1982

Tapahtumia

Tammikuu

• 4. tammikuuta – Euroopan yhteisön maiden ulkoministerit varoittivat kokouksessaan Brysselissä Varsovan liittoa miehittämästä Puolaa, mutta päättivät pidättyä Neuvostoliiton vastaisista talouspakotteista.
• 10. tammikuuta – Paavi Johannes Paavali II arvosteli Vatikaanissa pitämässään puheessa kovin sanoin Puolan johtoa siitä, että kansalaisia pakotettiin antamaan omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisia julistuksia työpaikan menettämisen uhalla.
• 13. tammikuuta – Air Floridan Boeing 737 törmäsi siltaan Washington (DC):ssa ja putosi Potomac-jokeen surmaten 78 ihmistä.
• 13. tammikuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisesta. Uusien läänien oli määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 1985 alussa.
• 17.−18. tammikuuta – Suomessa järjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
• 20. tammikuuta – Imatran kihlakunnanoikeus tuomitsi neljä Finnvalcon hallituksen jäsentä sakkoihin yhteistoimintalain rikkomisesta.
• 21. tammikuuta – Yhdysvallat esti Israelin tuomitsevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa. Päätöslauselma sisälsi pakotteita Israelia vastaan sen liitettyä Golanin kukkulat alueisiinsa joulukuussa 1981.
• 27. tammikuuta – Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
• 28. tammikuuta – Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
• 31. tammikuuta – Espanjassa ilmoitettiin yli 250 ihmisen kuolleen ja noin 16 000 saaneen eriasteisia myrkytysoireita toukokuun 1981 alusta lähtien heidän nautittuaan eräiden liikkeiden myymää myrkyllistä ruokaöljyä. Useita kymmeniä henkilöitä oli pidätetty asian vuoksi.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton.
• 2. helmikuuta – Haman verilöyly Syyriassa, 20 000 ihmistä surmattiin.
• 5. helmikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtokunnan jäsenen, tohtori Ahti Karjalaisen pankin pääjohtajaksi maaliskuun alusta lukien. Karjalainen oli hoitanut pääjohtajan tehtäviä viransijaisena Koiviston ollessa pääministerinä. Uudeksi johtokunnan jäseneksi Koivisto nimitti johtokunnan varajäsenen Seppo Lindblomin.
• 12. helmikuuta − Harmaahylje eli halli rauhoitettiin Suomessa.
• 14. helmikuuta – Tyrvään kirkko Vammalassa vaurioitui pahoin tulipalossa.
• 15. helmikuuta – Öljynporauslautta Ocean Ranger upposi myrskyssä Newfoundlandin edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmistä menehtyi.
• 15. helmikuuta − Suomen ensimmäisen aikakauslehden, Om konsten att rätt behaga, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Lehteä oli ilmestynyt Turussa 16 numeroa runsaan neljän kuukauden ajan.
• 19. helmikuuta – Arkkipiispa Mikko Juva ilmoitti yllättäen jäävänsä eläkkeelle syyskuun alussa.
• 19. helmikuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden, Kalevi Sorsan johtaman hallituksen. Edellinen, viimeiset ajat Eino Uusitalon johtama hallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut juuri ennen eroaan hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle.
• 23. helmikuuta – Kansanäänetyksessä 53 % grönlantilaisista kannatti eroamista Euroopan yhteisöstä; äänestysprosentti oli 74,9. Ero astui voimaan vuonna 1985.
• 23. helmikuuta – Espanjan hallitus kansallisti Rumasan.
• 24. helmikuuta – Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitämässään puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.

Maaliskuu

• 3. maaliskuuta – Ranskan presidentti Francois Mitterrand aloitti valtiovierailun Israelissa ensimmäisenä merkittävänä eurooppalaisena valtionpäämiehenä. Vierailu ei kuitenkaan juuri parantanut Ranskan ja Israelin suhteita, jotka olivat olleet kireät vuoden 1967 sodasta lähtien, varsinkaan kun Mitterrand vaati Israelia tunnustamaan palestiinalaisten oikeuden omaan valtioon. Varoen ärsyttämästä arabimaita liiaksi Mitterrand ei käynyt Itä-Jerusalemissa eikä Jordanjoen länsirannalla.
• 4. maaliskuuta – Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta.
• 6. maaliskuuta − Kairossa tuomittiin kuolemaan kuusi Egyptin presidentin Anwar Sadatin murhaan osallistunutta sotilasta.
• 6. maaliskuuta − SDP:n kansanedustaja Tellervo M. Koivisto kuoli. Hänen tilalleen tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut ekonomi Riitta Järvisalo.
• 10. maaliskuuta – Yhdysvallat asetti Libyan öljyn kauppasaartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
• 10. maaliskuuta – Astronomia: kaikki yhdeksän planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
• 11. maaliskuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Risto Leskinen siirtyi eläkkeelle.
• 11. maaliskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikärajan alentaminen 67 vuoteen. Olavi Lindblom joutui jättämään Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmäisenä tämän ohjeen nojalla.
• 17. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalle Viikinki-huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen välitöntä syy-yhteyttä kymmenen nuoren hukkumiseen Viikinki-veneen upottua Hangon vesillä syyskuussa 1978, mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin hyvin puutteelliseksi.
• 19. maaliskuuta – Falklandin sota: argentiinalaiset joukot nousivat maihin Etelä-Georgian saarella, mikä ennakoi sotaa.
• 20. maaliskuuta – Ajatollah Khomeini ilmoitti Iranin uudenvuoden kunniaksi, että 12–18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij-joukkoihin ja taistella maansa puolesta.
• 23. maaliskuuta – Efraín Ríos Montt tukijoineen kaappasi vallan Guatemalassa.
• 23. maaliskuuta – Helsingin Sanomat erotti toimittaja Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidän osuudestaan kohutun Tamminiemen pesänjakajat -kirjan tekoon.
• 26. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Uudenmaan läänin maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi tieliikennelaki, jossa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi. Laki korvasi vuodelta 1957 olleen vanhan lain.
• 2. huhtikuuta – Falklandin sota: Argentiina miehitti Falklandinsaaret.
• 7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myönteisesti presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen ja valtiosäännön uudistamiseen.
• 12. huhtikuuta − Suojelupoliisi pidätti Yleisradion TV-toimittajan Matts Dumellin Helsingissä. Dumellia epäiltiin vakoilusta ja yhteydenpidosta Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB:hen.
• 17. huhtikuuta – Kanadan uusi perustuslaki määräsi täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 24. huhtikuuta – Saksan liittotasavalta voitti Harrogatessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyt Euroviisut. Suomen edustaja Kojo kappaleella "Nuku pommiin" tuli viimeiseksi ja sai 0 pistettä.
• 25. huhtikuuta – Israel vetäytyi Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
• 27. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Ruotsiin.
• 30. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi. Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kansanedustaja Vappu Taipale. Södermanin tilalle eduskuntaan nousi Pertti Paasio.
• 30. huhtikuuta – Työtuomioistuimen presidentti Antti Suviranta nimitettiin Korkeimman hallinto-oikeuden uudeksi presidentiksi.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
• 2. toukokuuta – Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti argentiinalaisen risteilijän General Belgranon.
• 2. toukokuuta – Puolan hallitus lievensi poikkeustilamääräyksiä. Muun muassa öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
• 4. toukokuuta – Argentiinalaiset Tulimaan Río Grandesta lähteneet hävittäjät osuivat ohjuksin HMS Sheffield (D80) -ohjushävittäjään, joka vaurioiduttuaan upposi merenkäynnissä 10. toukokuuta.
• 7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti esittää eduskunnalle ns. arkipyhien siirtämistä takaisin entisille paikoilleen.
• 8. toukokuuta – Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
• 10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesi Aarno Laitisen irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi.
• 15. toukokuuta – Aarne Saarinen luopui Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta ylimääräisessä edustajakokouksessa ja hänen seuraajakseen valittiin Jouko Kajanoja. Varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo menetti paikkansa puolueen enemmistösiipeen kuuluvalle Seppo Toiviaiselle. Saarinen arvosteli pitämässään puheessa kovin sanoin Neuvostoliiton kommunistista puoluetta sekaantumisesta SKP:n sisäisiin asioihin.
• 18. toukokuuta – Kalevi Sorsa ohitti Urho Kekkosen pääministerivuorokausien määrässä ja hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin pääministeri.
• 21. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
• 23. toukokuuta − Helsingin poliisilaitos muutti uusiin tiloihin Pasilaan Aleksanterinkadulta, jonka varrella se oli toiminut vuodesta 1826 saakka.
• 24. toukokuuta − Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n päällikkö Juri Andropov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeriksi. Jo ennestään puolueen politbyroohon kuulunutta Andropovia alettiin pitää puoluejohtaja Leonid Brežnevin todennäköisenä seuraajana.
• 25. toukokuuta − Suomen yksikamarinen eduskunta vietti 75-vuotisjuhliaan, joihin osallistui istuvien kansanedustajien ja ulkomaisten vieraiden lisäksi noin 250 entistä kansanedustajaa.
