Jarmo Wahlström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jarmo Johannes Wahlström (s. 2. joulukuuta 1938 Vaasa) on suomalainen entinen poliitikko ja opettaja. Wahlström toimi kansanedustajana ensin Suomen kansan demokraattisen liiton (1975–1983, 1987–1990) ja myöhemmin Vasemmistoliiton (1990–1999) ryhmässä. Hän oli lyhyen aikaa liikenneministerinä vuonna 1982 ja johti Suomen kommunistista puoluetta (SKP) sen viimeiset vuodet 1988–1990. Wahlström on toiminut aktiivisesti myös ystävyysseuroissa ja osuusliikkeessä. Hän johti 25 vuotta Parasta Lapsille -järjestöä.

Wahlström nousi SKDL:n listoilta Vaasan kaupunginvaltuustoon ensi kerran vuonna 1969. Hän putosi valtuustosta niukasti vaaleissa 2004. SKP:n keskuskomiteaan Wahlström yleni noustuaan eduskuntaan 1975. Puolueen puheenjohtajuuden hän otti vastaan 1988 Arvo Aallon jouduttua eroamaan talousskandaalin johdosta. Wahlströmin epäkiitolliseksi tehtäväksi jäi velkaantuneen puolueen lakkauttaminen.

Wahlström kotiutui Vasemmistoliittoon jatkaen sen johtoelimissä vuoden 2004 puoluekokoukseen. 1990-luvun alussa hänet tunnettiin kiihkeänä Euroopan yhteisön vastustajana. Kansanedustajan urallaan Wahlström ehti toimia lukuisissa luottamustehtävissä. Hän putosi eduskunnasta hyvin niukasti eduskuntavaaleissa 1999.

Wahlström on naimisissa kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna aiemmin toimineen Liisa Wahlströmin (ent. Mättö) kanssa. Wahlström meni uusiin naimisiin jäätyään leskeksi 2000-luvun alussa. Wahlströmillä on kaksi lasta.[1]

Viitteet [muokkaa]

  1. Luukkanen, Reima: Jarmo Wahlström elää uuselämää. Kansan Uutiset, 28.11.2008.

Aiheesta muualla [muokkaa]


Edeltäjä:
Arvo Aalto
SKP:n puheenjohtaja
1988–1990
Seuraaja:
Heljä Tammisola
Edeltäjä:
Veikko Saarto
Suomen liikenneministeri
1982
Seuraaja:
Reino Breilin