Riika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riika
(Rīga)
Riian vanhaa kaupunkia
Riian vanhaa kaupunkia
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Riika

Koordinaatit: 56°56′48″N, 24°06′17″EKoordinaatit: 56°56′48″N, 24°06′17″E

Valtio Latvian lippu Latvia
Tasavallan tason kaupunki Riika
Piirit Centra, Kurzeme, Ziemeļu, Latgale, Vidzeme ja Zemgale
Perustettu 1201
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Nils Ušakovs
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 307 km²
 – Maa 258,67 km²
 – Sisävesi 48,5 km² (16 %)
Korkeus 6 m
Väkiluku (2013)  ([1]) 696 618
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero LV-10(01–84)
Suuntanumero(t) 66 ja 67
Lähteet: [2] = Väkiluku, Google Earth = Koordinaatit ja korkeus

Riika (latv. Rīga, saks. Riga) on Latvian pääkaupunki. Se sijaitsee Itämeren rannalla Väinäjoen suulla. Kaupunki on tärkeä alueellinen satamakaupunki ja teollisuuden keskus. Riika on myös Baltian maiden väkiluvultaan suurin kaupunki.[3] Väkiluku on kuitenkin pudonnut jatkuvasti Latvian itsenäistymisen jälkeen (1991: 910 000, 2000: 764 329[4], 2013: 696 618 [5]). Noin 42,6 % Riian asukkaista on kansallisuudeltaan latvialaisia, venäläisiä on 39,8 %, valkovenäläisiä 4,1 %, ukrainalaisia 3,7 %, puolalaisia 1,9 %, loput muita kansallisuuksia.[6]

Suomen kielessä kaupungin nimi Riika taipuu kuten siika: Riika : Riiassa : Riikaan.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriaa, Riian perustaminen, Vanhan Liivinmaan keskukseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisten todisteiden perustella Riiassa oli kauppakeskus jo 100-luvulla eaa.[8] Kauppakeskus sijaitsi liiviläisten muinaisella asuma-alueella ja viikinkienkin Väinäjoen kautta kulkevan idäntien suulla.[9][10]selvennä

1100-luvun jälkipuoliskolla alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppiaita ja ristiretkeläisiä. Vuonna 1158 Baltian saksalaiset kauppiaat perustivat kaupallisen asutuksen Liivinmaalle nykyisen Riian alueelle.[11] Noin vuonna 1180 alueelle saapui kauppiaiden mukana myös Bremenin roomalaiskatolisen arkkipiispan lähettämä lähetyssaarnaaja Meinhard, joka käynnisti liiviläisten kastamisen ja muutamaa vuotta myöhemmin Ykskylän (latv. Ikškilen) kirkon ja kivisen linnoituksen rakentamisen Riiasta vajaa kolmekymmentä kilometriä kaakkoon eli Väinäjokea ylävirtaan. Toinen linnoitus rakennettiin asukkaiden turvaksi tätä lähemmäksi, Väinäjoen saareen nykyisen Salaspilsin lähelle. Tässä vaiheessa seutu oli vielä Polatskin ruhtinaan veronkantoaluetta ja Baltian maiden asukkaiden käännytystyö kristinuskoon rauhanomaista. 1186 Meinard vihittiin Ykskylän piispaksi, mutta hän kuoli 1196. Hänen seuraajansa saapui käännytystyöhön paavin kannustama ristiretkeläisjoukon mukana 1198, mutta uusi piispa sai pian surmansa taistelussa liiviläisten kanssa.[10][12][13]

Piispa Albert von Buxhövdeniä pidetään Riian perustajana.

Vuonna 1200 Liivinmaan uusi piispa Albert von Buxhoevden saapui Riikaan mukanaan 23 laivaa ja 500 aseistettua ristiretkeläistä. [10][14] Seuraavana vuonna 1201 von Buxhövden perusti Väinäjoen ja sen vähäisen Rige-sivuhaaran väliselle liiviläisalueelle Riian kaupungin hallinnolliseksi, kirkolliseksi ja kaupalliseksi keskukseksi. Kaupunki oli ensimmäinen koko Liivinmaalla. Liivinmaan piispanistuin siirrettiin Ykskylästä Riikaan, jonne ryhdyttiin rakentamaan Neitsyt Marialle omistettua tuomiokirkkoa (peruskivi 1211). [10][3][15] Vuonna 1202 Buxhövden perusti Riiassa kalparitariston ritarikunnan, jonka tavoitteena oli turvata tilapäisiä ristiretkeläisiä vakaampi ritarijoukko balttien käännytystyön turvaksi.[16] Hän myös salli hopearahan lyömisen kaupankäynnin edistämiseksi.[17]

Kalparitaristo kärsi tappion semgalleille Saulen taistelussa 1236. Tämän jälkeen ritaristo liitettiin Saksalaiseen ritarikuntaan, joka vakiinnutti saksalaisten valtakauden Vanhan Liivinmaan alueella.[16] Preussin ja Liivinmaan tavoin Riika tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suojelukseen, vaikka sitä ei liitetty keisarikunnan alueisiin.[18] [14]

Riika kärsi 1200-luvuilla peräti viidestä tulipalosta, minkä seurauksena kaupungissa kiellettiin puurakennusten rakentaminen kaupunginmuurien sisäpuolella. Kaupunki kehittyi silti kauppakeskukseksi, ja se liittyi Hansaliittoon 1282.[16]

Kun Hansan merkitys väheni, edelleen kasvanut Riika joutui yhä enemmän ulkomaiden poliittisen ja sotilaallisen mielenkiinnon kohteeksi. Uskonpuhdistuksessa maat, mukaan lukien Riika, siirtyivät protestanttisuuteen.[13] Vuonna 1561 Riika sai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vapaakaupungin aseman[14].

Puola-Liettuan, Ruotsin ja Venäjän valtakuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riika. Cosmographia Universalis -kirjan kuvitusta vuodelta 1575

Vuonna 1581 Riika joutui Puolan alaisuuteen[14], kunnes Ruotsin Kustaa II Aadolf valloitti kaupungin ja sen läheisyydessä sijainneen Dautavgrīvan linnoituksen kolmikymmenvuotisessa sodassa vuonna 1621.[14][13][19]

Vuosien 1656–1658 Pohjan sodassa Riika joutui Venäjän miehittämäksi, mutta palautui sodan jälkeen Ruotsille.[14] Se oli Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki, jolla oli laajat itsehallinto-oikeudet. 1683 ensimmäinen latviankielinen aapinen ilmestyy. Vuonna 1698 Raamattu julkaistaan latviaksi.[15]

Näkymä Riiasta. Postikortti noin vuodelta 1900

Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1710 Venäjän Pietari Suuri valloitti Riian, joka jäi Venäjälle sodan lopettaneessa Uudenkaupungin rauhassa 1721.[20] Riiasta tuli yksi Venäjän tärkeimmistä satamakaupungeista, jollaisena se pysyi ensimmäiseen maailmansotaan saakka. 1900-luvun alkuun mennessä se oli tullut myös huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, ja se oli Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Pietarin jälkeen.[13]

Valtiollisista muutoksista huolimatta Baltian saksalaiset pysyivät vuosisatojen ajan Riian suurimpana väestöryhmänä. Vuonna 1867 heitä oli 42,9 prosenttia kaupungin väestöstä.[21] Kaupungin hallintokielenäkin oli saksa vuoteen 1891 saakka, jolloin sen syrjäytti tästä asemasta venäjä. Samoihin aikoihin kuitenkin latvialaiset nousivat kaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi ja Riiasta kehittyi Latvian kansallisen heräämisen tärkein keskus.[14]

Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Saksa miehitti Riian.[13] Seuraavan vuoden maaliskuussa Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Riika olisi joutunut Saksalle, mutta kun Saksa 11. marraskuuta 1918 joutui antautumaan länsiliittoutuneille, se ei voinut pitää aluetta hallinnassaan.[14] Sen sijaan Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta, ja Riika tuli sen pääkaupungiksi.[13][14]

Latvian itsenäistyttyä Riika menetti asemansa Venäjän kaupan keskuksena. Sen sijaan Britannia ja Saksa tulivat Latvian tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi.[22]

Latvilaista Waffen-SS-legioonaa Latvian itsenäisyyspäivänä 1943.

2. maailmansota ja Neuvostoliiton aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Latvian ja sen mukana Riian miehitti ensin Neuvostoliitto kesällä 1940[14] ja seuraavana vuonna Operaatio Barbarossan jälkeen Saksa.[13][23] Baltian saksalaiset pitivät Saksaa vapauttajana, mutta Riian juutalaisväestö joutui suuresti kärsimään. Suuri osa Riian juutalaisista joutui kaupungin läheisyyteen perustetulle Kaiserwaldin keskitysleirille.[24] Sodan aikana Latvia menetti melkein kolmasosan väestöstään.[14]

Riikan kaupunki Neuvosto-Latvian aikaan vuonna 1967 julkaistussa postimerkissä.