• 25. toukokuuta − Niin sanotun Koijärvi-jutun oikeuskäsittely alkoi Tammelan kihlakunnanoikeudessa. Istuntoon oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa, joista osa oli alaikäisiä.
• 28. toukokuuta – "Rocky III:n" ensi-iltaesitys, pääosassa nähtiin Sylvester Stallone.
• 28. toukokuuta − Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Jouko Turkka nimitettiin korkeakoulun rehtoriksi.
• 29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
• 30. toukokuuta – Espanja liittyi NATO:on ensimmäisenä maana sitten Saksan liittotasavallan 1955.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin.
• 1. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lähes 2,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksen ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
• 3. kesäkuuta − Espanjassa päättyi oikeudenkäynti helmikuun 1981 vallankaappausyritykseen osallistuneita vastaan. Kenraali Jaime Milans del Bosch ja everstiluutnantti Antonio Tejero tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen. Kolmestakymmenestä muusta syytetystä yksitoista vapautettiin, muut tuomittiin 1−6 vuoden vankeusrangaistuksiin.
• 4. kesäkuuta – Tapiolan kirkkoherra Samuel Lehtonen valittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi eläkkeelle jäävän Aimo T. Nikolaisen seuraajaksi.
• 6. kesäkuuta – Libanonin sota alkoi: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanonin ja etenivät Beirutiin asti. Operaation peitenimenä oli "Rauha Galileaan".
• 6. kesäkuuta − Helsingin puhelinyhdistys vietti toimintansa alkamisen 100-vuotisjuhlia. Keisari Aleksanteri III oli myöntänyt luvan puhelinlaitoksen perustamiselle 31. tammikuuta 1882.
• 6. kesäkuuta – Teuvan vanhainkoti tuhoutui tulipalossa. Kaikki laitoksessa hoidettavina olleet 63 vanhusta saatiin turvaan. Paloa epäiltiin murhapoltoksi.
• 8. kesäkuuta – Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin vaati YK:n aseidenriisuntakokouksessa ydinaseettoman Pohjolan perustamista.
• 12. kesäkuuta – 750 000 ihmistä osoitti mieltään ydinaseita vastaan New Yorkin Keskuspuistossa.
• 13. kesäkuuta – Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
• 13. kesäkuuta – Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmättyään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
• 13. kesäkuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) piti 75-vuotisjuhlansa Helsingin Olympiastadionilla. Juhlaan osallistui noin 35 000 järjestön jäsentä. Tervehdyspuheen piti presidentti Mauno Koivisto.
• 14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
• 17. kesäkuuta – Argentiinan presidentti, kenraali Leopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa kärsityn tappion vuoksi.
• 19. kesäkuuta – Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisen Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat. Liberaalien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anneli Kivitie valittiin Keskustan eduskuntaryhmän kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
• 19. kesäkuuta − Kansanedustaja Esko Almgren valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Raino Westerholmin tilalle.
• 19. kesäkuuta − Tasavallan presidentin tytär ekonomi Assi Koivisto ja ekonomi Jari Komulainen vihittiin avioliittoon Naantalin Kultarannassa.
• 22. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin murhayrityksestä syytetty John Hinckley todettiin syyntakeettomaksi hänen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
• 22. kesäkuuta − Eläkkeellä ollut kenraali Reynaldo Bignone valittiin Argentiinan uudeksi presidentiksi heinäkuun alusta lukien.
• 22. kesäkuuta – Tampereella avattiin Amurin työläismuseokortteli.
• 22. kesäkuuta – SKDL:n kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund jätti eduskunnan siirtyessään Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeriksi. Hänen tilalleen tuli Markus Kainulainen.
• 23. kesäkuuta − Taidegraafikko, professori Erkki Tanttu sai Suomen sarjakuvaseuran myöntämän Pekka Puupää -hatun Rymy-Eetu -sarjakuvastaan, joka oli ilmestynyt yli 40 vuoden ajan vuodesta 1930 aina 1970-luvulle saakka.
• 25. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan myönsi eron ulkoministeri Alexander Haigille ja nimitti hänen tilalleen George Shultzin. Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevän suurvaltasuhteiden jyrkkenemistä entisestäänkin ja Lähi-idän politiikan uudelleenarviointia. Euroopassa Haigin eroa pidettiin tappiona.
• 30. kesäkuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen virkamiehen lahjomisesta. Turun hovioikeus oli aiemmin tuominnut Puolimatkan sakkoihin.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa.
• 1. heinäkuuta − Helsingin metron suurin asema avattiin Rautatientorilla. Metron matkustajamäärä kolminkertaistui jo avajaispäivänä.
• 2. heinäkuuta – Dragsfjärdin vesillä havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyjä sisältäneitä tynnyreitä. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta, joka pidätettiin 3. elokuuta.
• 9. heinäkuuta – Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissä Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
• 12. heinäkuuta − Iso-Britannia julisti sotatoimet Falklandinsaarilla virallisesti päättyneiksi ja vapautti loput argentiinalaiset sotavangit.
• 16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
• 20. heinäkuuta – IRA:n siipi räjäytti kaksi pommia Lontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
• 21. heinäkuuta − Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski ilmoitti parlamentissa pitämässään puheessa hallituksen lieventävän sotatilalakia ja vapauttavan noin 1200 poliittista vankia. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałęsa ei kuitenkaan ollut vapautettavien joukossa.
• 23. heinäkuuta – Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
• 29. heinäkuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.

