


Vuonna 2011 Pudasjärvellä oli ensimmäisen ylijäämäinen tilinpäätös sitten vuoden 2006. Talousarviovuonna 2011 tavoiteltiin noin 2,4 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Vuosikatteeksi arvioitiin vuonna 2011 4 626 652 euroa eli 533 euroa/asukas. Vuosikatteen suhde poistoihin oli 207 %. Kaupungin rahoitustarvetta katettiin vuonna 2011 ottamalla 4 miljoonaa euroa velkaa. Lainamäärä vuoden 2010 lopussa oli 2 940 euroa/asukas. Kertynyttä ylijäämää kaupungin taseessa oli vuoden 2010 lopussa 1 509 082,75 euroa. Kaupungin omavaraisuusaste oli 65,54 %.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pudasjärven vaakuna

Pudasjärven vaakunan karhuaihe on saatu vapaaehtoiskomppanian lipusta Kustaa III:n sodan (1788–1790) ajalta.[6]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven terveyskeskuksessa on laboratorio, röntgen, neuvola, fysikaalista hoitoa, hemodialyysiyksikkö, diabetespoliklinikka, mielenterveysyksikkö ja 52-paikkaisen vuodeosaston.[18] Hammashoitola toimii myös terveyskeskuksen yhteydessä.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärvellä on nykyään 7 peruskoulun ala-astetta. Keskustassa ovat Kurenalan ja Lakarin koulut; haja-asutusalueilla puolestaan ovat Aittojärven, Hirvaskosken, Kipinän, Sarakylän ja Syötteen koulut.[19] Yläaste on Rimminkankaan koululla.[19]

Pudasjärvellä toimii myös Pudasjärven lukio. Pudasjärven ammattioppilaitoksen tiloissa opetusta järjestää Oulun seudun ammattiopisto (OSAO), jota hallinnoi Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK). Ammattioppilaitoksessa on tarjolla luonnonvara-, sähkö-, matkailu- ja puualan koulutusta sekä hevostalouden koulutusohjelma.

Kehittämiskeskus Pohjantähti huolehtii aikuiskoulutuksesta yhteistyössä Oulunkaaren seutukunnan ja paikallisten yrittäjien kanssa. Pudasjärvellä on pidetty myös avoimen yliopiston kursseja yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Pudasjärven kansalaisopisto tekee yhteistyötä Puolangan kansalaisopiston kanssa.[20]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturihotelli Iso-Syöte.

Pudasjärven elinkeinot perustuvat pitkälti luonnonvaroihin ja niiden jalostukseen. Keskeisiä toimialoja ovat maaseutuyrittäjyys, mekaaninen puunjalostus ja matkailu.

Pudasjärvellä toimivista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat mekaaniseen puunjalostukseen keskittyneet Kontiotuote ja Profin. Kontiotuote Oy on kansallisesti merkittävä hirsitalotoimittaja, ja vuonna 2005 sen palveluksessa oli 269 henkilöä. Profin Oy on ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka tuotteet menevät pääsääntöisesti Kaukoidän markkinoille. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, joihin kuuluvat esimerkiksi Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat Pudasjärven kaupunki, Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy, Lännen Tehtaat Oyj/Apetit sekä M-, S-, ja K-marketit. Niemitalon juustola tekee Pohjois-Suomessa varsin tunnettua leipäjuustoa, jota kutsutaan kollajanjuustoksi.

Merkittävimpiä työllistäviä aloja Pudasjärvellä ovat julkiset palvelut, maa- ja metsätalous, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kaupan ja majoitusalan palvelut. Vuonna 2001 Pudasjärvellä kävi töissä muista kunnista 303 henkeä ja Pudasjärveltä muissa kunnissa 422 henkeä.lähde? Oulu on merkittävinkenen mukaan? kohde niin sisään- kuin ulospendelöinninkin osalta. 1990-luvun alun laman jälkeen Pudasjärvellä on ollut jatkuvasti vaikea työttömyystilanne. Joulukuussa 2008 oli työttömiä oli 18,2 %.[21]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupson kutsun varrella Jaurakkavaaralla.
Panuman hiekkaranta.
Pudasjärven kotiseutumuseon tuulimylly.
Virkistysuimala Puikkari.

Luontokohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iinattijärvellä sijaitsevan Hampusvaaran laki on suosittu kalliokiipeilykohde.[22] Pudasjärven kaakkoisosassa sijaitsevan Jaurakkavaaran lakipiste kohoaa 340 metrin korkeudelle merenpinnasta. Jaurakkajärven pintaan verrattuna huipun korkeus on 216 metriä. Jaurakkavaaran huipulla kiertelee Kupson kutsu -niminen retkeilyreitistö, johon kuuluu kolme reittivaihtoehtoa. Puolakkavaara kohoaa korkealle läntisen Pudasjärven suotasankojen yläpuolelle Siuruan kylässä. Vaara on jääkauden jälkeen ollut Litorinameren saari ja näiltä ajoilta vaaralle on muodostunut noin viiden hehtaarin kokoinen "rantakivikko".lähde? Vaaralla on sijainnut myös moni palovartiotorni.lähde?

Puhoskylässä sijaitseva Julmaharju on aarniomaisten harjumetsien, lähteikköjen, suppien ja pienten lampien muodosta kokonaisuus. Harjun alueelta on löytynyt Luonto-Liiton tutkimuksissa useita uhanalaisia sienilajeja.lähde? Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi Kaunislampi. Korpisen kylässä sijaitsevaan kirkasvetiseen Kirkasheteeseen matkailijat ovat heitelleet kolikkoja ja esittäneet toiveita jo vuosikymmenten ajan.lähde? Kipinänkosket ovat Iijoen vapaana virtaavista koskista kaikkein vuolaimmat.lähde? Kesäisin koskille kerääntyy perhokalastajia ja koskilla huipentuu myös Iijokisoutu. Kosket sijaitsevat Kipinän kylässä Valtatie 20:n lähellä, ja niiden leveys on noin 100 metriä.lähde?

Pudasjärven kaakkoiskulmassa Korpisen kylässä sijaitseva Jumalanhauta on halkaisijaltaan 30-metrinen ja syvyydeltään 15-metrinen kattilamainen hiidenkirnu, jonka pintaa peittävät ihmisen pään kokoiset kivet.lähde? Paikoin vaikeakulkuinen 20 metriä syvä Portinkuru sijaitsee UKK-reitin varrella Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa. Kuru on osa Syötteen kansallispuistoa.lähde? Viime jääkauden sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten kovertama Vattukuru sijaitsee 2,1 kilometrin mittaisen luontopolun varrella Iso-Syötteeltä Taivalkosken suuntaan. Euroopan unionin vanhinlähde? kallioperä on Siuruan kylän Siuruankankaalla, jossa kalliot ovat 3,5 miljardia vuotta vanhoja. Monet jääkaudet ovat hioneet niitä, ja ne ovat sijainnut aikoinaan Päiväntasaajan seudulla.

Pudasjärven merkittävimmät soidensuojelualueet ovat Litokaira, Olvassuo ja Hirvisuo.lähde? Pudasjärven keskiosassa läntiset laajat suoalueet muuttuvat Koillismaan vaaroiksi. Alueella sijaitsee OhtavaaranOhtosensuon lähes luonnontilassa oleva alue. Ohtosensuo on yksi Pudasjärvelle perustetuista soidensuojelualueista. Alueella on luonnontilaisia soita, vanhojen metsien saarekkeita ja useita lampia. Ohtosenlammen sekä suoalueen ja Ohtavaaran korkeusero on huomattavan suuri. Vaaran rinteessä on reheviä lehtomaisia puronvarsikorpia ja lukuisia lähteitä. Ohtavaaran rinteillä 190–210 metrin korkeuskäyrillä sijaitsevat kilometrien pituiset muinaiset merenrantavallit eli pirunpellot.lähde?

Syöte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Syöte

Pudasjärvellä sijaitseva Syötteen alue on tunnettu Syötteen kansallispuistosta sekä Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen huipulla sijaitsevista laskettelukeskuksista.

Kulttuurikohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-alaltaan noin kolmen hehtaarin suuruinen Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi Pohjois-Suomen laajimmista kotiseutumuseoista.[23] Alueella on lähes kaksikymmentä rakennusta, jotka sisältävät yli 8 000 esinettä.[24]

Nykyinen Pudasjärven kirkko on valmistunut vuonna 1781.[25] Kirkkorakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat kappeli ja kellotorni, jonka huippua koristavat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset.[25] Pudasjärven hautausmaalle on haudattu 417 talvi-, jatko- ja Lapin sodissa kaatunutta pudasjärveläistä. Taiteilija Paavo Tolosen suunnittelema sekä kivestä ja pronssista toteuttama sankarimuistomerkki paljastettiin vuonna 1978.lähde? Reliefissä sotilas ja äiti lapsineen rakentavat uutta tulevaisuutta sodan runtelemassa maailmassa.

