Futsal

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Futsalin pelaajia kamppailemassa pallosta.

Futsal on lähellä jalkapalloa oleva vauhdikas palloilulaji, jota pelataan yleensä urheiluhallissa. Lajia harrastetaan paljon ympäri maailmaa. Erityisen suosittua se on Etelä-Amerikassa. Se on aiemmin Suomessa tunnettu myös nimellä salifutis.

Futsalissa pelaa vastakkain kaksi viisihenkistä joukkuetta. Joukkueeseen kuuluu neljä kenttäpelaajaa sekä maalivahti. Peliä pelataan jalkapalloon verrattuna pienemmällä kentällä. Futsal-pallo on hieman painavampi ja pienempi kuin jalkapallo, ja se pomppii vähemmän. Peli muistuttaa säännöiltään jalkapalloa. Tärkeimpinä eroina on kontaktipelin puuttuminen, kumuloituvat virheet, tehokas peliaika sekä maaliheitot ja rajapotkut.

Lajista on olemassa erilaisia variaatioita, joiden säännöt erovat hieman Kansainvälisen jalkapalloliiton virallisista futsal-säännöistä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Futsalin syntyhistoriasta on useita eri versioita, mutta yleisen käsityksen mukaan futsal on nykyisessä muodossaan saanut alkunsa 1930-luvulla Uruguayssa, Montevideossa.[1] Juan Carlos Ceriani kehitti lajille ensimmäiset säännöt, jonka jälkeen laji kasvoi nopeasti Etelä-Amerikassa, etenkin Brasiliassa.[2] Etelä-Amerikassa pelattiin myös ensimmäiset kansainväliset turnaukset jo 1960-luvulla ja vuonna 1965 perustettiin Etelä-Amerikan futsal-liitto. Eurooppaan laji tuli 1960-luvun loppupuoliskolla ja ensimmäinen kansallinen sarja Euroopassa käynnistyi Hollannissa vuonna 1969.[3][4]

Lajin kasvun myötä perustettiin ensimmäinen kansainvälinen kattojärjestö FIFUSA (esp. Federación Internacional de Fútbol de Salón) vuonna 1971. João Havelangen johdolla se yhtenäisti Etelä-Amerikassa käytössä olleita sääntömuunnelmia.[5] Lajin ensimmäiset maailmamestaruuskisat järjestettiin FIFUSA:n alaisuudessa 1982 São Paulossa. 1980-luvulla Havelangen ja Sepp Blatterin aloitteesta FIFA päätti ottaa futsalin liiton alaisuuteen ja alkoi pian kehittämään omaa muunnelmaa säännöistä.[2] Se yhtenäisti edelleen sääntöjä muun muassa kentän sekä maalin koon suhteen, ja teki niihin myös merkittäviä muutoksia kuten pallon koon kasvattaminen ja painon pienentäminen, mikä teki pelistä nopeampaa.[2] 1980-luvun lopussa FIFA:sta tuli virallisesti lajin kansainvälinen kattojärjestö. Futsalin katsottiin olevan jalkapallon muunnelma ja niin ollen FIFA:n toimialaa. Oikeudellisen kiistelyn ja sisäisten ristiriitojen jälkeen osa FIFUSA:n jäsenistä siirtyi sen alaisuuteen.[1][5]. FIFA järjesti ensimmäiset omat maailmanmestaruuskisat vuonna 1989 Alankomaissa.

FIFUSA jatkoi toimintaansa FIFA:sta huolimatta ja järjesti edelleen omia maailmanmestaruuskilpailujaan. Se lakkautettiin vasta vuonna 2002, kun sen tilalle perustettiin uusi järjestö nimeltään AMF (esp. Asociación Mundial de Fútbol de Salón). AMF:n kannan mukaan FIFA muokkaa futsalia jalkapallon eikä lajin lähtökohdista.[5] Euroopassa toimii lisäksi AMF:n alainen maanosaliitto UEFS (Union Europea de Futsal). Useissa maissa on sekä FIFA:n että AMF:n alainen lajiliitto kuten esimerkiksi Venäjällä ja Ranskassa.

