Ylikiiminki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Ylikiiminki
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Oulu
Ylikiiminki.vaakuna.svg Ylikiiminki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°01′50″N, 26°09′10″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Perustettu 1867
– emäpitäjä Ii
Liitetty 2009
– liitoskunnat Oulu
Ylikiiminki
– syntynyt kunta Oulu
Pinta-ala 1 063,9 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 1 040,66 km²
– sisävesi 23,24 km²
Väkiluku 3 512  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 3,37 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 23,2 %
– 15–64-v. 62,4 %
– yli 64-v. 14,4 %
Vesaisen patsas Vesalankylässä.

Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, entisessä Oulun läänissä. Lakkautushetkellä kunnassa asui 3 512 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 1 063,9 km2, josta 23,24 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,37 asukasta/km2.

Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kuntaliitos toteutui 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin maapinta-ala lähes nelinkertaistui, mutta asukasluku kasvoi vain noin 2,5 prosenttia.[4]

Ylikiimingin naapurikunnat olivat Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii. Vuoden 1965 alussa lakkautettu Oulujoen kunta oli myös naapurikunta.

Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikiimingin naapurikunnat vuoden 1960 tilastokartassa.

Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.

Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. 1570-luvulla Ylikiimingissä mainitaan olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.

Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.

Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. n. 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat mm. Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kunnan liittämistä osaksi Oulun kaupunkia julkisesta liikenteestä vastasi Koskilinjat, jolle liikenne siirtyi sen ostettua liikennettä aiemmin hoitaneen A. Mörö Oy:n. Ennen A. Möröä liikennettä hoiti Linjayhtymä. Myös Postin (myöh. Gold Line) linja-autot liikennöivät Ylikiiminkiin vielä 1990-luvulla, mutta postivuorot lakkautettiin Gold Linen keskittäessä toimintaansa Lappiin.

Linja-autoliikenne rajoittui pääasiassa reitillä Oulu–(Kiiminki)–Ylikiiminki liikennöiviin linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne oli koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöt Ylikiimingin kartalla
Kylät Ylikiimingin kartalla

Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, kuten Iso Seluskanjärvi, Iso Uumajärvi, Iso-Vuotunki, Jolosjärvi, Juopulinjärvi, Karahkanjärvi, Kivijärvi, Lavajärvi, Valkiainen, Vähä-Vuotunki sekä Vepsänjärvi.

Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittokylä, Alavuotto, Arkala,Hiltukylä, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Ennen kuntaliitosta kunnassa toimivat seuraavat koulut:

  • Monimuotolukio (LUMO-projekti)

Lakkautettuja kouluja

Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhteydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.

Kirkko ja seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina v. 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli v. 1909. Ylikiimingin seurakunta liitettiin Oulujoen seurakuntaan vuonna 2006. Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua v. 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikiimingin keskustaa, entinen kunnanvirasto oikealla.

Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.

Liikuntahallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.

Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.

Pylkönahon urheilukeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.

Seudullinen monitoimikeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistui osittain 2013. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.

Kuuluisia ylikiiminkiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tervastiimaviikko

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis

lajit: futsal, jalkapallo, lentopallo

  • Joloksen Urheiluseura ry

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurimmat työllisyysalat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.

Suurimmat työllistäjät ovat talopaketteja valmistava MammuttiHirsi, palo- ja pelastusalan erikoisajoneuvoja valmistava Conlog, ovi- ja ikkunapaketteja valmistava Kaskipuu sekä muovi- ja lasikuitutuotteita valmistava Ykimuovi (ent. Ylikiimingin Muovi).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Kuntaliitoshankkeet ja yhteistyöselvitykset 13.3.2008. Oulu: Oulun kaupunki, Ylikiimingin kunta. Viitattu 12.5.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]