Almaty

Wikipedia

Almaty tai Almatı (kazakiksi Алматы, IPA: [ɑlmatɯ]) on Kazakstanin suurin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Almatın kaupunki on itsenäinen Kazakstanin kaupunkialue samannimisen maakunta-alueen eli oblastin sisällä, eikä siis ole hallinnollisesti osa maakunta-aluetta.

Almatı perustettiin venäläiseksi rajalinnoitukseksi 1854 Keski-Aasiaan lähelle Kirgisian rajaa. Paikkakunnan nimenä oli aluksi Vernyi (Верный, suom. Todellinen). Vuonna 1921 kaupungista alettiin käyttää kazakinkielistä nimeä Alma-Ata, alkuosa tarkoittaa omenaa, loppuosa isoisää. Translitterointi Almatı vastaa turkkilaista kirjoitustapaa. Suomessa ulkoministeriö käyttää kaupungista nimeä Almaty, joka lienee siten katsottavissa sen nimen "viralliseksi" suomalaiseksi kirjoitustavaksi, mutta esimerkiksi matkatoimistojen kielenkäytössä nimi Alma-Ata on edelleen yleisesti käytössä.

Kaupungista tuli vuonna 1929 perustetun Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajotessa. Pääkaupunki siirrettiin keskemmäksi valtiota Astanaan vuonna 1997.

Venäjällä syntyneen Gennadi Kolbinin nimitys Kazakkien kommunistisen puolueen pääsihteeriksi loppuvuodesta 1986 johti kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin kaupungissa (ns. Jeltoqsan, Желтоқсан, suom. Joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta ja kansallisuuksien välisistä jännitteistä.

Almatı on yhä Kazakstanin suurin kaupunki noin 1,2 miljoonalla asukkaallaan. Vuonna 2003 kaupunki jakautui etnisesti seuraavasti: kazahit 43,7 %, uiguurit 5,7 %, tataarit 2,1 %, venäläiset 40,2 %, ukrainalaiset 1,7 %, saksalaiset 0,7 %, korealaiset 1,8 %. Kaupungissa on kaksi yliopistoa ja kymmeniä korkeakouluja. Tunnettuja ovat myös televisiotorni ja Medeon tekojäärata.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Almaty Wikimedia Commonsissa.

Tämä Kazakstaniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.