[muokkaa] Nimen alkuperä

Nimi futsal tulee portugalin kielen termistä fútebol de salão, joka taas tarkoittaa salijalkapalloa. Nimi keksittiin vuonna 1978, koska jalkapallo (fútebol) oli FIFA:n laji ja futsalin silloisella kattojärjestöllä FIFUSA:lla ei ollut siihen käyttöoikeutta. Niinpä se joutui ottamaan käyttöön uuden termin.[1][5]

FIFA:n futsal eroaa hieman futebol de salãosta, mutta molempia kutsutaan nykyään futsaliksi. Jälkimmäisenä mainittua pelataan pienemmällä pallolla ja on lähinnä tarkoitettu junioreille tekniisyyden ja pelisilmän kehittämiseen, kun taas futsalia pelataan suuremmalla pallolla maailmanlaajuisesti ja kilpaillaan kansainvälisesti. Erot tosin eivät ole suuret lajien välillä ja tämän vuoksi useasti futsal mielletään täysin samaksi asiaksi.

[muokkaa] Futsal Suomeen

Sisäjalkapalloa pelattiin Suomessa 1980-luvulla, mutta varsinainen futsaltoiminta käynnistyi vuonna 1994. Suomesta koottiin maajoukkue opiskelijoiden maailmanmestaruuskisoihin Kyprokseen Opiskelijoiden liikuntaliiton johdolla. Seuraavat kisat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1996, minkä yhteydessä Palloliitto otti futsalin mukaan toimintaansa. Ensimmäisestä suomenmestaruudesta pelattiin turnausmuodossa Jyväskylässä seuraavana vuonna.[1]

[muokkaa] Futsal maailmalla

FIFA:n mukaan futsalia pelaa ympäri maailmaa 25 miljoonaa ihmistä 130 maassa,[2] ja rekisteröityneitä pelaajia oli vuoden 2007 tutkimuksessa 1,1 miljoonaa.[6] Rekisteröityneiden pelaajien määrissä mitattuna suurimmat maat ovat Brasilia, Espanja, Italia, Japani ja Venäjä. Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Brasiliassa väitetään olevan enemmän futsalia kuin jalkapalloa harrastavia pelaajia.[4] Monet jalkapallon suurtähdet ovat aloittaneet uransa futsalin parissa ja kehittäneet tekniikkaansa sen avulla, heistä esimerkkeinä Ronaldinho, Ronaldo, Zico, Sócrates ja Romario.[7]

[muokkaa] Maajoukkuekilpailut

[muokkaa] Maailmanmestaruuskilpailut

Merkittävin kansainvälinen futsalkilpailu on FIFA:n järjestämät futsalin maailmanmestaruuskilpailut. Ne järjestetään jalkapallon tapaan joka neljäs vuosi. Lopputurnaukseen pääsee yhteensä 20 joukkuetta vuoden 2008 kisoista lähtien. Aiemmin joukkueita oli 16. Kilpailua edeltää alueelliset karsinnat, joihin osallistuu noin 100 maata.[8]

AMF (ent. FIFUSA) järjestää myös omat futsalin maailmanmestaruuskilpailut, joissa pelataan sen versiolla säännöistä. Myös ne järjestetään nykyään neljän vuoden välein.

[muokkaa] Maanosien mestaruuskilpailut

[muokkaa] Seurajoukkuekilpailut

Futsalin seurajoukkuekilpailuista merkittävimmät ovat eurooppalainen UEFA Futsal Cup ja eteläamerikkalainen Torneo Sudamericano de Clubes de Futsal.

Kansallisia sarjoja pelataan ympäri maailmaa. Useissa maissa, kuten esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Venäjällä ja Brasiliassa, sarjat ovat myös ammattilaissarjoja.[4] Euroopassa kovatasoisimpana sarjana voidaan pitää Espanjan Liga Nacional de Futbol Salaa, jonka joukkueet ovat hallinneet Futsal Cupia. Etelä-Amerikassa Brasilian Liga Brasileira de Futebol de Salão puolestaan on tasokkain sillä sen joukkueet ovat voittaneet kaikki Etelä-Amerikan seurajoukkuemestaruudet.[9]

[muokkaa] Futsal Suomessa

Kaudella 2007–2008 futsalia pelattiin lähes 1 900 joukkueessa ympäri Suomea,[10] ja lajissa lisenssipelaajia on noin 20 000.[6] Useat jalkapalloilijat harjoittelevat talvisin futsalia, myös futsalin pääsarjatason monet pelaajat pelaavat päälajinaan jalkapalloa.

