Riika

Wikipedia

Riika (Riga)
Lippu Vaakuna
Koordinaatit: 56°56′48″N, 24°06′17″E
Valtio	Latvia
Lääni	Riian lääni
Piirit	Centra, Kurzeme, Ziemeļu, Latgale, Vidzeme ja Zemgale
Perustettu	1201
- Kaupunginjohtaja	Nils Ušakovs
Pinta-ala
– Kaupunki	307 km²
– Maa	259 km²
– Vesi	48 km² (16 %)
Korkeus	7 m
Väkiluku  (2009)
– Kaupunki	715 978
– Tiheys	2 368 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+2
- (Kesäaika)	UTC+3
Postinumero	LV-10(01–84)
Suuntanumero(t)	66 ja 67
Lähteet: [1] = Väkiluku, Google Earth = Koordinaatit ja korkeus
Verkkosivusto: Rīgas pašvaldības portāls

Latvian pääkaupunki Riika (latv. Rīga, saks. Riga) sijaitsee Itämeren rannalla Väinäjoen (Daugava) suulla. Kaupunki on tärkeä alueellinen satamakaupunki ja teollisuuden keskus. Riika on myös Baltian maiden väkiluvultaan suurin kaupunki. Väkiluku on pudonnut tasaisesti Latvian itsenäistymisen jälkeen (1991: 910 000, 2003: 747 000). Vain 42 % Riian asukkaista on kansallisuudeltaan latvialaisia, lopuista suurin osa on venäläisiä. Riian ystävyyskaupunki Suomessa on Pori. Riika on tunnettu jugend-rakennuksistaan.

Sisällysluettelo 1 Maantiede ja ilmasto 2 Historia 3 Väkiluvun kehitys 4 Hallinto 4.1 Aluejako 5 Urheilu 6 Tunnettuja riikalaisia 7 Ystävyyskaupungit 8 Kielenhuoltoa 9 Lähteet 9.1 Viitteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Riika sijaitsee Itämereen kuuluvan Riianlahden etelärannikolla Rigavan rannikkotasangolla. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen rannalla noin 10 kilometrin päässä merestä. Maasto on alavaa ja hiekkapitoista tasankoa, jonka korkeus on 1–10 metriä merenpinnasta.^[2]

Riian ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea, koska se sijaitsee lähellä merta. Kesät ovat viileät ja pilviset ja heinäkuun keskimääräinen lämpötila 17 °C. Talvet ovat melko lämpimät ja suojasäitä on usein. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on −5 °C. Maa peittyy lumeen tavallisesti joulukuun puolessavälissä ja lumi sulaa maaliskuun puoleenväliin mennessä. Vuoden kaikista päivistä 40 % on pilvisiä.^[2]

Riian kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korkein lämpötila (°C) -2,3 -1,7 2,7 9,8 16,2 20,1 21,7 21,0 16,3 10,4 3,9 0,3 Ø 9,9 Matalin lämpötila (°C) -7,8 -7,6 -4,7 1,0 5,9 10,0 12,3 11,8 8,0 4,0 -0,5 -4,4 Ø 2,3 Sadanta (mm) 34 27 28 41 44 63 85 73 75 60 57 46 Σ 633 L ä m p ö t i l a -2,3 -7,8 -1,7 -7,6 2,7 -4,7 9,8 1,0 16,2 5,9 20,1 10,0 21,7 12,3 21,0 11,8 16,3 8,0 10,4 4,0 3,9 -0,5 0,3 -4,4 S a d a n t a 34 27 28 41 44 63 85 73 75 60 57 46 Lähde: Weather Information for Riga World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 30.6.2009.

[muokkaa] Historia

Riika sijaitsee liiviläisten muinaisella asuma-alueella. 1100-luvun jälkipuoliskolla alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppiaita ja ristiretkeläisiä. Vuonna 1158 Baltian saksalaiset kauppiaat perustivat kaupallisen asutuksen Liivinmaalle, Riian kohdalle. 1225 se sai kaupungin oikeudet^[3], ja vuonna 1282 Riika liittyi Hansaliittoon.

Riika toimi myös keskuksena, josta käsin Baltian maiden asukkaita alettiin käännyttää kristinuskoon. Noin vuonna 1190 augustinolainen munkki Meinhard perusti alueelle luostarin. Vuonna 1201 Riikaan saapui piispa Albert von Buxhövden ja hänen mukanaan 1500 aseistettua ristiretkeläistä. Riika ympäristöineen joutui kalpaveljesten ritarikunnan ja myöhemmin Saksalaisen ritarikunnan hallintaan. Preussin ja Liivinmaan tavoin Riika tuli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suojelukseen, mutta ei liitetyksi keisarikunnan alueisiin.