Vuonna 1945 Riika joutui jälleen Neuvostoliitolle. Siitä tuli Latvian sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki.[14] Teollistumisen ja Neuvostoliiton asutuspolitiikan tuloksena kaupunkiin muutti suuri määrä venäläisiä, mikä muutti kaupungin väestörakenteen.[25]

Jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunkina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton hajottua tuli Riiasta 17. syyskuuta 1991 jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunki.[13] Vuonna 2004 Latvia liittyi NATO:on ja Euroopan unioniin. Vuonna 2004 halpalentoyhtiöiden tulo johti matkailijoiden määrän kasvuun.[26]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvinen Riika

Riika sijaitsee Itämereen kuuluvan Riianlahden etelärannikolla Rigavan rannikkotasangolla. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen rannalla noin kymmenen kilometrin päässä merestä. Maasto on alavaa ja hiekkapitoista tasankoa, jonka korkeus on 1–10 metriä merenpinnasta.[27] Osa kaupungin alavimmasta alueesta on tulvaherkkää.

Riian ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea, koska se sijaitsee lähellä merta. Kesät ovat viileät ja pilviset ja heinäkuun keskimääräinen lämpötila on 17 °C. Talvet ovat melko lämpimät ja suojasäitä on usein. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on −5 °C. Maa peittyy lumeen tavallisesti joulukuun puolessavälissä ja lumi sulaa maaliskuun puoleenväliin mennessä. Vuoden kaikista päivistä 40 % on pilvisiä.[27]

Riika satelliitista katsottuna.
Riian kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -2,3 -1,7 2,7 9,8 16,2 20,1 21,7 21,0 16,3 10,4 3,9 0,3 ka. 9,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -7,8 -7,6 -4,7 1,0 5,9 10,0 12,3 11,8 8,0 4,0 -0,5 -4,4 ka. 2,3
Sadanta (mm) 34 27 28 41 44 63 85 73 75 60 57 46 Σ 633
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-2,3
-7,8
-1,7
-7,6
2,7
-4,7
9,8
1,0
16,2
5,9
20,1
10,0
21,7
12,3
21,0
11,8
16,3
8,0
10,4
4,0
3,9
-0,5
0,3
-4,4
S
a
d
a
n
t
a
34
27
28
41
44
63
85
73
75
60
57
46


Lähde: Weather Information for Riga World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 30.6.2009.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki tärkeät Latvian rahoituslaitokset sijaitsevat Riiassa, mukaan lukien Latvian keskuspankki. Ulkomainen kauppa Riian kautta on ollut kasvussa viime vuosina ja kauppa on saanut uutta pontta 1. toukokuuta 2004 lähtien, jolloin Latvia liittyi Euroopan unioniin. Yli 50 prosenttia Latvian yhtiöistä on rekisteröity Riian alueella.[28] Tämä näkyy myös Latvian kansantaloudessa; maan bruttokansantuotteesta Riika toi vuonna 2009 kaikkiaan 55%. [29]

Liikevaihdoltaan Riian 10 suurinta yritystä olivat vuonna joulukuussa 2009 (liikevaihto miljoonaa LVL): [30][31]

  • JSC Latvenergo, sähkövoiman tuotanto ja jakelu; (609,75)
  • Rimi Latvia Ltd, kauppa (404,39)
  • JSC Latvijas gāze, maakaasun jakelu lämmitykseen (329,71)
  • Latvija Statoil Ltd, polttoaineen vähittäismyynti (260,47)
  • Elko grupa LTD, tietokoneiden, tietokonetarvikkeiden ja ohjelmistojen tukkukauppa (229,45)
  • LDZ Cargo Ltd, rautatierahti (216,26)
  • JSC Sadales tīkls, sähkövoiman jakelu (210,54)
  • Mažeiķu nafta Ltd, öljytuotteiden tukkukauppa (193,97)
  • JSC Latvijas dzelzceļš Ltd, matkustajaliikenne (146,46)
  • Latvijas mobilais telefons, mobiili tietoliikenne (146.23)

Riiassa tehdään noin puolet koko Latvian teollisuustuotannosta, keskittyen rahoitusalan yleishyödyllisiin palveluihin, ruokiin ja juomiin, lääkkeisiin, puunjalostus-, tulostus- ja julkaisutoimintaan, tekstiileihin ja huonekaluihin sekä tietoliikennelaitteiden valmistukseen.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdinauto Riiassa
Riian kansainvälinen lentoasema on airBalticin kotikenttä ja Baltian maiden suurin lentoasema

Useimmat Latvian kansallisista valtateistä alkavat Riiasta. Kansainvälisistä maantiereiteistä merkittävimpiä ovat eurooppatiet E22 (eli valtatie A6 ja A10), E67 (Via Baltica, valtatie A1 ja A7) ja E77 (A2 ja A8) kulkevat myös Riian kautta tai ohi. Muita merkittäviä valtateitä ovat A3 ja A9. [32][33][34]

Riian rautatieasemalta liikennöidään sekä lähi- että kaukoliikenteen junilla. Kansainvälistä henkilöliikennettä on erityisesti Venäjälle (Pietari ja Moskova), mutta myös Viron rajalle (Valka) ja Daugavpilsin kautta Liettuaan (esimerkiksi Vilna) ja ainakin kesäkaudella Valko-Venäjälle (Polatsk ja Minsk).[35][36][37][38] Kansainvälisen liikenteen odotetaan lisääntyvän, jos Euroopan yhteisön Rail Baltica -ratahanke saa yhdistettyä Baltian maiden rataverkon nopeammalla yhteydellä Varsovaan 2010-luvun aikana.

