Väinäjoki
| Väinäjoki | |
|---|---|
Väinäjoki Riiassa |
|
| Alkulähde | Valdain ylänkö, Penon piiri Tverin alueella |
| Laskupaikka | Riianlahti, Riika () |
| Maat | Venäjä, Valko-Venäjä, Latvia; valuma-alueesta hieman myös Liettuassa ja Virossa |
| Pituus | 1020 km |
| Alkulähteen korkeus | 221.2 m |
| Virtaama | 678lähde? m³/s |
| Valuma-alue | 87 900 km² |
Väinäjoki (latv. Daugava, ven. Западная Двина́, Zapadnaja Dvina ("Läntinen Dvina"), valkoven. Заходняя Дзвiна, Zah’odnjaja Dzvina, saks. Düna) on 1020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.[1] Se on Latvian tärkein ja Valko-Venäjän toiseksi tärkein joki.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Reitti
Joki saa alkunsa Venäjän Tverin alueen Penon piiristä, joka sijaitsee Valdain ylänköalueella. Lähtöpisteen korkeus on 221.2 metriä merenpinnasta.[2] Väinäjoki virtaa aluksi Venäjän Tverin ja Smolenskin alueiden kautta ja jatkaa sitten Valko-Venäjän pohjoisosissa sijaitsevan Vitsebskin alueen läpi länsiluoteeseen. Kuljettuaan Latvian ja lopuksi sen pääkaupungin Riian läpi, Väinäjoki saavuttaa Riianlahden.[1][3]
[muokkaa] Kaupungit ja vesivoima
Väinäjoen pääuoman varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Venäjän Andreapol, Zapadnaja Dvina ja Veliž, Valko-Venäjän Vitsebsk, Polatsk, Navapolatsk, Dzisna ja Verh’njadzvinsk sekä Latvian Krāslava, Daugavpils (Väinänlinna), Jēkabpils, Aizkraukle, Ogre ja Riika.[4][3]
Väinäjoen alajuoksulla Latviassa on kolme vesivoimalapatoa ja tekojärveä, 35, 70 ja 107 km:n päässä joen suulta: Riika (402 MW), Kegums (264 MW) ja Plavinas (869 MW). Voimalaitokset omistaa Latvenergo.[5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c Гидрографическая характеристика рек Беларуси - Река Западная Двина Minsk: Valko-Venäjän hydrometeorologinen laitos, pogoda.by. Viitattu 5.2.2011. (venäjäksi)
- ↑ Западная Двина (Väinäjoesta) Valko-Venäjän kansallinen matkailuvirasto, belarusturism.by. Viitattu 5.2.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog, 2005. 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
- ↑ Latvenergo AS www.latvenergo.lv
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väinäjoki Wikimedia Commonsissa- река Западная Двина Белорусский Посейдон (venäjäksi)
