Ylikiiminki

Wikipedia

Ylikiiminki
vaakuna	sijainti
www.ylikiiminki.fi
Sijainti	65°01′50″N, 26°09′10″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Perustettu	1867
Kuntaliitokset	Oulu (2009)
Pinta-ala	1 063,90 km2 93. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	1 040,66 km2
– sisävesi	23,24 km2
Väkiluku	3 470 265. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	3,33 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Kaarina Daavittila

Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 470 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 063,90 km², josta 23,24 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 3,33 asukasta/km².

Ylikiimingin naapurikunnat ovat Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii.

Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia. Nykyisin kunnan asukasluku on kasvussa.

Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Suunnitelmaa on käsitelty sekä Ylikiimingin kunnassa että Oulun kaupunginhallituksessa. Kuntaliitos toteutetaan 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin maapinta-ala lähes nelinkertaistuu mutta asukasluku kasvaa vain noin 2,5 prosenttia.^[4]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Julkinen liikenne 3 Vesistöt 4 Kylät 5 Koulut 5.1 Kirkko ja seurakunta 6 Vapaa-aika 6.1 Liikuntahallit 6.2 Pylkönahon urheilukeskus 6.3 Seudullinen monitoimikeskus 7 Kuuluisia ylikiiminkiläisiä 8 Nähtävää 9 Tapahtumia 10 Urheiluseurat 11 Työllisyys 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.

Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. 1570-luvulla Ylikiimingissä mainitaan olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.

Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.

Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. n. 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat mm. Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.

[muokkaa] Julkinen liikenne

Julkinen liikenne rajoittuu pääasiassa reitillä Oulu–Kiiminki–Ylikiiminki liikennöiviin A. Mörö Oy:n ja Koskilinjat Oy:n linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne on koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.

[muokkaa] Vesistöt

Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, kuten Iso Seluskanjärvi, Iso Uumajärvi, Iso-Vuotunki, Jolosjärvi, Juopulinjärvi, Karahkanjärvi, Kivijärvi, Lavajärvi, Valkiainen, Vähä-Vuotunki sekä Vepsänjärvi.

Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.

[muokkaa] Kylät

Aittokylä, Alavuotto, Arkala, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

[muokkaa] Koulut

Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Nykyisin kunnassa toimivat seuraavat koulut:

Kirkonkylän koulu (ala-aste) Harjurinteen koulu (yläaste) Pohjoiskulman koulu

Vesalan koulu Vepsän koulu Monimuotolukio (LUMO-projekti)

Lakkautettuja kouluja

Alavuoton koulu 1993 Karahkan koulu 1970 Jokelan koulu 1982 Jokikokon koulu 1989 Joloksen koulu 2001

Juopulin koulu 2005 Niemikylän koulu 1971 Nuorittan koulu 2004 Rekikylän (Rekelän) koulu 1965 Ylivuoton koulu 1977

Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhdeydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.

[muokkaa] Kirkko ja seurakunta

Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina v. 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli v. 1909. Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua v. 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.

[muokkaa] Vapaa-aika

Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.

[muokkaa] Liikuntahallit

Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.

Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.

[muokkaa] Pylkönahon urheilukeskus

Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.

[muokkaa] Seudullinen monitoimikeskus

Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistunee 2008. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.

[muokkaa] Kuuluisia ylikiiminkiläisiä

• Anne-Mari Kanniainen, vuoden 2005 Kultainen Harmonikka -kilpailun voittaja

[muokkaa] Nähtävää

• Ylikiimingin puukirkko (1786)
• Vanhat aitat kirkonkylällä
• Kotiseutumuseo
• Pekka Vesaisen patsas Vesalassa
• Seluskanjärven ja Tervalammen virkistyskalastusalueet
• Kiiminkijoen virkistyskalastus- ja koskialueet
• Nuijamiesten lava
• entinen suojeluskuntatalo Vesaisenlinna

[muokkaa] Tapahtumia

• Tervastiimaviikko

[muokkaa] Urheiluseurat

• Ylikiimingin Nuijamiehet (YNM)

lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis

• Juopulin Nuorisoseuran Urheilijat (JuNsU)

lajit: lentopallo, futsal

[muokkaa] Työllisyys

Kunnan suurimmat työllisyysalat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.

Suurimmat työllistäjät ovat talopaketteja valmistava MammuttiHirsi, palo- ja pelastusalan erikoisajoneuvoja valmistava Conlog, ovi- ja ikkunapaketteja valmistava Kaskipuu sekä muovi- ja lasikuitutuotteita valmistava Ylikiimingin Muovi.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ylikiimingin kunnan kotisivut
• Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet