Rurikin dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.

Rurikin dynastia on hallitsijasuku johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja (Moskovassa) ja kuninkaita (Galitsiassa). Heidän uskotaan olevan myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä. Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Venäjää ja tämän romahdettua useita venäläisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitsin jälkeläisiä olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovits) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä. Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski.

Luettelo Venäjää hallinneista Rurikin dynastian jäsenistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenäisen Venäjän hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rurikin dynastian geneettiset tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FamilyTreeDNAn DNA-tutkimuksen mukaan Rurikin dynastian perustaja Rurik näyttää kuuluneen Haploryhmä N1c1[1]. Kyseinen haploryhmä on kaikkein yleisin Itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, kuten suomalaisten (60 %), ja balttien (40 %) sekä turkinsukuisten kansojen keskuudessa[2]. Suomalaisten tutkijoiden mukaan dynastian kantaisä ei kuulunut itämerensuomalaisiin, sillä häneltä puuttuu DYS390=24-mutaatio, joka on nykyisillä itämerensuomalaisilla, vaan hänellä oli DYS390=23 ja tämä tarkoittaisi sitä, että hän luultavasti kuului johonkin pohjoisgermaanisia kieliä puhuvaan kansaan (Varjaagit).[3] Muut geneettiset tutkimukset osoittavat, että on olemassa kaksi suurta haploryhmää Rurikin dynastian jälkeläisten keskuudessa: Vladimir Monomahin jälkeläiset kuuluvat N1c1 ryhmään (130 henkilöä eli 68%) ja prinssi Oleg I Chernigov jälkeläiset (yhteensä 45 henkilöä tai 24%) kuuluvat R1a- ja R1b -ryhmiin, jotka ovat tyypillistä haploryhmiä slaaveille, germaaneille ja kelteille.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]