Juri Andropov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juri Andropov
Yuri Andropov - Soviet Life, August 1983.jpg
Neuvostoliiton johtaja
12. marraskuuta 19829. helmikuuta 1984
Edeltäjä Leonid Brežnev
Seuraaja Konstantin Tšernenko
Tiedot
Syntynyt 15. kesäkuuta 1914
Flag of Russian Empire for private use (1914–1917) 3.svg Nagutskoje, Venäjän keisarikunta
Kuollut 9. helmikuuta 1984 (69 vuotta)
Neuvostoliiton lippu Moskova, Neuvostoliitto
Puolue NKP
Puoliso Tatjana Andropova
Allekirjoitus Yuri Andropov Signature 2.svg
Juri Andropov Puolassa noin vuonna 1980.

Juri Vladimirovitš Andropov (ven. Ю́рий Влади́мирович Андро́пов; 15. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1914 luult. Nagutskoje, Stavropolin lähellä — 9. helmikuuta 1984 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 12. marraskuuta 1982 lähtien kuolemaansa asti.[1]

Andropov toimi KGB:n johtajana 1967–1982 ja oli politbyroon jäsen vuodesta 1973.[2]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andropov oli aatelissukuisen doninkasakkataustaisen rautatievirkailijan Vladimir Konstantinovitš Andropovin poika.[3] Hänen äitinsä Jevgenija Karlovna Fleckenstein oli varakkaan moskovalaisen liikemiehen, saksalaissyntyisen Karl Fleckensteinin tytär Viipurista.[4]

Andropov suoritti opintonsa Rybinskin Teknisen keskuksen vesiliikenteen osastolla. Hän liittyi Komsomoliin vuonna 1930. Hänestä tuli puolueen täysjäsen vuonna 1939. Hän oli Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan Komsomolin ensimmäinen sihteeri vuosina 1940–1944. Toisen maailmansodan aikana Andropov organisoi partisaanitoimintaa Itä-Karjalassa. Sodan jälkeen vuonna 1951 hän muutti Moskovaan ja liittyi puolueen sihteeristöön.[2]

Nousu valtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Josif Stalinin kuoltua maaliskuussa 1953 Andropov joutui entisenä NKVD:n työntekijänä epäsuosioon ja "karkoitettiin" suurlähettilääksi Budapestiin, jossa hänellä oli avainrooli kansannousun verisessä tukahduttamisessa Varsovan liiton miehittäessä Unkarin vuonna 1956.[5]

Andropov palasi Moskovaan hallintotehtäviin hoitamaan sosialistimaiden asioita. Hänet valittiin Keskuskomitean sihteeristöön vuonna 1962. Hänet hyväksyttiin KGB:n johtajaksi vuonna 1967. Andropovista tuli politbyroon täysjäsen vuonna 1973. Hän toimi KGB:n johtajana vuoteen 1982 asti. Muutamia päiviä Leonid Brežnevin kuoleman jälkeen 10. marraskuuta 1982 Andropov valittiin yllättäen Konstantin Tšernenkon asemesta pääsihteeriksi. Hän oli ensimmäinen KGB:n johtaja, josta tuli NKP:n pääsihteeri. Hän sai nopeasti sekä Neuvostoliiton presidentin että puolustusministeriön puheenjohtajan viran.

Paavi Johannes Paavali II:n valinnan jälkeen hän kutsui KGB:n päälliköt koolle Varsovaan ja kysyi kuinka niin oli voinut tapahtua. Hän arveli, että presidentti Jimmy Carterin turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinski johti Puolassa kommunisminvastaista salaliittoa ja valitutti puolalaisen paavin.[6]

Andropov pääsihteerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andropov pyrki parantamaan Neuvostoliiton taloutta ja vähentämään korruptiota.[1] Hän oli ensimmäinen uudistusmielisistä Neuvostoliiton johtajista. Hänet muistetaan myös alkoholinvastaisesta kampanjasta ja työn tehokkuuden parantamiskampanjasta. Molemmat kampanjat olivat tyypillisiä neuvostohallinnollisia toimenpiteitä, ja ne muistuttivat vastaavia toimia Stalinin ajoilta. Ulkopolitiikassa hän toimi vaisusti, ja Afganistanin-sota jatkui. Yhdysvaltain-suhteet huonontuivat erityisesti Neuvostoliiton ammuttua ilmatilassaan luvatta lentäneen eteläkorealaisen matkustajalentokoneen alas syyskuussa 1983.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yuri Adropov Cold War Museum
  2. a b Andropov Spartacus
  3. The noble families from Don
  4. Itogi no.40, 2008
  5. Andropov Fortune City
  6. End of Communism US News