Elokuu

• 2. elokuuta – Helsingin metro avattiin virallisesti.
• 4. elokuuta − Oikeuskansleri Kai Korte esitti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen pidättämistä virastaan Helsingin metrojutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Korte katsoi Valtasen syyllistyneen virkarikokseen, jota ei voitu pitää vähäisenä.
• 6. elokuuta – Rajavartiolaitos aloitti Ahvenanmaan merialueen tehostetun valvonnan. Suomen ja Ruotsin merivartiostot olivat kesän mittaan tehneet useita sukellusvenehavaintoja Ahvenanmerellä.
• 7. elokuuta – Suomen maaseudun puolueen puoluekokous valitsi puheenjohtaja Pekka Vennamon ja puoluesihteeri Urpo Leppäsen yksimielisesti uudelleen tehtäviinsä.
• 9. elokuuta − Helsingin kaupunginhallitus päätti pidättää metrojohtaja Unto Valtasen välittömästi tehtävistään. Ylipormestari Raimo Ilaskivi esitti metrotoimiston lakkauttamista vuoden 1982 lopussa.
• 20. elokuuta – Libanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapui Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
• 20. elokuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Jaakko Hallama vapautettiin virastaan ja siirrettiin ulkoministeriön erityistehtäviin.
• 22. elokuuta − Helsingin kaupungin tilintarkastaja Liisa Kulhia katsoi, että metron valvonta- ja kuulutuslaitteiden tilauslaskelmista löytyneet miljoonavirheet oli tehty tahallaan ja että niillä oli haluttu suosia Siemens Oy:tä.
• 26. elokuuta − Siemens Oy jätti Helsingin metrotoimistolle pyynnön saada peruuttaa videolaitetarjouksensa, koska se katsoi metrojupakan vahingoittaneen mainettaan. Seuraavana päivänä metrotoimikunta päätti tilata metron kuulutus- ja valvontalaitteet Aspo Oy:ltä.
• 29. elokuuta – F1-kuljettaja Keke Rosberg voitti Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -kilpailun.