Kun Hansan merkitys väheni, Riika joutui yhä enemmän ulkomaiden poliittisen ja sotilaallisen mielenkiinnon kohteeksi. Uskonpuhdistuksessa maat, mukaan lukien Riika, siirtyivät protestanttisuuteen. Vuonna 1561 Riika sai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vapaakaupungin aseman, mutta vuonna 1581 se joutui Puolan alaisuuteen, kunnes Ruotsin Kustaa II Aadolf valloitti kaupungin ja sen läheisyydessä sijainneen Dautavgrīvan linnoituksen kolmikymmenvuotisessa sodassa vonna 1621.

Vuosien 1656-1658 Pohjan sodassa Riika joutui Venäjän miehittämäksi, mutta palautui sodan jälkeen Ruotsille. Se oli Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki, jolla oli laajat itsehallinto-oikeudet.

Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1710 Venäjän Pietari Suuri valloitti Riian, joka jäi Venäjälle sodan lopettaneessa Uudenkaupungin rauhassa 1721. Riiasta tuli yksi Venäjän tärkeimmistä satamakaupungeista, jollaisena se pysyi ensimmäiseen maailmansotaan saakka. 1900-luvun alkuun mennessä se oli tullut myös huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, ja se oli Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Pietarin jälkeen.

Valtiollisista muutoksista huolimatta Baltian saksalaiset pysyivät vuosisatojen ajan Riian suurimpana väestöryhmänä. Vuonna 1867 heitä 42,9 % kaupungin väestöstä. ^[4] Kaupungin hallintokielenäkin oli saksa vuoteen 1891 saakka, jolloin sen syrjäytti tästä asemasta venäjä. Samoihin aikoihin kuitenkin latvialaiset nousivat kaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi. Riiasta tulikin myös Latvian kansallisen heräämisen kannalta maan tärkein keskus.

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Saksa miehitti Riian. Seuraavan vuoden maaliskuussa Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Riika olisi joutunut Saksalle, mutta kun Saksa 11. marraskuuta 1918 joutui antautumaan länsiliittoutuneille, se ei voinut pitää aluetta hallinnassaan. Sen sijaan Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta, ja Riika tuli sen pääkaupungiksi.

Latvian itsenäistyttyä Riika menetti asemansa Venäjän kaupan keskuksena. Sen sijaan Britannia ja Saksa tulivat Latvian tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi.

Toisen maailmansodan aikana Latvian ja Riian miehitti ensin Neuvostoliitto kesällä 1940, seuraavana vuonna Operaatio Barbarossan jälkeen Saksa. Baltian saksalaiset pitivät Saksaa vapauttajana, kun taas Riian juutalaisväestö joutui suuresti kärsimään. Suuri osa Riian juutalaisista joutui kaupungin läheisyyteen perustetulle Kaiserwaldin keskitysleirille.

Vuonna 1945 Riika joutui jälleen Neuvostoliitolle, ja siitä tuli Latvian sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Sodan aikana Latvia menetti melkein kolmasosan väestöstään. Teollistumisen ja Neuvostoliiton asutuspolitiikan tuloksena kaupunkiin alkoi muuttaa suuri määrä venäläisiä, mikä jälleen muutti kaupungin väestörakenteen.

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Riiasta tuli jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunki.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Vuosi Väkiluku 1767 19 500 1800 29 500 1840 60 000 1867 102 600 1881 169 300 1897 282 200 1913 517 500 1920 ¹185 100 1930 377 900 1940 353 800

Vuosi Väkiluku 1941 335 200 1945 ²228 200 1950 482 300 1955 566 900 1959 580 400 1965 665 200 1970 731 800 1975 795 600 1979 835 500 1987 900 300

Vuosi Väkiluku 1990 909 135 1991 900 455 1992 889 741 1993 863 657 1994 843 552 1995 824 988 1996 810 172 1997 797 947 1998 786 612 1999 776 008

Vuosi Väkiluku 2000 764 329 2001 756 627 2002 747 157 2003 739 232 2004 735 241 2005 731 762 2006 727 578 2007 722 485 2008 719 614

Huomautukset:

1. Valtava väkiluvun aleneminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
2. Väkiluvun aleneminen toisen maailmansodan ja maastakarkotuksen jälkeen.

