Igor (Kiova)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Igor

Igor (912-945)(ven. Игорь, Ingvar). Igor oli Rurikin poika. Hän oli Kiovan Venäjän ruhtinas Olegin jälkeen vuosina 912945. Vuonna 903 Igor haki itselleen Pihkovasta vaimon (Olga) . Oleg lähti sotaretkelle Bysanttiin vuonna 907 ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi. Hänen valtakautensa päättyi vuonna 945, kun Igor sai surmansa pakkoverojen keruun yhteydessä 33 vuoden iässä. Igorin kuoltua Kiovan Venäjän hallitsijaksi nousi hänen vaimonsa, Olga.

Bysantin ja Rusin sota 941—944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Igorin sotaretki. Kuva Ratzivillin kronikasta
Kreikkalainen tuli käsikirjoituksessa.

Olegin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. Radziwillin kronikka kertoo siitä: 11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille. [1] Italian kuninkaan lähettiläs Liutprand Cremonalainen kirjoitti vuonna 949: Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät kreikkalaista tulta rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan. Soturit kertoivat taistelusta: "Kreikkalaisilla oli Kuin taivaan salama. Sitä käyttivät ja meidät polttivat emmekä voittaneet heitä." Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan "Laivat".

Vuonna 943 Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli varjageja, ruseja, krivitšejä, Ilmajärven sloveenja, tivertsejä, poljaaneja ja petsenegejä. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari Romanos I kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo Tonavalle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan eikä sotaa käyty.

Vuonna 944 Igor teki sotilas-ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa Svjatoslav.

Igorin kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruhtinas Igorin teloitus. Pirros, Fjodor Antonovitsh Bruni
Ruhtinatar Olga menee Ruhtinas Igorin ruumista katsomaan (Vasili Ivanovitsh Surikovin maalaus, 1915

Syksyllä 945 Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että jatkakaa matkaa Kiovaan ja minä käyn vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja. He tappoivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan, Svjatoslavista, tulisi täysikasvuinen.

Igorin hauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Maailmansodan aikana Korostenin kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan "Ruhtinas Igorin hauta". Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 m korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä miekan, luurangon ja miekan jäännökset. Joku upseereista vei miekan mukanaan. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan Valtion historialliseen museoon. [2]Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon Korosteniin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Radziwillin kronikka
  2. Sovetskaja Arheologia, s.244

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Oleg Viisas
Kiovan ruhtinas
912945
Seuraaja:
Olga
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.