Syyskuu

• 2. syyskuuta − Libanonilainen An Nahar -lehti kirjoitti, että Libanonin sodassa oli kuollut yli 17 800 ja loukkaantunut yli 30 000 ihmistä.
• 3. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Ahvenanmaan maaherran Martin Isakssonin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Reykjavikiin. Uudeksi maaherraksi tuli varatuomari Henrik Gustafsson.
• 3. syyskuuta – Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Jermu Laine.
• 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti täytti 10 vuotta. Työikäisten suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
• 9. syyskuuta − Keskusrikospoliisi pidätti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen. Metrojutussa tehtiin syyskuun aikana useita muitakin pidätyksiä.
• 11. syyskuuta − 44 ihmistä kuoli yhdysvaltalaisen sotilashelikopterin pudottua moottoritielle Länsi-Saksassa Heidelbergin ja Mannheimin välillä.
• 12. syyskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa John Vikström vihittiin uudeksi arkkipiispaksi. Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola.
• 15. syyskuuta – Hallitus päätti, ettei Kemijokeen Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen allasta rakenneta eikä asiasta järjestetä kansanäänestystä.
• 16. syyskuuta − Suomessa lunastettiin miljoonas väritelevisiolupa.
• 17. syyskuuta – Kristityt israelilaishyökkääjät toimeenpanivat verilöylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Hyökkäyksen jäljiltä löydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia, enimmäkseen naisia ja lapsia. Teko herätti suurta suuttumusta kautta maailman. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi teon yksimielisesti ja julisti sen kansanmurhaksi.
• 19. syyskuuta – Scott Fahlman ehdotti ensimmäisenä hymiöiden käyttöä sähköpostiviestissä.
• 20. syyskuuta − Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti hallussaan olleet Sibeliuksen nuottikäsikirjoitukset Helsingin yliopistolle säveltäjän kuoleman 25-vuotispäivänä.
• 22. syyskuuta – Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Pohjois-Suomessa.
• 22. syyskuuta − Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen valittiin Parlamenttienvälisen Liiton (IPU) presidentiksi.
• 25. syyskuuta – F1-kuljettaja Keijo "Keke" Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epäluottamuslauseen, hänen seuraajakseen tuli Helmut Kohl.
• 1. lokakuuta − 60 ihmistä kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommiräjähdyksessä Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
• 1. lokakuuta − Suomessa tulivat voimaan ilmansuojelulaki ja -asetus.
• 1. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta vuorineuvos Armas Puolimatkaa tälle langetetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.
• 3. lokakuuta – Teologian tohtori Samuel Lehtonen vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.
• 3. lokakuuta − Espanjan viranomaiset ilmoittivat paljastaneensa eräiden äärioikeistolaisten upseerien vallankaappaussuunnitelman. Kaappaus oli ollut tarkoitus toteuttaa juuri ennen lokakuun lopulla pidettyjä parlamenttivaaleja, joissa sosialisteille ennustettiin vaalivoittoa.
• 5. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte määräsi nostettavaksi syytteet lahjonnasta yhtä sisäministeriön hallintoneuvosta, kahta kaupunginjohtajaa ja vuorineuvos Armas Puolimatkaa vastaan. Syytteet koskivat näiden kolmen virkamiehen ja Puolimatka-yhtymän välisiä omakotitalokauppoja.
• 5. lokakuuta − Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ilmoitti, ettei hän kutsu Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajaa Jasser Arafatia Suomeen, kuten hän oli suunnitellut. Arafatin kutsumisesta Suomeen oli noussut kohu, koska Yhdysvalloissa vierailulla ollut ulkoministeri Pär Stenbäck katsoi tulleensa asiassa sivuutetuksi eikä Arafat edustanut kansainvälisesti tunnustettua valtiota.
• 8. lokakuuta – Puola kielsi Solidaarisuus-liikkeen.
• 11. lokakuuta – Suomen Pankin pääjohtajaa Ahti Karjalaista kehotettiin jäämään kuukauden sairauslomalle pitkään jatkuneen alkoholinkäytön vuoksi. Pääjohtajan tehtäviä hoiti tänä aikana Karjalaisen varamies Rolf Kullberg.
• 13. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea päätti palauttaa yhdysvaltalaisen Jim Thorpen perillisille tämän Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912 viisi- ja kymmenottelusta voittamat kultamitalit. Thorpen suoritukset oli tuolloin hylätty, koska hänet oli julistettu ammattilaiseksi. Thorpe oli kuollut vuonna 1953.
• 26. lokakuuta – Länsi-Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt kieltäytyi terveyssyihin vedoten ryhtymästä sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi kevään 1983 liittopäivävaaleissa.
• 28. lokakuuta – Sosialistinen työväenpuolue voitti Espanjan parlamenttivaalit. Puolueen pääsihteeri Felipe Gonzalez muodosti uuden hallituksen, joka oli ensimmäinen sosialistinen hallitus vuosien 1936−1939 sisällissodan jälkeen.
• 28. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin maksaessaan kansanedustajan päivärahaa Keskustapuolueen puheenjohtajalle Paavo Väyryselle. Väyrysen kotipaikkana oli pidetty Keminmaata, jossa hänellä oli ollut vain jalasmökki.
• 29. lokakuuta − Elokuvaohjaaja Rauni Mollberg, arkkitehti Juhani Pallasmaa, tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen ja valokuvaaja Seppo Saves nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi vuoden 1983 alusta.

