Almaty
|
(Алматы) (Alma-Ata) |
||
|---|---|---|
Näkymä Almatyyn ja vuorille |
||
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
||
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Perustettu (linnoitus kazakkikylään) | 1854[1] | |
| Kazakstanin pääkaupunki | 1929-1997[1] | |
| Hallinto | ||
| – Kaupunginjohtaja | Akhmetzhan Yesimov | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 324 km² | |
| Korkeus | 500 – 1 700 m | |
| Väkiluku (2012) ([2]) | 1 450 327 | |
| Aikavyöhyke | UTC+6 | |
| Postinumero | 050000 - 050063 | |
| Suuntanumero(t) | +7 727 | |
Almaty tai Almatı (kazakiksi Алматы, ven. Алматы IPA: [ɑlmatɯ], vuosina 1921–1992 Alma-Ata ven. Алма-Ата) on runsaalla 1,4 miljoonalla asukkaallaan Kazakstanin suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Maan kaakkoisosassa sijaitseva Almatyn kaupunki on itsenäinen, suoraan Kazakstanin tasavallan hallinnon alaisuudessa oleva kaupunkialue Almatyn alueen eli oblastin sisällä. Kaupunki eikä ole hallinnollisesti osa maakunta-aluetta.[2][3]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Vuonna 1854 venäläiset perustivat Almatyn kazakkikylään Keski-Aasiaan yhteyteen, lähelle Kirgisian rajaa Zailijskojen rajalinnoituksen (Заилийское).[1] Paikkakunnan nimeksi tuli tsaari Nikolai I:n mieltymyksen perusteella pian Vernyi (Верный, suom. uskollinen, todellinen). Vuonna 1921 kaupungista alettiin käyttää kazakinkielistä nimeä Alma-Ata, alkuosa tarkoittaa omenaa, loppuosa isoisää.[1] Translitterointi Almatı vastaa turkkilaista kirjoitustapaa. Nykyisin esimerkiksi ulkoministeriö käyttää kaupungista nimeä Almaty, joka on kaupungin ”virallinen” suomalaiseksi kirjoitustapa, vaikka monien matkatoimistojen viestinnässä Neuvostovallan aikainen Alma-Ata on yhä käytössä.
Kaupungista tuli vuonna 1929 perustetun Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajotessa. Pääkaupunki siirrettiin keskemmäksi valtiota Astanaan vuonna 1997.[1]
Venäjällä syntyneen Gennadi Kolbinin nimitys Kazakkien kommunistisen puolueen pääsihteeriksi loppuvuodesta 1986 johti kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin kaupungissa (ns. Jeltoqsan, Желтоқсан, suom. joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta ja kansallisuuksien välisistä jännitteistä.
Väestö [muokkaa]
Almaty on Kazakstanin suurin kaupunki 1 450 327 asukkaallaan (2012 alun arvio).[2]Kaupunki on jatkanut kasvanut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja pääkaupungin aseman menettämisestä huolimatta. Kaupungin asukasluku on kehittynyt viime vuosikymmeninä väestönlaskentojen mukaan seuraavasti:
| Vuosi | Väestö 1926[4] |
Väestö 1939[4] |
Väestö 1959[5][4] |
Väestö 1970[6] |
Väestö 1979[7] |
Väestö 1989[8][9] |
Väestö 1999[10] |
Väestö 2009[10] |
Väestö 2012[2] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 45 600 | 222 000 | 457 709 | 729 633 | 909 644 | 1 121 395 | 1 130 621 | 1 365 632 | 1 450 327 |
Vuonna 2003 kaupunki jakautui etnisesti seuraavasti: kazakit 43,7 %, uiguurit 5,7 %, tataarit 2,1 %, venäläiset 40,2 %, ukrainalaiset 1,7 %, saksalaiset 0,7 %, korealaiset 1,8 %.
Palvelut [muokkaa]
Kaupungissa on kaksi yliopistoa ja kymmeniä korkeakouluja. Tunnettuja ovat myös televisiotorni ja Medeo-tekojäärata.