Suomessa maan korkein sarjataso on Futsal-liiga ja sen alapuolella on Futsal-ykkönen. Molemmat ovat Suomen Palloliiton hallinnoimia valtakunnallisia sarjoja. Liiton sarjojen alla pelataan vielä Palloliiton piirien sisäisiä sarjoja alimmillaan aina 5. divisioonaan asti. Futsalissa pelataan myös kaikille seuroille avoin Futsal Cup ja kauden avaava Futsal Super Cup, jossa pelaa vastakkain edellisen kauden Futsal Cupin ja Futsal-liigan voittajat. Naisten Suomen-mestaruus ratkaistiin yksittäisessä turnauksessa vuosina 1997–2005, minkä jälkeen Suomen mestariksi on nimetty naisten Futsal Cupin voittaja. Vuodesta 2009 lähtien pelataan jälleen erillinen SM-lopputurnaus.[11]

Kansainvälisellä tasolla suomalaiset seurajoukkueet eikä Suomen futsal-maajoukkue ole saavuttaneet mainittavaa menestystä.

[muokkaa] Säännöt

Futsalin viralliset säännöt koostuvat 18 säännöstä. Ne löytyvät kokonaisuudessaan suomeksi Palloliiton sivustolta ja englanniksi FIFA:n sivustolta.

[muokkaa] Pelaajat

Futsalissa kentällä on yhtä aikaa neljä pelaajaa sekä maalivahti kummastakin joukkueesta. Vaihdot ovat "lentäviä", eli vaihtoa saa käyttää niin usein kuin haluaa myös pelin ollessa käynnissä. Vaihtopelaajien määrä on rajoitettu seitsemään (7). Kaiken kaikkiaan joukkueeseen voi kuulua 12 ilmoitettua pelaajaa sekä viisi toimihenkilöä.

[muokkaa] Tuomarit

Futsal-ottelussa on kaksi erotuomaria. Erotuomareilla on sääntöjen 5. kohdan mukaan täysi toimivalta soveltaa sääntöjä siinä ottelussa, johon heidät on määrätty. Molemmilla on samat oikeudet, mutta toinen erotuomareista näistä toimii päätuomarina, jonka päätös ratkaisee mikäli erotuomarien näkemyksissä on ristiriitaa. Lisäksi otteluun nimetään ajanottaja ja kolmas erotuomari, joka avustaa ajanottajaa. Nämä ovat pakolliset kansainvälisissä otteluissa, mutta kansallisissa peleissä ajanottaja voi huolehtia myös kolmannen erotuomarin tehtävistä.

[muokkaa] Kenttä

Pelikentän mitat ovat kansainvälisissä peleissä 38–42 m × 18–22 m. Kentän molemmissa päissä on rangaistusalue, joka merkitään kaarella kuuden metrin säteellä tolpista ja siten että maalin kohdalla raja on päätyrajan suuntainen. Rangaistuspotkupiste on rangaistusalueen rajalla maalin keskikohdalla eli kuuden metrin päässä. Toinen rangaistuspotkupiste on vastaavassa kohdassa 10 metrin päässä maalista. Maalin koko on 2 × 3 m.

[muokkaa] Pallo

Futsal-pallo on jalkapalloa hieman pienempi ja painavampi. Se on ympärysmitaltaan 62–64 cm eli kokoluokkaa 4 (tavallisen aikuisten sarjan jalkapallon koko on 5). Pallo saa pompata vain 50–65 cm kun se pudotetaan kahden metrin korkeudesta.

[muokkaa] Peliaika

Peliaika on kansallisissa ja kansainvälisissä sarjoissa 2 × 20 minuuttia. Aika on tehokasta peliaikaa eli kello pysähtyy aina pelin keskeytyessä. Joukkueilla on käytössään yksi minuutin mittainen aikalisä jaksoa kohti. Alemmilla sarjatasoilla ja harrastesarjoissa peliaika voi usein poiketa virallisesta.

[muokkaa] Pelikatkot ja rikkeet

Peli voi keskeytyä mikäli pallo ylittää sivu- tai päätyrajan, pallo menee maaliin tai tuomari keskeyttää pelin rikkeen tai muun syyn vuoksi.

Mikäli pallo menee yli sivurajasta, viimeksi palloon koskeneen pelaajan vastajoukkue antaa rajapotkun kohdasta, jossa pallo ylitti rajan. Rajapotku on epäsuora. Mikäli pallo menee yli päätyrajasta, peli jatkuu maaliheitolla, jos pallo meni yli hyökkäävään joukkueen pelaajasta, tai kulmapotkulla, jos pallo meni yli puolustavan joukkueen pelaajasta. Maalin jälkeen peli jatkuu avauspotkulla.

