Saulen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saulen taistelu
Osa Baltian ristiretkiä
Saulen taistelun oletettu tapahtumapaikka Liettuassa.
Saulen taistelun oletettu tapahtumapaikka Liettuassa.
Päivämäärä:

22. syyskuuta 1236

Paikka:

Liettua

Lopputulos:

Kalparitariston tappio

Osapuolet

SwordBrothers.svgKalparitaristo
Pihkovalaiset

Liettualaiset
Semgallit

Komentajat

Volkwin

Vykintas

Vahvuudet

3 000[1]

ei tiedossa

Tappiot

48 ritaria

ei tiedossa

Saulen taistelu (saks. Schlacht von Schaulen, latv. Saules kauja, liett. Saulės mūšis) oli Kalparitariston ja liettualaisten sekä heidän kanssaan liittoutuneiden semgallien välillä käyty taistelu 23. syyskuuta 1236. Taistelu päättyi Kalparitariston tappioon ja sen liittämiseen osaksi Saksalaista ritarikuntaa.

Taistelupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermann de Wartbergenin Chronicum Livoniaen mukaan taistelu käytiin paikassa nimeltä Saulerorum, minkä on tulkittu nykyistä Šiauliaita. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.[2]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Gregorius IX julisti ristiretken Liettuaan ja Samogitiaan vuonna 1236. Kutsuun vastasi silloinen Riian maaherra Volkwin, joka lähti Samogitiaan saman vuoden syksyllä mukanaan Holsteinista tulleita ritareita sekä pihkovalaisia Kalparitariston liittolaisia. Samogitiassa he kohtasivat Vykintasin johtamat liettualaiset, joita vastaan käytiin taistelu 22. syyskuuta 1236.[2] Saksalaisten joukoissa oli 55 ritaria, 600 muuta sotilasta, sekä noin 1 500 virolaista, liiviläistä ja latvialaista sotilasta. Pihkovalaisia osallistui taisteluun noin 200. Taistelupaikan maaperä oli soista, mikä haittasi etenkin raskaasti varustettuja kalparitareita.[1] Taistelu olikin ristiretkeläisille tappiollinen ja Volkwin sekä 48 ritaria kuolivat[2].

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun suorana seurauksena Kalparitaristo menetti aiemmin valtaamansa alueet Väinäjoen toiselta puolelta[1]. Epäsuorana seurauksena oli kalparitariston liittäminen Saksalaiseen ritarikuntaan. Volkwin oli kuitenkin käynyt neuvotteluja Saksalaisen ritarikunnan Hermann von Salzan kanssa lähemmästä yhteistyöstä ritarikuntien kesken jo ennen kuolemaansa. Aiemmin näiden suunnitelmien hidasteena olivat olleet Tanskan vaatimukset Tallinnan kaupungissa. Saulen taistelun jälkeen Kalparitaristo liittyi saksalaiseen ritarikuntaan autonomisena Liivinmaan ritarikuntana.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Saulės mūšis Gimtoji istoria. Viitattu 29.10.2010. (latviaksi)
  2. a b c Kallio 2009, s. 37
  3. Kallio 2009, s. 38
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.