Riian kansainvälinen linja-autoasema on merkittävä kaukoliikenteen keskus, jolla operoi runsas 30 linja-autoliikenteen yritystä. Vuonna 2009 linja-autoasemalta lähti päivittäin keskimäärin 458 vuoroa, joista 50 oli kansainvälisiä kaukoliikenteen reittejä. Vuositasolla linja-autoaseman kautta kulki 2,281 miljoonaa matkustajaa.[31]

Riian satama on tärkeä meriliikenteen keskus niin rahti- kuin matkustajalaivoille. Riiassa käy vuosittain noin 60 000 laivamatkustajaa, eniten Ruotsista ja Saksasta.[39] Latvian lipun alla purjehtivat Tallinkin laivat M/S Romantika ja M/S Silja Festival liikennöivät väliä Tukholma–Riika.[40]Sataman rahtiliikenteen odotetaan kasvavan, koska kauppa on vilkastunut Latvian ja muiden entisen Neuvostoliiton valtioiden sekä Kiinan kansantasavallan välillä.[41]

Useat matkailijat saapuvat lentäen Riian kansainväliselle lentoasemalle (RIX), joka on airBalticin kotikenttä ja Baltian suurin lentoasema.[42] Lentoasema sijaitsee kymmenen kilometriä Riian keskustasta lounaaseen. Tätä vuonna 1973 toimintansa aloittanutta lentoasemaa nykyaikaistettiin vuonna 2001 kaupungin täyttäessä 800 vuotta.[43] Maaliskuussa 2007 avattiin uusi eteläinen terminaali.[44] Kiitotien pidentämistyöt valmistuivat lokakuussa 2008, jonka jälkeen lentokentälle on voinut laskeutua suuremmillakin konetyypeillä, kuten Airbus A340, Boeing 747, 757, 767 ja 777.[45] Vuotuiset matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1993 (310 000 matkustajaa) yli neljään miljoonaan vuonna 2009, Baltian suurimmaksi.[46][47] Vuonna 2010 lentoasema sai palkinnon parhaasta yli viisi miljoonaa matkustajaa käsittelevästä lentoasemasta.[48] Riian lentoaseman kehittämissuunnitelman mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä pyritään osin EU-rahoituksella avaamaan seuraava uusi terminaali, uudelleenpäällystämään kiitoteitä, vähentämään kentän herkkyyttä myrskytulville ja uusimaan turvalaitteita. Uudistusten jälkeen lentoasema pystyisi käsittelemään kymmenen miljoonaa matkustajaa vuosittain. Pitemmän aikavälin kehityssuunnitelman mukaan Riika tähtää 14 miljoonan matkustajan lentoasemaksi vuoteen 2032 mennessä.[49][50]

Kaupungin sisästä liikennettä palvelee kattava linja-auto-, johdinauto-, raitiovaunu- ja reittitaksiverkosto. Lähijunia kulkee Jurmalaan, Saulkrastiin, Aizkraukleen, Salaspilsiin, Tukumsiin ja Jelgavaan.[51][52][53][54]

Nähtävyydet ja rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoramanäkymä Riikaan. Etualalta rautatiesillan oikealta puolelta on löydettävissä muun muassa Riian keskustori, Stockmannin Riian tavaratalo ja Riian rautatieasema.
Panoramanäkymä Riikaan. Etualalta rautatiesillan oikealta puolelta on löydettävissä muun muassa Riian keskustori, Stockmannin Riian tavaratalo ja Riian rautatieasema.