Rikkeen jälkeen peli voi jatkua joko suoralla vapaapotkulla, epäsuoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla. Rangaistuspotku tuomitaan rangaistusalueen sisällä tapahtuneista suoran vapaapotkun arvoisista rikkeistä. Se ammutaan 6 metrin rangaistuspisteeltä. Tuomari voi antaa pelaajalle rikkeestä varoituksen (keltainen kortti) tai poistaa tämän kentältä (punainen kortti) joko toisesta varoituksesta tai suoraan. Ulosajetun pelaajan tilalle ei saa vaihtaa uutta pelaajaa kahteen minuuttiin ellei vastajoukkue tee ylivoimalla maalia.

Peli aloitetaan erotuomaripallolla, kun tuomari on katkaissut pelin jostakin muusta syystä (esim. pelaajan vakava loukkaantuminen, pallon puhkeaminen tai jokin muu syy, jota ei säännöissä ole mainittu). Erotuomari pudottaa pallon kenttään vyötärön korkeudelta. Pallo on pelattavissa, kun se koskettaa maata.

[muokkaa] Kumuloituvat rikkomukset

Futsalissa tuomitaan kumuloituvat joukkuevirheet (vrt. koripallo). Joukkueen kuudennesta rikkeestä seuraa vastustajajoukkueen vapaapotku ilman rikkoneen joukkueen muurimahdollisuutta. Vapaapotku annetaan rikkomuspaikasta tai vaihtoehtoisesti 10 metrin rangaistuspotkupisteeltä. Vapaapotkuun oikeutettu joukkue saa itse päättää kumman vaihtoehdoista se valitsee. Kumuloituvat rikkomukset ovat puoliaikakohtaisia, joten joukkueen rikkeet nollaantuvat ottelun väliajalla. Futsalissa ei saa myöskään töniä tai muulla lailla vahingoittaa vastapelaajaa yhtä paljon kuin tavallisessa jalkapallossa.

[muokkaa] Sääntövariaatiot

AMF:n futsal-säännöt ovat peräisin ajalta ennen FIFA:n sääntöjä. Säännöt eroavat toisistaan muutamissa yksityiskohdissa. AMF:n sääntöjen mukainen pallo on hieman pienempi, rajapotkujen tilalla on rajaheitot, joukkuevirheiden lisäksi huomioidaan myös kumuloituvat henkilökohtaiset virheet ja ulosajo ei aiheuta vajaalla pelaamista.[12] Alkuperäisissä säännöissä oli myös rangaistusalueen paitsio, mikä on sittemmin poistettu.

Isossa-Britanniassa pelattavassa 5 vastaan 5 -sisäjalkapallossa erona on vaihtojen rajoitettu määrä, rajojen tilalla olevat reunat tai seinät, erityyppinen pallo, matalammat ja leveämmät maalit sekä kenttäpelaajien rajoittaminen rangaistusalueen ulkopuolelle.[13]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Arponen, Antti O. & Heinonen, Markku & Kanerva, Juha & Tamminen, Juha & Tikander, Vesa: Jalkapallon pikkujättiläinen. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 The history of futsal FIFA. Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Teunissen, Evert: Indoor Soccer. Sterling Publishing Co., 1997. ISBN 0-8069-9714-1. (englanniksi)
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 Mitä on futsal? Palloliitto. Viitattu 1.7.2008.
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 La petite histoire du Futsal UNCFS. Viitattu 2.7.2008. (ranskaksi)
  6. ↑ 6,0 6,1 FIFA Big Count 2006 (PDF) 31.5.2007. FIFA. Viitattu 1.7.2008. (englanniksi)
  7. ↑ Andy Roxburgh: A Different Ball Game. The Futsal Technician, 2006. UEFA. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 2.8.2008. (englanniksi)
  8. ↑ FIFA Futsal World Cup RSSSF. Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)
  9. ↑ Torneo Sudamericano de Clubes de Futsal RSSSF. Viitattu 4.7.2008. (englanniksi)
  10. ↑ Futsal-joukkueet piireittäin kaudella 2007–2008 Palloliitto. Viitattu 3.7.2008.
  11. ↑ Naisten SM-lopputurnaus Palloliitto. Viitattu 19.9.2008.
  12. ↑ UEFS Laws of the Game Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)
  13. ↑ Differences between futsal and UK style 5-a-side Viitattu 3.7.2008. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Futsal.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Futsal
Henkilökohtaiset työkalut