Pudasjärven ensimmäinen kirkkoherra Josephus Palmannus ja hänen perheensä hukkuivat Pudasjärveen ollessaan palaamassa helluntaikirkosta vuonna 1666. Tapahtuneen muistoksi kirkkopihalle on pystytetty kivinen muistomerkki.[25] 962 ihmistä kuoli nälkään suurien nälkävuosien koetellessa Pudasjärveä vuosina 18661868.[25] Kirkon pihamaalla on näitten ihmisten muistoksi pystytetty muistomerkki. Lapin sodan muistomerkki sijaitsee Kipinän kylässä valtatie 20:n ja Hetekyläntien risteyksessä. Paikalla käytiin ensimmäinenlähde? aseellinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken 28. syyskuuta 1944. Toisen Pudasjärvellä käydyn taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki Aittojärvelle, jonne suomalaiset kulkivat Kipinästä Iijoen yli.

Kuvanveistäjä, taidemaalari ja valokuvaaja Kari Tykkyläisen kotinäyttely on avoinna kesäisin Konttilassa Yli-Siurualla lähellä kantatie 78:aa. Yli-Kollajalla Kipinän kylässä sijaitsee taidemaalari Paavo Ahosen kotiateljee. Kuvanveistäjä ja runoilija Eero Räisäsen kesänäyttely "Eeten" sijaitsee Iijoen rannalla Parkkilassa Pudasjärven kylässä. Luontokuvaaja Jorma Luhdan Pudasjärven luonnosta kertovia valokuvia on nähtävillä ympäri Syötteen luontokeskuksessa, jossa on nähtävillä myös Syötteen historiasta kertovia kuvia. Lisäksi kaupunginkirjastossa on jatkuvasti nähtävillä eri alojen taiteilijoiden töitä.lähde?

Virkistysuimala Puikkari on vuosituhannen vaihteessa rakennettu uimahalli kuntakeskuksessa Kurenalla.lähde? Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä on Euroopan suurimpiinlähde? kuuluva purjelentoalue G41. Kelosyötteen lomakylän lähistöllä on parin kilometrin mittainen Peikkopolku.lähde?

Kuuden kilometrin päässä Pudasjärven keskustasta sijaitseva Jyrkkäkoski oli 1980- ja 1990-luvulla yksi Pohjois-Suomen vilkkaimmistalähde? huvipaikoista, mutta nykyään toiminta ei ole enää niin aktiivista.lähde? Poikavaaran rinteessä Korpisen kylässä on Viettelys-niminen taukotulipaikka. Rantaraitti on Iijoen törmälle aivan Kurenalan keskustan tuntumaan rakennettu jokivartta seuraileva noin 1,5 kilometrin pituinen maisema- ja kuntopolku. Luonnonmaisemien lisäksi sen varrella voi nähdä rakennettua perinnemaisemaa. Raitti kulkee pitkin Kurenkosken rantaa.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tykkyläisen performanssista "Fellinin pöytä".
Umpihankihiihdoissa Syötteen maastossa 2006.

Kulttuuritoimi järjestää kaupunginkirjastossa säännöllisesti taidenäyttelyitä. Huomattavimpia Pudasjärvellä asuvia tai sieltä lähtöisin olevia taiteilijoita ovat Kari Tykkyläinen, Paavo Tolonen, Jorma Luhta, Janne Räisänen, Tapani Kokko, Antti Estamaa, Maarit Bergman, Esko Männikkö ja Martti Aiha.