Marraskuu

• 5. marraskuuta – Länsi-Saksa pyysi Suomelta selvitystä maamme turkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsiläinen ohjelma, jonka mukaan Suomen turkistarhoissa rääkätään eläimiä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
• 8. marraskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin sanoi Shatilan ja Sabran pakolaisleireillä tapahtunutta verilöylyä tutkineen komission kuulustelussa olleensa etukäteen tietämätön teosta ja saaneensa kuulla siitä vasta kuunnellessaan BBC:n radiolähetystä verilöylyä seuranneena päivänä.
• 10. marraskuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan häntä vastaan nostettujen uusien syytteiden perusteella kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jatketusta virkamiehen lahjomisesta. Syytteeseen oli asetettu myös viisi muuta Puolimatka-yhtymän johtohenkilöä.
• 12. marraskuuta – Juri Andropov valittiin Neuvostoliitossa edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
• 14. marraskuuta – Lech Wałęsa päästettiin 11 kuukauden arestista.
• 17. marraskuuta – Dragsfjärdin myrkkyjutun oikeuskäsittely päättyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jätehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
• 18. marraskuuta – Niin sanottu Noppa-juttu tuli julkisuuteen, kun keskusrikospoliisi pidätti valtiovarainministeriön pyynnöstä rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin ja neljä muuta virkamiestä.
• 18. marraskuuta − Kaupin urheilupuistossa Tampereella muurattiin UKK-instituutin peruskivi.
• 19. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti syyskuun alussa 1983 voimaan tulevan rikesakkolain.
• 22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi pidätti kaksi Keskustapuolueen entistä talouspäällikköä epäiltyinä pimeiden rahojen ohjailusta rakennusliikkeiltä puolueelle.
• 28. marraskuuta – 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
• 28. marraskuuta – Opus Dei tuli personaaliprelatuuriksi
• 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous teki päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
• 30. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden ympäristöministeriön perustamisen. Ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Michael Jacksonin menestysalbumi Thriller julkaistiin
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
• 2. joulukuuta − Presidentti Mauno Koivisto myönsi säveltäjä Erik Bergmanille, hopeaseppä Bertel Gardbergille, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaiselle, arkkitehti Reima Pietilälle, kirjailija Aale Tynnille ja näyttelijä Eeva-Kaarina Volaselle akateemikon arvonimen.
• 4. joulukuuta – Kiina otti käyttöön uuden perustuslain.
• 4. joulukuuta − Suomen olympiakomitea vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 6. joulukuuta – Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvos K.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentin Urho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tämä ei enää itse kyennyt puolustautumaan sitä vastaan. Eräät henkilöt ja sanomalehdet olivat esittäneet Fagerholmin mielestä asiatonta ja henkilöön käyvää kritiikkiä Kekkosta kohtaan.
• 6. joulukuuta – Kenraali Aksel Airo vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin miekkojen kera. Kyseinen kunniamerkki myönnettiin nyt kolmannen kerran.
• 11. joulukuuta – Vanha kalkkikivilouhos sortui Förbyn kylässä Särkisalossa. Muutamia rakennuksia ja pätkä maantietä vajosi hehtaarin suuruiseksi kasvaneeseen rotkoon.
• 16. joulukuuta – Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitämisen Puolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden 1970 mellakoiden vuosipäivänä. Solidaarisuuden johtaja Lech Wałęsa, jonka oli ollut tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jälleen vankilaan.
• 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmäinen äänestyksen voittanut moottoriurheilija.
• 20. joulukuuta – Kymi Kymmene Oy ja Strömberg Oy päättivät yhdistyä. Uuden yhtiön nimeksi tuli Kymi-Strömberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
• 20. joulukuuta − Tammelan kihlakunnanoikeus langetti Koijärvi-jutussa sakkotuomiot 101 luonnonsuojelijalle niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille. Syytettyinä olleet alaikäiset selvisivät rangaistuksetta.
• 22. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto, pääministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Ahti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
• 26. joulukuuta – Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone.
• 29. joulukuuta – Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kun SKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
• 30. joulukuuta – SKDL veti ministerinsä Sorsan hallituksesta ja heidän tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:stä. Opetusministeri Kalevi Kivistön tilalle tuli Arvo Salo, liikenneministeri Jarmo Wahlströmin tilalle Reino Breilin ja työministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle. Myös sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner.

