Valmiera
Sivulta puuttuu |
|
||
|---|---|---|
 |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
  Valmiera
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Latvia | |
| Perustettu | 1323 | |
| Hallinto | ||
| – Kaupunginjohtaja | Inesis Bokis | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 18.1 km² | |
| Väkiluku (2008) | 27 569 | |
| Postinumero | LV-420(1-3) | |
Valmiera on 27 569 (2008)[1] asukkaan kaupunki Latvian pohjoisosassa. Valmiera sijaitsee noin sadan kilometrin päässä maan pääkaupungista Riiasta ja 50 kilometrin päässä Viron rajasta.[2] Kaupungin läpi virtaa Gauja-joki. Valmiera on vuodesta 2009 alkaen yksi Latvian yhdeksästä tasavallan tason kaupungista.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Valmiera on Latvian vanhimpia kaupunkeja. Paikallisen Liivinmaan ritarikunnan rakentaman linnan tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta rakentaminen saattaa ajoittua 1200-luvulle. Valmieran kaupunki mainittiin ensimmäisen kerran aikakirjoissa vuonna 1323, jolloin sillä oli jo oma maistraatti.[3]
Keskiajalla Valmiera oli pieni käsityö- ja kauppakaupunki. Vuonna 1365 se liittyi Hansaliittoon. Kaupungin keskeisen sijainnin vuoksi siellä pidettiin vuosina 1385–1500 yli 30 tapaamista, joissa päätettiin Hansaliiton taloudellisista asioista. Tuolloin siellä pidettiin myös useita Liivinmaan säätyvaltiopäiviä.
1400–1600-luvuilla rutto riepotteli Valmieraa useaan otteeseen. 1500–1600-luvuilla Puola, Ruotsi ja Venäjä taistelivat Valmierassa. Vuonna 1583 Liivinmaan sodassa vahingoittunut kaupunki kuului Cesisin hiippakunnalle, joka taas kuului Puolalle. Vuonna 1622 ruotsalaiset miehittivät Valmieran, ja vuonna 1702 venäläiset hyökkäsivät kaupunkiin ja tuhosivat sen.[4]
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Valmieraan perustettiin monia pieniä yrityksiä, muun muassa sahaa, kankaan värjäämö ja kutomo.[5] 1900-luvun taitteessa kaupunkiin perustettiin opetuksellisia yksiköitä, mikä edisti Valmieran asemaa Vidzemen koulutuskeskuksena. Myöhemmin kaupungista tuli myös Pohjois-Vidzemen taloudellinen, kulttuurillinen ja urheilun keskus.[4]
Toisen maailmansodan yhteydessä saksalaisten ja venäläisten riepotellessa Valmieraa noin kolmasosa kaupungin rakennuksista tuhoutui. Kaikki historialliset rakennukset menetettiin kokonaan. Neuvostoliiton saatua Latvian haltuunsa sodan jälkeen Valmieran tehtaita laajennettiin niin paljon, että kaupunkiin piti tuoda lisää työläisiä muualta Neuvostoliiton alueelta.[6]
Nykypäivä [muokkaa]
Valmiera toimii erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien paikkana. Siellä pidetään erilaisia musiikkitapahtumia ja esimerkiksi moottoripyöräilytapahtuma Gauja Cup.
Ystävyyskaupungit [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Rajons valmraj.lv. (latviaksi)
- ↑ Baltics - Latvia - Valmiera Vidzeme University College. (englanniksi)
- ↑ Jānis Kalnačs: Valmiera, s. 4. Jumava, 2005. ISBN 9984-05-911-1. Pdf-versio. (englanniksi), (latviaksi)
- ↑ a b Valmiera through centuries valmiera.lv. (englanniksi)
- ↑ Jānis Kalnačs: Valmiera, s. 6. Jumava, 2005. ISBN 9984-05-911-1. Pdf-versio. (englanniksi), (latviaksi)
- ↑ Jānis Kalnačs: Valmiera, s. 7. Jumava, 2005. ISBN 9984-05-911-1. Pdf-versio. (englanniksi), (latviaksi)
