Itämerensuomalaiset kansat

Wikipedia
Ohjattu sivulta Itämerensuomalaiset
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itämerensuomalaiset kansat
Eppu Nuotio IMG 0670 C.JPGLydia Koidula A-37-3152.jpgVirtanen.jpgAnton Hansen Tammsaare, 000290.jpgPaavo Nurmi (Antwerp 1920).jpgDmitri Tsvetkov.JPGLennart Meri 1998.jpgLarin Paraske.jpgIRL Ene Ergma.jpgMinnaCanth.jpgMartti Ahtisaari.jpg
NuotioKoidulaVirtanenTammsaareNurmiTsvetkovMeriParaskeErgmaCanthTurunenAhtisaari
Väkiluku 7.6 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
Suomalaiset 6.5 miljoonaa
Virolaiset 1.1 miljoonaa
Karjalaiset 100,000
Vepsäläiset 6,000
Inkerikot 1,000
Liiviläiset 200
Vatjalaiset 100
Kielet Itämerensuomalaiset kielet, venäjä, latvia
Uskonnot Kristinusko, Suomenusko, Taarausko
Sukulaiskansat Volgansuomalaiset kansat, uralilaisia kieliä puhuvat kansat yleisesti

Itämerensuomalaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat muinaisesta kantakielestä eli kantasuomesta polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä. Itämerensuomalaiset kansat asuvat nimensä mukaisesti lähellä Itämerta pääasiassa nykyisten Karjalan, Suomen, Viron, Inkerin, Pohjois-Norjan ja -Ruotsin sekä Luoteis-Venäjän alueella.

Etelästä vastapäivään lueteltuna itämerensuomalaisia kansoja ovat

Yhteenkuuluvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa 800-luvulla, suomensukuiset kansat Pohjois-Euroopassa.
(väritetty tummankeltaisella)

Eri itämerensuomalaisten kansojen välinen läheinen kielisukulaisuus on ollut tiedossa jo satoja vuosia, mutta ennen kansallisuusaatteen aikaa ja 1800-lukua ei näiden kansojen keskuudessa ollut mitään erityistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.lähde?

Kielitieteen kehittyessä itämerensuomalaisten huomattiin muodostavan erityisen ryhmän, johon saamelaiskielet eivät kuuluneet. 1800-luvulla ajatus itämerensuomalaisten erityisestä yhteenkuuluvuudesta muodostui ja alkoi levitä Suomessa ja Virossa niin sanotun kansallisen heräämisen myötä.lähde? Vähäisempää yhteenkuuluvuutta tunnettiin myös kaukaisempia suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan.lähde?

Heimoaate pyrki itämerensuomalaisten kansojen vapauttamiseen ja olojen parantamiseen. 1900-luvun alkupuolella joillakinkenen mukaan? oli käytännön tavoitteena luoda Suur-Suomeksi kutsuttu valtio, johon kuuluisivat kaikki itämerensuomalaiset kansat tai ainakin suomalaiset ja karjalaiset. Heimoaate ei poliittisissa muodoissaan juuri ulottunut saamelaisiin tai muihin ei-itämerensuomalaisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin.

Kylmän sodan aikana itämerensuomalaiset kansat jakoi rautaesirippu. Vain suomalaiset ja pieni osa karjalaisista olivat Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella.

Virolainen kirjailija ja myöhemmin Viron presidentti Lennart Meri otti käyttöön itämerensuomalaisista kansoista nimityksen vesilinnun kansa, sillä itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa vesilinnuilla on erityisen tärkeä osuus (katso esim: joutsen itämerensuomalaisten kulttuurissa, kalliopiirrokset, maailman synty).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
  • Julku, Kyösti (toim.): Itämerensuomi – eurooppalainen maa. Studia historica Fenno-ugrica 2. Jyväskylä: Oulu: Atena: Societas historiae Fenno-ugricae, 1997 (2. tarkistettu painos 1999). ISBN 951-796-093-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]