Riian historiallinen keskusta on vuodesta 1997 lähtien yksi Unescon maailmanperintökohteista.[55] Kaupunki on erittäin merkittävä sen laajan jugend-arkkitehtuurin takia, jota Unesco pitää vertaansa vailla olevana koko maailmassa.[56]

Riian tärkeimpiä nähtävyyksiä on historialliseen keskustaan kuuluva Riian vanhakaupunki eli Vecrīga, jossa on paljon historiallisia kortteleita ja jonne on vuosisatojen kuluessa noussut useita korkeita kirkkoja. Riian tuomiokirkko, jonka arkkitehtuuri yhdistelee muun muassa varhaisgotiikkaa ja barokkia, rakennettiin vuoden 1211 (peruskivi) jälkeisen vuosikymmenen aikana. Se on Baltian maiden suurin kirkko. Pyhän Pietarin kirkko on 123-metrinen rakennus, jonka ylätasanteelle voi nousta hissillä. Pyhän Jaakobin katedraali edustaa arkkitehtuurilliselta tyylisuunnaltaan varhaisgotiikkaa.[3]

Vanhankaupungin läheisyydessä sijaitsee lukuisia jugend-tyylisiä rakennuksia. Riiassa on monia tunnettuja aukioita, joista Rats Laukumsilla sijaitsee Riian nähtävyyksiin kuuluva Mustapäiden talo.[57] Riian keskustassa sijaitseva viiden hehtaarin laajuinen Vērmanes-puutarha on Riian vanhin julkinen puisto.[58]

Vanhassakaupungissa sijaitsee myös 42 metriä korkea, vuonna 1935 pystytetty Vapauden muistomerkki, joka kunnioittaa Latvian vapaussodan (1918–1920) aikana kaatuneita.[59] Riian linnassa toimii Latvian historian museo ja presidentin kanslia.[60]

Vuonna 1930 valmistuneella Riian keskustorilla käy joka päivä kymmeniä tuhansia asiakkaita.[61] 368,5 metriä korkea Riian radio- ja televisiotorni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus.[62]

Väinäjoen yli johtaa useita siltoja. Vanhin näistä on keskustan rautatiesilta (latv. Dzelzceļa tilts). Kivisilta (latv. Akmens tilts) yhdistää Riian vanhankaupungin ja Pārdaugavan lähiön. Saarisilta (latv. Salu tilts) yhdistää Maskavas Forštaten ja Zaķusalan.[63] Kaapelisilta (latv. Vanšu tilts) yhdistää vanhankaupungin Ķīpsalaan.[64] Vuonna 2008 valmistui ensimmäinen osa uudesta Eteläsillasta (latv. Dienvidu tilts).[65]

Latvian tasavallan presidentin kanslia toimii Riian linnassa, Kaapelisillan kupeessa osoitteessa Pils laukums 3.[66] Kesäkuussa 2013 presidentinlinnassa suoritettiin remonttia. Sen aikana 20. kesäkuuta 2013 syttyi tulipalo, joka tuhosi historiallista irtaimistoa sekä katto- ja lattiarakenteita.[67]

Riian julkisivu kehittyy kaupungin uudistuessa. Latvian kansalliskirjaston rakentaminen alkoi syksyllä 2007 Väinäjoen rannalle.[68] Ķīpsalaan rakennetaan kolmea muuta korkeaa rakennusta – 25-kerroksista Da Vinci -kompleksia ja kahta 30-kerroksista Z-Towers -tornitaloa.[69][70]

Talvinen panorama Riikaan Pyhän Pietarin kirkon tornista.
Talvinen panorama Riikaan Pyhän Pietarin kirkon tornista.
Riian kaupungintalo.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian korkein päättävä elin on kaupunginvaltuusto (Rīgas dome). Siihen kuuluu 60 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan, joka on samalla Riian kaupunginjohtaja, sekä kolme varakaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja (vuodesta 2009) on Nils Ušakovs, josta tuli ensimmäinen venäläinen, joka on valittu itsenäistyneen Riian kaupunginjohtajaksi.[71] Kaupunginhallitukseen (Rīgas domes prezidijs) kuuluu kaupunginjohtaja sekä edustajia valtuuston poliittisista ryhmittymistä näiden valtuustopaikkamäärän mukaan.[72]

Riian aluejako

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riika on jaettu seitsemään hallinnolliseen piiriin. Kolme näistä perustettiin 1. syyskuuta 1941, ja kolme muuta perustettiin lokakuussa 1969.[73] Riiassa ei ole virallisia alemman tason hallinnollisia yksiköitä, mutta Riian kaupunginvaltuusto valmistelee suunnitelmaa, jossa Riika tulee koostumaan 58:sta kaupunginosasta.[74][75] Nykyiset piirien nimet on vahvistettu 28. joulukuuta 1990.[76]

Riian aluejako [77][2]
Piiri Väkiluku Pinta-ala (km²) Väri kartalla Kaupunginosat
Kurzemes rajons 134 817 79 Vihreä 1–9
Zemgales priekšpilsēta 106 068 41 Siniharmaa 10–17
Ziemeļu rajons 81 972 77 Ruskea 18–25, 27, 28, 31
Vidzemes priekšpilsēta 173 124 57 Tummansininen 26, 29, 30, 35–37, 39, 40
Centra rajons 26 466 3 Punainen 32–34
Latgales priekšpilsēta 197 166 50 Oliivi 38, 41–47

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun 2011 väestönlaskennan mukaan Riiassa oli 658 640 asukasta.[5] Kaupungissa asuu siis noin kolmannes koko Latvian väestöstä.[78] Riian väestöstä latvialaisia on 42,33 prosenttia, venäläisiä 41,03 prosenttia, valkovenäläisiä 4,19 prosenttia, ukrainalaisia 3,86 prosenttia, puolalaisia 1,99 prosenttia, juutalaisia 1,07 prosenttia ja loput 5,53 prosenttia muita kansallisuuksia.lähde?