Tuntematon päivämäärä

• Korealainen Haidong Gumdo -kamppailulaji perustettiin.

Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Sami Saarela ("Sammy Black"), suomalainen kitaristi ("Lovex")
• 3. tammikuuta − Christel Sundberg ("Chisu"), suomalainen muusikko
• 10. tammikuuta – Josh Ryan Evans, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2002)
• 26. tammikuuta – Kana, japanilainen muusikko
• 25. tammikuuta – Noemi, italialainen laulaja.
• 1. helmikuuta – Takanori Matsumoto ("Ruki"), japanilainen laulaja ("the GazettE")
• 3. helmikuuta – Anna Puustjärvi ("Anna Puu"), suomalainen laulaja
• 22. helmikuuta – Susanna Pöykiö, suomalainen taitoluistelija
• 3. maaliskuuta – Jessica Biel, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Eddie Chambers, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 11. huhtikuuta – Jonna Keskinen, suomalainen näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Kelly Clarkson, yhdysvaltalainen laulaja
• 30. huhtikuuta – Kirsten Dunst, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. toukokuuta – Timo Karlsson ("Jason"), suomalainen basisti ("Lovex")
• 8. toukokuuta – Ninja Sarasalo, suomalainen malli ja laulaja
• 3. kesäkuuta – Jelena Isinbajeva, venäläinen seiväshyppääjä
• 10. kesäkuuta – Prinsessa Madeleine, Ruotsin kuningasperheen nuorin tytär
• 14. kesäkuuta – Lang Lang, kiinalainen pianisti
• 21. kesäkuuta – Prinssi William, Walesin prinssi Charlesin vanhin poika
• 15. heinäkuuta – Laura Chiatti, italialainen näyttelijä
• 16. heinäkuuta – Martina Aitolehti, suomalainen malli ja julkisuuden henkilö
• 26. heinäkuuta – Torsti Mäkinen ("Theon"), suomalainen laulaja ("Lovex")
• 7. elokuuta – Jasmin Mäntylä, suomalainen malli ja laulaja
• 31. lokakuuta – Tea Hiilloste, suomalainen laulaja ja juontaja
• 8. marraskuuta – Mika Kallio, suomalainen ratamoottoripyöräilijä
• 23. marraskuuta – Asafa Powell, jamaikalainen pikajuoksija
• 25. marraskuuta – Minna Kauppi, suomalainen suunnistaja
• 29. marraskuuta – Krystal Steal, yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 30. marraskuuta – Elisha Cuthbert, kanadalainen näyttelijä
• 15. joulukuuta – Matías Delgado, argentiinalainen jalkapalloilija
• 19. joulukuuta – Tero Pitkämäki, suomalainen keihäänheittäjä
• 30. joulukuuta – Kristin Kreuk, kanadalainen näyttelijä