Kulttuuritoimi ja Pudasjärven seurakunta järjestävät vuosittain yhdessä kotiseutujuhlan, joka pidetään kotiseutumuseon alueella ja kirkossa. Perinteeksi muodostuneet Pudasjärvi Markkinat ovat yksi Pohjois-Suomen suurimmistalähde? markkinoista. Ilmailuharrastajia keräävä viikon mittainen Sunny Night Fly-in -ilmailutapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2006. Rajamaan rannassa järjestetään kesäisin Pudasjärvi Open Air Festival -tapahtuma, jossa esiintyy paikallisia yhtyeitä ja yleensä vähintään yksi tunnetumpi orkesteri.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven Urheilijat ry. järjestää tapahtumia yhdessä kaupungin liikuntatoimen kanssa. Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vuosittain helmikuussa vuodesta 1998 asti. Kesällä järjestetään myös viikon mittaiset Kesäpilkin maailmanmestaruuskilpailut. Pohjantähti Games on juhannuksen aikana pidettävä kansainvälinen yleisurheilukilpailu. Vuodesta 1983 järjestetty Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinän kylään. Matkaa kertyy noin 160 kilometriä, ja aikaa tähän kuluu viisi vuorokautta. Iijokisoudun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Iijoen matkailullisia arvoja, saada Iijoki kunnostettavaksi vaelluskalakelpoiseksi ja tukea Iijoen vesistönsuojelua.lähde?

Liikuntatoimi ylläpitää vuonna 1983 valmistunutta liikuntakeskusta, johon kuuluu liikuntahalli, kaksi kuntosalia, pikajuoksurata ja Virkistysuimala Puikkari -niminen uimahalli.lähde? Kaupunki ylläpitää myös Suojalinnan urheilukenttää, Naamankajärven toimintakeskusta ja Iso-Syötteen hiihtomajaa. Pudasjärven keskustan tuntumassa sijaitsevia liikuntakohteita ovat lisäksi Sivakkarata ja Jyrkkäkoski, jossa on kaksi hyppyritornia.lähde?

Jääkiekko ja -jääpallokaukaloita löytyy Suojalinnan urheilukentän lähistöltä sekä Hirvaskosken, Honkasenkankaan, Paukkerin, Poijulan ja Puhoksen kouluilta. Koulujen yhteydessä toimivat liikuntasalit ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Sivukylien koulujen lähistöllä on hiihtopolkuja ja kuntolatuja.

Kuuluisia pudasjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metallimusiikkiyhtyeet Eternal Tears of Sorrow, National Napalm Syndicate ja Kalmah on perustettu Pudasjärvellä, ja kunkin yhtyeen ydinryhmä on edelleen pudasjärveläislähtöinen. Muita pudasjärveläisiä levyttäneitä yhtyeitä ovat Tanna ja IC Rock.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudasjärven ystävyyskaupunkeja ovat:[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
  6. a b c d e f g h i j Pudasjärven kaupunki Viitattu 3.6.2009. Internet Archive
  7. Pudasjärven kaupungin alue Viitattu 3.6.2009. Internet Archive
  8. a b c d e f Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  9. Tuija Pallaste: Ufot Pudasjärven yllä. Nyt-liite/Helsingin Sanomat, 2009, nro 38, s. 6, 8, 9.
  10. Luonto Viitattu 4.6.2009. [etusivulle arkistolinkki]
  11. Pudasjärven kunnan tievotuslehti 3 2002 Viitattu 3.6.2009. [vanhentunut linkki]
  12. Kylät Pudasjärven kaupunki. Viitattu 25.2.2014.
  13. a b c d Väestö Viitattu 3.1.2011. [etusivulle arkistolinkki]
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Kaupunginvaltuusto Pudasjärven kaupunki. Viitattu 29.9.2012. [vanhentunut linkki]
  16. Kaupunginhallitus Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007. [etusivulle arkistolinkki]
  17. Kaupungin organisaatio Pudasjärven kaupunki. Viitattu 6.1.2011. [etusivulle arkistolinkki]
  18. Terveydenhuoltopalvelut Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007. [etusivulle arkistolinkki]
  19. a b Peruskoulut Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007. [etusivulle arkistolinkki]
  20. Pudasjärven kansalaisopisto[vanhentunut linkki]
  21. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaus 2008 (pdf) Joulukuu 2008. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Viitattu 20.1.2008.
  22. Hampusvaara Pudasjärven kaupunki. Viitattu 5.6.2009. [etusivulle arkistolinkki]
  23. Pudasjärven kotiseutumuseo Pudasjärven kotiseutumuseo. Viitattu 4.6.2009. [vanhentunut linkki]
  24. Esinetietokanta Pudasjärven kotiseutumuseo. Viitattu 4.6.2009. [vanhentunut linkki]
  25. a b c d Kirkko Pudasjärven seurakunta. Viitattu 26.3.2013..
  26. Pudasjärven ystävyyskaupungit Viitattu 3.6.2009. [etusivulle arkistolinkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pudasjärvi.