Riian ja samalla koko Latvian väkiluku on ollut laskusuunnassa siitä lähtien, kun maa vuonna 1991 itsenäistyi Neuvostoliitosta.[79][80]

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian väkiluku oli suurimmillaan yli 900 000 vuosina 1989-1990, vähän ennen Latvian itsenäistymistä.[81][82]

Vuosi Väkiluku
1767 19 500
1800 29 500
1811 32 000[83]
1840 60 000 (71 228[84])3
1863 77 500[83]
1867 102 600
1881 169 300
1897 282 200[85]
1913 517 500
1914 558 000[83]
1920 185 1001
1930 377 900
Vuosi Väkiluku
1940 353 800
1941 335 200
1945 228 2002
1950 482 300
1955 566 900
1959 580 423[86]
1965 665 200
1970 731 831[87]
1975 795 600
1979 835 475[88]
1987 900 300
1989 915 106[81]
Vuosi Väkiluku
1990 909 135
1991 900 455
1992 889 741
1993 863 657
1994 843 552
1995 824 988
1996 810 172
1997 797 947
1998 786 612
1999 776 008
Vuosi Väkiluku
2000 764 329[4]
2001 756 627
2002 747 157
2003 739 232
2004 735 241
2005 731 762
2006 727 578
2007 722 485
2008 719 614
2009 715 9784
Vuosi Väkiluku
2010 709 1454
2011 658 640[5]

Huomautukset:

1 = Valtava väkiluvun aleneminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
2 = Väkiluvun aleneminen toisen maailmansodan ja maastakarkotuksen jälkeen.
3 = Venäjän imperiumin kaupunkitilaston mukaan Riika oli vuonna 1840 yksi valtakunnan suurimmista kaupungeista. Asukasluvultaan sitä suurempia olivat vain Venäjän Pietari ja Moskova sekä lisäksi (luettelon ulkopuolelle jätetyistä) imperiumin Puolan kuningaskunnan kaupungeista ainakin Varsova.
4 = Vuotta 2011 edeltävien vuosien osin laskennallisiin väkilukuarvioihin on syytä suhtautua varauksella. Maaliskuun 2011 väestönlaskennan väkiluvun pudotus edellisvuosiin verrattuna antaa viitteitä siitä, että kaupungin asukasluku saattaa olla pudonnut edellisten lamavuosien aikana tai jo aiemmin tilastoin mallinnettua väestönmuutosta nopeammin.

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1919 perustetun Latvian yliopiston päärakennus

Koko Latvian koulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1211 perustetusta Riian tuomiokirkon koulusta. 1200-1500- luvuilla opetusta annettiin lähinnä saksankielellä. 1500-luvun puolivälin jälkeen myös latviankielistä opetusta kehitettiin. Itsenäistymisen jälkeen, vuoden 1919 lopulla 8-14 -vuotialle lapsille tuli oppivelvollisuus. Samana vuonna Riikaan perustettiin Latvian yliopisto, maan ensimmäinen yliopisto. [89]

Nykyäänkin Riika on Latvian sivistyksen keskus. Vuoden 2008 alussa 79 % koko Latvian korkeamman asteen opiskelijoista opiskeli Riian oppilaitoksissa. Vuonna 2010 kaupungissa oli 13 valtion ja 14 yksityistä korkeakoulua (mukaan luettuna 2 ulkomaisen korkeakoulun sivupistettä); koko Latviassa oli tuolloin 34 korkeakoulua. Lisäksi kaupungissa toimi 10 valtiollista ja 14 yksityistä ammattikorkeakoulua. [90] Riian korkeakouluista tunnetuimpia ovat:

Suurin osa Riian korkeakouluista on maksullisia, mutta valtiolta voi saada opiskeluun opintolainaa.[91]

Vuonna 2014 Riika toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina.[31]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian suosituimmat urheilulajit ovat jääkiekko ja koripallo. Jääkiekossa kaupunkia edustaa KHL:ssä pelaava Dynamo Riika. Dynamon kotihallina toimii vuonna 2006 avattu Riika-areena, joka toimi yhtenä vuoden 2006 jääkiekon MM-kisojen pelipaikoista.[92] Koripallossa pääsarjatasolla kaupunkia edustaa Barons LMT.[93] Kaupungissa toiminut ASK Riga voitti kolme Euroliigan mestaruutta, mutta seura lopetti toimintansa vuonna 2009.[94] Riika-areena toimii Baronsien kotiareenana.[95] Naisten koripallossa TTT Riga on voittanut kahdeksantoista Euroliiga-mestaruutta.[96]

Skonto FC on kaupungin menestynein jalkapallojoukkue ja se pelaa Latvian pääsarjassa. Muita jalkapallojoukkueita ovat RFS/Olimps, FK Daugava Rīga ja FK Jaunība Rīga.