Kuolleita

• 3. tammikuuta – Heidi Blomstedt, suomalainen keramiikkataiteilija
• 19. tammikuuta – Jyri Schreck, suomalainen runoilija
• 25. tammikuuta – Mihail Suslov, neuvostoliittolainen poliitikko (NKP:n pääideologi)
• 28. tammikuuta – Veli Merikoski, suomalainen lakimies ja professori
• 5. helmikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja
• 11. helmikuuta – Joel Laikka, suomalainen kirjailija
• 24. helmikuuta – Leonard Tapaninen, Oulun hiippakunnan piispa
• 2. maaliskuuta – Philip K. Dick, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 5. maaliskuuta – John Belushi, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. maaliskuuta – Alisa Rosenbaum ("Ayn Rand"), yhdysvaltalainen kirjailija ja filosofi
• 6. maaliskuuta – Tellervo Koivisto, suomalainen kansanedustaja
• 12. maaliskuuta – Jukka Rangell, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu)
• 19. maaliskuuta – Randy Rhoads, yhdysvaltalainen kitaristi
• 21. maaliskuuta – Kaarina Kari, suomalainen liikuntakasvattaja
• 29. maaliskuuta – Carl Orff, saksalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
• 3. huhtikuuta – Ilpo Kaukovalta, suomalainen kirjailija
• 4. huhtikuuta – Jussi Jurkka, suomalainen näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 8. toukokuuta – Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja
• 17. toukokuuta – Toivo Vuorela, suomalainen kansatieteilijä ja professori
• 24. toukokuuta – Tauno Palo, suomalainen näyttelijä
• 29. toukokuuta – Romy Schneider, itävaltalaissyntyinen näyttelijä
• 4. kesäkuuta – Hermanni Pihlajamäki, suomalainen painija (olympiavoittaja)
• 5. kesäkuuta – Olle Hellbom, ruotsalainen elokuvaohjaaja
• 7. kesäkuuta – Yrjö Karilas, suomalainen tietokirjailija
• 12. kesäkuuta − Karl von Frisch, itävaltalainen Nobel-biologi
• 13. kesäkuuta – Riccardo Paletti, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 29. kesäkuuta – Pentti Irjala, suomalainen näyttelijä
• 2. elokuuta – Gunnar Bärlund, suomalainen nyrkkeilijä
• 12. elokuuta – Helvi Leiviskä, suomalainen säveltäjä
• 12. elokuuta – Henry Fonda, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 21. elokuuta – Taisto Martiskainen, suomalainen kuvanveistäjä
• 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen elokuvanäyttelijä
• 1. syyskuuta – Władysław Gomułka, Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri
• 14. syyskuuta – Grace Kelly, Monacon ruhtinatar (auto-onnettomuus)
• 14. syyskuuta – Kristján Eldjárn, Islannin presidentti
• 14. syyskuuta – Bashir Gemayel, Libanonin presidentti
• 4. lokakuuta – Glenn Gould, kanadalainen pianisti
• 7. lokakuuta – Reino Kalliola, suomalainen kasvimaantieteilijä ja kirjailija
• 8. lokakuuta – Lordi Philip Noel-Baker, vuoden 1959 Nobelin rauhanpalkinnon saanut englantilainen poliitikko
• 11. lokakuuta – Kyösti Skyttä, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 16. lokakuuta – Tapio Tapiovaara, suomalainen taidegraafikko ja -maalari
• 16. lokakuuta – Leo Lähteenmäki, suomalainen näyttelijä
• 5. marraskuuta – Jacques Tati, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä
• 10. marraskuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
• 26. marraskuuta – Juhan Aavik, virolais-ruotsalainen säveltäjä
• 20. joulukuuta – Artur Rubinstein, puolalais-yhdysvaltalainen pianisti
• 24. joulukuuta – Louis Aragon, ranskalainen kirjailija ja runoilija

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Kenneth Wilson
• Nobelin kemianpalkinto: Aaron Klug
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sune Bergstrom, Bengt Samuelsson ja John Vane
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriel García Márquez
• Nobelin rauhanpalkinto: Alva Myrdal ja Alfonso García Robles

Muuta

• Elokuvavuosi 1982