Liikenne [muokkaa]
Eurooppatiet E40 ja E125 kulkevat Almartyn kautta ja lyhyempi eurooppatie E011 alkaa sieltä. Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema ja tärkeä rautatieasema.[3][11]
Ilmasto [muokkaa]
| Sää — Almaty | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | Vuosi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Korkein °C (°C) | 18.2 | {{{feb1}}} | {{{mar1}}} | {{{apr1}}} | {{{may1}}} | {{{jun1}}} | {{{jul1}}} | {{{aug1}}} | {{{sep1}}} | {{{oct1}}} | {{{nov1}}} | {{{dec1}}}}}}}} | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Keskimääräinen korkea °C (°C) | -0.2 | 1.4 (35) | 7.0 | 17.2 | 21.6 | 26.7 | 29.8 | 28.7 | 23.8 | 15.9 | 7.5 | 2.4 | jan2=32}} | mar2=45}}} | apr2=63}}} | may2=71}}} | jun2=80}}} | jul2=86}}} | aug2=84}}} | sep2=75}}} | oct2=61}}} | nov2=46}}} | dec2=36}}} | yr2=15.2*1.8+32 round 0}}}}}}} | ||||||||||||||||||||||||
| Keskimääräinen matala °C (°F) | -9.6 | -8.2 (17) | -2.6 | 6.1 | 10.5 | 15.2 | 17.8 | 16.3 | 11.2 | 4.5 | -2.1 | -6.7 | 4,4}} | mar2=27}}} | apr2=43}}} | may2=51}}} | jun2=59}}} | jul2=64}}} | aug2=61}}} | sep2=52}}} | oct2=40}}} | nov2=28}}} | dec2=20}}} | yr2=4.4*1.8+32 round 0}}}} | ||||||||||||||||||||||||
| Matalin °C (°C) | -30.1 | -37.7 (-36) | -24.8 | -10.9 | -7.0 | 2.0 | 7.3 | 4.7 | -3.0 | -11.9 | -34.1 | -31.8 | -37,7}}} | apr2=12}}} | may2=19}}} | jun2=36}}} | jul2=45}}} | aug2=40}}} | sep2=27}}} | oct2=11}}} | nov2=-29}}} | dec2=-25}}} | yr2=-36}}}}}}} | |||||||||||||||||||||||||
| Sademäärä (mm) (mm) | 33 | {{{feb1}}} | {{{mar1}}} | {{{apr1}}} | {{{may1}}} | {{{jun1}}} | {{{jul1}}} | {{{aug1}}} | {{{sep1}}} | {{{oct1}}} | {{{nov1}}} | {{{dec1}}} | feb1=41}} | mar1=62}} | apr1=111}} | may1=106}} | jun1=61}} | jul1=38}} | aug1=27}} | sep1=29}} | oct1=56}} | nov1=52}} | dec1=41}} | yr1=657}} | jan2=1.3 | feb2=1.6 | mar2=2.4 | apr2=4.4 | may2=4.2 | jun2=2.4 | jul2=1.5 | aug2=1.1 | sep2=1.1 | oct2=2.2 | nov2=2 | dec2=1.6 | yr2=25.9}}
} |
mar2=82}}} | apr2=92}}} | may2=95}}} | jun2=103}}} | jul2=107}}} | aug2=105}}} | sep2=101}}} | oct2=88}}} | nov2=78}}} | dec2=67}}} | yr2=107}}}}}}} |
| Keskimääräinen korkea °C | {{{jan2}}} | 35 | {{{mar2}}} | {{{apr2}}} | {{{may2}}} | {{{jun2}}} | {{{jul2}}} | {{{aug2}}} | {{{sep2}}} | {{{oct2}}} | {{{nov2}}} | {{{dec2}}} | {{{yr2}}}} | mar2=45}}} | apr2=63}}} | may2=71}}} | jun2=80}}} | jul2=86}}} | aug2=84}}} | sep2=75}}} | oct2=61}}} | nov2=46}}} | dec2=36}}} | yr2=59}}}}} | ||||||||||||||||||||||||
| Keskimääräinen matala °C | {{{jan2}}} | 17 | {{{mar2}}} | {{{apr2}}} | {{{may2}}} | {{{jun2}}} | {{{jul2}}} | {{{aug2}}} | {{{sep2}}} | {{{oct2}}} | {{{nov2}}} | {{{dec2}}} | {{{yr2}}}} | mar2=27}}} | apr2=43}}} | may2=51}}} | jun2=59}}} | jul2=64}}} | aug2=61}}} | sep2=52}}} | oct2=40}}} | nov2=28}}} | dec2=20}}} | yr2=40}}}}} | ||||||||||||||||||||||||
| Matalin °C | {{{jan2}}} | -36 | {{{mar2}}} | {{{apr2}}} | {{{may2}}} | {{{jun2}}} | {{{jul2}}} | {{{aug2}}} | {{{sep2}}} | {{{oct2}}} | {{{nov2}}} | {{{dec2}}} | {{{yr2}}}}} | apr2=12}}} | may2=19}}} | jun2=36}}} | jul2=45}}} | aug2=40}}} | sep2=27}}} | oct2=11}}} | nov2=-29}}} | dec2=-25}}} | yr2=-36}}}}}}} | |||||||||||||||||||||||||
| Sademäärä mm | {{{jan2}}} | {{{feb2}}} | {{{mar2}}} | {{{apr2}}} | {{{may2}}} | {{{jun2}}} | {{{jul2}}} | {{{aug2}}} | {{{sep2}}} | {{{oct2}}} | {{{nov2}}} | {{{dec2}}} }} | feb1={{{Feb_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | mar1={{{Mar_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | apr1={{{Apr_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | may1={{{May_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | jun1={{{Jun_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | jul1={{{Jul_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | aug1={{{Aug_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | sep1={{{Sep_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | oct1={{{Oct_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | nov1={{{Nov_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | dec1={{{Dec_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | yr1={{{Year_Precip_mm*25.4 round 1}}}}}}} | jan2=1.3}}} | feb2=1.6}}} | mar2=2.4}}} | apr2=4.4}}} | may2=4.2}}} | jun2=2.4}}} | jul2=1.5}}} | aug2=1.1}}} | sep2=1.1}}} | oct2=2.2}}} | nov2=2}}} | dec2=1.6}}} | yr2=25.9}}}}}}} | |||||||||||
| Lähde: [1] 2009-08-14 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Alma-Ata (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ a b c d ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-16. (kazakiksi)
- ↑ a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c Alma-Ata (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-21. (venäjäksi)
- ↑ a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Almaty Wikimedia Commonsissa
| Alueet: |
Almaty | Aqmola | Aqtöbe | Atıraw| Etelä-Kazakstan | Itä-Kazakstan | Jambıl | Karakanda (Qarağandı) | Länsi-Kazakstan | Mañğıstaw | Pavlodar | Pohjois-Kazakstan | Qızılorda | Qostanay |
|---|---|
| Kaupungit |
Sivulta puuttuu