Riiassa järjestetään vuosittain Riian maraton, johon osallistui vuonna 2012 yli 18 000 juoksijaa 59 eri maasta.[97]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riialla on ystävyyskaupunkeja sekä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa että Australiassa.[98]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baister, Stephen & Patrick, Chris: Latvia. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 1-84162-201-X. Google-kirjat (viitattu 4.11.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä LVCensus2013 ei löytynyt
  2. a b Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas (pdf) PMLP. Viitattu 29.6.2009. lv
  3. a b c Riika - Baltian metropoli MTV3. Viitattu 10.11.2010.
  4. a b 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
  5. a b c Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
  6. Riga in Figures riga.lv. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  7. Riian vai Riikan? Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 23.3.2008.
  8. Baister & Patrick, s. 65.
  9. Informācija par Rīgu ceroi.net. Viitattu 17.11.2010. (latviaksi)
  10. a b c d Zetterberg, Seppo: Henrik ja Hänen Liivinmaan kronikkansa. Johdantoluku eli sivut 8-42 suomennettuun teokseseen Henrik, Lättiläinen: Henrikin Liivinmaan kronikka. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2003. ISBN 951-746-521-1.
  11. Chronicle of Major Events; The Earliest Age: Livonia riga.lv. Viitattu 28.9.2010. (latviaksi)
  12. Livonian Brothers of the Sword imperialteutonicorder.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  13. a b c d e f g h Riga, Latvia. Information about the Latvian capital. riga-hotels.net. Viitattu 14.11.2010. (englanniksi)
  14. a b c d e f g h i j k l Riga History - A Retrospective riga-life.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  15. a b Riika opas 2011/2012. Vantaa: Tallinna-kustannus Oy, Vantaa, 2011. ISBN 978-952-529351-7.
  16. a b c Baister & Patrick, s. 66.
  17. Archbishopric of Riga - Albert, 1199-1229: Pfennig (Bracteate) gyford.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  18. Rambaud on the Livonian and Teutonic Knights shsu.edu. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  19. Historia SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika. Viitattu 15.11.2010.
  20. Vaalgamaa, s.68-71
  21. History of the Museum history-museum.lv. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  22. Former Soviet Union jewishhealthcareinternational.org. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
  23. Tuhansien tarinoiden Riika MTV3. Viitattu 17.11.2010.
  24. The Kaiserwald Concentration Camp in Riga jewsoflatvia.com. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
  25. Latvija Pārskats par tautas attīstību 1995 un.lv. Viitattu 18.11.2010. (latviaksi)
  26. Latvia prepares for a tourist invasion BBC. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  27. a b About Riga riga.lv. Viitattu 8.11.2010. (englanniksi)
  28. Jaunu uzņēmumu arvien mazāk, maksātnespējīgo vairāk financenet.lv. Viitattu 22.11.2010. (latviaksi)
  29. Riga economy profile Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā. Viitattu 6.11.2011.
  30. Riga Foreign Direct Investment Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā. Viitattu 6.11.2011.
  31. a b c Riga - 2014 European Capital of Culture bestriga.com. Viitattu 10.11.2010. (englanniksi)
  32. Baltia. Autoilijan tiekartta 1:800 000. Helsinki: Affecto Finland Oy/ Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-226-6. (suomeksi)
  33. Via Baltica autoliitto.fi. Viitattu 17.11.2010.
  34. EU Co-financed Investment Projects lvceli.lv. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  35. Pasažieru pārvadājumu maršrutu shema (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen reittikartta, Huom. Kartta ei esitä koko Liettuan rataverkkoa eikä kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (latviaksi)
  36. Interactive Local Train Traffic Timetable (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen aikatauluhaku, Riian keskusasema= Riga-Pasazieru. Huom. Haussa ei näy kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi), (latviaksi) tai (venäjäksi)
  37. International Timetable and Ticket purchase via the Internet (Kansainvälisen liikenteen aikatauluhaku ja lippujen osto. Haku ei näytä kaikkia muiden junayhtiöiden Latviaan liikennöiviä junia) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi), (latviaksi) tai (venäjäksi)