[muokkaa] Hallinto

Riian korkein päättävä elin on kaupunginvaltuusto (Rīgas dome). Siihen kuuluu 60 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan, joka on samalla Riian kaupunginjohtaja, sekä kolme varakaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja (vuodesta 2007) on Jānis Birks. Kaupunginhallitukseen (Rīgas domes prezidijs) kuuluu kaupunginjohtaja sekä edustajia valtuuston poliittisista ryhmittymistä näiden valtuustopaikkamäärän mukaan.

[muokkaa] Aluejako

Riika on jaettu kuuteen hallinnolliseen piiriin:

Riian aluejako ^[2][1]

Piiri	Väkiluku	Pinta-ala (km²)	Väri kartalla	Kaupunginosat
Kurzeme	134 231	79	Vihreä	1–9
Zemgale	105 879	41	Siniharmaa	10–17
Ziemeļu	81 614	77	Ruskea	18–25, 27, 28, 31
Vidzeme	173 518	57	Tummansininen	26, 29, 30, 35–37, 39, 40
Centra	25 693	3	Punainen	32–34
Latgale	195 043	50	Oliivi	38, 41–47

[muokkaa] Urheilu

Riian suosituimmat urheilulajit ovat jääkiekko ja koripallo. Jääkiekossa kaupunkia edustaa KHL:ssä pelaava Dynamo Riika. Dynamon kotihallina toimii Riika-areena, joka toimi yhtenä vuoden 2006 jääkiekon MM-kisojen pelipaikoista. Kaupungissa sijaitsee kaksi suurta koripallojoukkuetta: Barons LMT ja kolme Euroliigan mestaruutta voittanut ASK Riga. Myös molemmat koripallojoukkueet pelaavat Riika-areenassa.

Skonto FC on kaupungin menestynein jalkapallojoukkue ja se pelaa Latvian pääsarjassa. Muita jalkapallojoukkueita ovat RFS/Olimps, FK Daugava Rīga ja FK Jaunība Rīga.

[muokkaa] Tunnettuja riikalaisia

• Helmuts Balderis, jääkiekkoilija
• Mihail Baryšnikov, tanssija ja näyttelijä
• Isaiah Berlin, filosofi ja Oxfordin akateemikko
• Andris Biedriņš, koripalloilija
• Sergei Eisenstein, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
• Heinz Erhardt, saksalainen koomikko
• Laila Freivalds, entinen Ruotsin ulkoministeri
• Juris Hartmanis, tietojenkäsittelytieteilijä
• Johann Gottfried Herder, saksalainen runoilija, kriitikko, teologi ja filosofi
• Artūrs Irbe, jääkiekkomaalivahti
• Jānis Lūsis, keihäänheittäjä, olympiavoittaja
• Wilhelm Ostwald, kemisti, Nobel-voittaja (1909)
• Sandis Ozoliņš, jääkiekkoilija
• Kārlis Skrastiņš, jääkiekkoilija
• Awsay Strok, musiikki-impressaari
• Arkadi Raikin, neuvostoliittolainen stand up -koomikko
• Mihail Tal, kahdeksas shakin maailmanmestari
• Fridrih Tsander, neuvostoliittolainen avaruuslentojen ja rakettien uranuurtaja
• Sergejs Žoltoks, jääkiekkoilija

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Aalborg, Tanska Almaty, Kazakstan Amsterdam, Alankomaat Astana, Kazakstan Bordeaux, Ranska Bremen, Saksa Cairns, Australia Calais, Ranska Dallas, TX, Yhdysvallat Firenze, Italia Kiova, Ukraina Kobe, Japani Minsk, Valko-Venäjä Moskova, Venäjä

Norrköping, Ruotsi Peking, Kiina Pietari, Venäjä Pori, Suomi Providence, RI, Yhdysvallat Rostock, Saksa Santiago, Chile Slough, Englanti, Iso-Britannia Suzhou, Kiina Taipei, Taiwan Tallinna, Viro Tukholma, Ruotsi Varsova, Puola Vilna, Liettua

[muokkaa] Kielenhuoltoa

Riika on suomen kieleen mukautunut paikannimi ja taivutuksessa noudatetaan normaaleja astevaihtelusääntöjä. Riika taipuu siis kuten siika (9*D): Riika : Riian : Riikaa : Riiassa : Riiasta : Riikaan.^[5][6]

[muokkaa] Lähteet

• Riga municipality portal (html) Riga.lv. Viitattu 30.6.2009.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riika Wikimedia Commonsissa.
• Pieni matkaopas: Riika

Koordinaatit: 56°56′48″N, 24°06′17″E