  38. Search result for station : Riga Pas (Riian rautatieaseman kaukojunien aikatauluhaku) poezda.net. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  39. Cruise Statistics freeportofriga.lv. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  40. Tallink History tallink.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  41. Report on the Free Port of Riga riga.usembassy.gov. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  42. About Company: 1974–1995 riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  43. About Company: 2000–2003 riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  44. About Company: 2004–2007 riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  45. About Company: 2008–2009 riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  46. Statistics riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  47. Facts & Figures riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  48. RIX receives the best airport award 2010 riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  49. airBaltic to build a new terminal (pdf) riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  50. Presentation of the Cohesion Fund Co-financed Project "Riga International Airport Infrastructure Development” (pdf) riga-airport.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  51. Public Transport virtualriga.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  52. SIA Rīgas satiksme : For tourists – How to pay fare in in Riga public transport? Riga Transport Authority, rigassatiksme.lv. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  53. Nakts transporta kustības saraksti (Riian kymmenestä yöbussilinjsta) Riga Transport Authority, rigassatiksme.lv. Viitattu 5.11.2011. (latviaksi)
  54. Riga – Getting around – Public transport inyourpocket.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  55. Katukahviloiden Riika - Baltian Pariisi MTV3. Viitattu 17.11.2010.
  56. World Heritage List — Riga (Latvia); No. 852 (pdf) unesco.org. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  57. Riika – idän Pariisi MTV3. Viitattu 10.11.2010.
  58. Vērmanes dārzs citariga.lv. Viitattu 10.11.2010. (latviaksi)
  59. Freedom Monument riga-life.com. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
  60. The National History Museum of Latvia: About us Latvian historian museo. Viitattu 3.10.2011.
  61. Riga Central Market liveriga.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  62. Riga TV Tower Riga Out There. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  63. Dienvidu tilts lu.lv. Viitattu 17.11.2010. (latviaksi)
  64. Riga: Kipsala tripadvisor.co.uk. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  65. Dienvidu tilta projekta realizācijas gaita hronoloģiskā secībā tvnet.lv. Viitattu 12.11.2010. (latviaksi)
  66. Google Maps, hakusana Presidential palace, Riga, Latvia.
  67. Latvian presidentinlinnan tulipalo on saatu hallintaan Helsingin Sanomat. 21.6.2013. Viitattu 21.6.2013.
  68. Gaisman Pils gaismaspils.lv. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  69. Da Vinci, Riga, Latvia emporis.com. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  70. On top of your business! z-towers.lv. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  71. Auf alte russische Weise fr-online.de. Viitattu 15.11.2010. (saksaksi)
  72. Riga City Council Presidium riga.lv. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  73. Capital City Management in Estonia, Latvia and Lithuania After Restoring Their Independence (pdf) halduskultuur.eu. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  74. Apkaimju projekts rdpad.lv. Viitattu 12.11.2010. (latviaksi)
  75. RDPAD aicina veidot apkaimes a4d.lv. Viitattu 15.11.2010. (latviaksi)
  76. Information about the City of Riga ceroi.net. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  77. Rīgas pašvaldības portāls riga.lv. Viitattu 11.11.2010. (latviaksi)
  78. Latvia europa.eu. Viitattu 15.11.2010.
  79. Population decline continues in Latvia, while marriages see significant drop latviansonline.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  80. Latvia Looks West, But Legacy of Soviets Remains migrationinformation.org. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  81. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  82. Asukasluvut Latvian tilastokeskus. Viitattu 18.11.2010.
  83. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 2013-05-06. (venäjäksi)
  84. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija, julkaisun sivulta 19/41.) Viitattu 2013-04-23. (venäjäksi)
  85. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-23. (venäjäksi)
  86. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-24. (venäjäksi)
  87. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  88. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
  89. Education in Latvia - A brief history of education The Latvian Institute, Rīga, LV 1050, Latvia.. Viitattu 5.11.2011.
  90. Higher Education Quality Evaluation Centre (HEQEC) - Higher Education Institutions (in Latvia) HEQEC, LV-1050, Riga, Latvia. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  91. Yhteiskunta, kulttuuri ja media SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika. Viitattu 15.11.2010.
  92. Arena Riga Dinamo Riga. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  93. BK BARONS RIGA basketball team Eurobasket. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  94. Iniciatīvas grupa “ASK Rīga” darbības atjaunošanai paziņojums 15.9.2009. ASK Riga. Viitattu 22.11.2010. (latviaksi)
  95. Stadiums in Latvia World Stadiums. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  96. Euroleague women history FIBA Europe. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  97. Year 2012 nordearigasmaratons.lv. Viitattu 18.12.2012.
  98. Riga’s Twin Cities riga.lv. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]