Nikolai I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikolai I
Vernet nikolas 1.jpg
Venäjän keisari
18251855
Edeltäjä Aleksanteri I
Seuraaja Aleksanteri II
Tiedot
Syntynyt 6. heinäkuuta (uutta lukua) 1796
Tsarskoje Selo
Kuollut 2. maaliskuuta 1855 (58 vuotta)
Pietari
Puoliso Aleksandra Fjodorovna
Uskonto ortodoksi

Nikolai I (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Tsarskoje Selo2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Pietari) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855. Hän nousi valtaistuimelle veljensä Aleksanteri I:n jälkeen.

Elämä ennen keisariutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai oli keisari Paavali I:n ja Maria Fjodorovnan (Sophia Dorothea von Württembergin) poika. Hänellä oli kaksi vanhempaa veljeä, Aleksanteri ja Konstantin, jotka olivat ennen häntä kruununperimysjärjestyksessä. Veljet olivat häntä 19 ja 17 vuotta vanhempia. Vanhin veli Aleksanteri I nousi valtaistuimelle Paavali I:n surmanneen salaliiton jälkeen Nikolain ollessa viisivuotias. Nikolain Anna-sisko avioitui Oranian prinssi Vilhelmin (myöh. Alankomaiden kuningas Vilhelm II) kanssa.

Aleksanteri I ja Preussin Fredrik Vilhelm III ilmoittivat Nikolain ja Preussin prinsessa Charlotten kihlauksesta illallisilla Berliinissä 1815. Häät järjestettiin 13. heinäkuuta 1817. Tuleva keisarinna otti nimen Aleksandra Fjodorovna käännyttyään ortodoksiksi. Nikolain sanotaan rakastaneen vaimoaan, ja hän piti yllä läheisiä välejä sukulaisiinsa Preussissa.lähde?

Nikolailla ja Aleksandralla oli seitsemän aikuisikään varttunutta lasta: tuleva Aleksanteri II, suuriruhtinaat Konstantin, Nikolai ja Mihail sekä suuriruhtinattaret Maria ja Olga. Heistä Aleksandra kuoli 1844. Nikolailla oli myös ainakin kolme lasta avioliittonsa ulkopuolella.lähde?

Aleksanterin seuraaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Aleksanteri I kuoli lapsettomana 1825, vuoden 1797 kruununperimysjärjestyksen mukaan Nikolain veli Konstantin olisi ollut laillinen perijä. Hän oli kieltäytynyt ottamasta kruunua naituaan aatelittoman puolalaisen naisen, joten Aleksanteri I oli antanut salaisen manifestin, jolla Nikolai määrättiin perilliseksi.[1] Konstantin kuitenkin julistettiin keisariksi ja hänelle vannottiin uskollisuudenvala. Konstantin kieltäytyi edelleen ja kesti kaksi viikkoa ennen kuin hän sai hallituksen vakuutettua. Kun Nikolai julisti ottavansa kruunun, hän näytti vallankaappaajalta ja häntä vastaan puhkesi dekabristikapinana tunnettu upseerien kapina.

Keisarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai ei ollut saanut keisarin kasvatusta ja hänen koulutuksensa oli lähinnä sotilaallinen. Hän ihaili armeijan järjestystä ja sotilaselämää. Itseään hän piti lähinnä valtakunnan komentajana. Itsevaltaista hallitusmuotoa hän piti parhaana ja itsestään selvänä asiana. Rajattoman valtansa hän käsitti niin, että hänen piti päättää kaikesta.lähde? Keisarin omasta kansliasta kasvoi suuri laitos, joka ohitti ministerit ja senaatin. Valtakuntaansa Nikolai I kiersi jatkuvasti erilaisilla tarkistusmatkoilla.

Dekabristikapinan vuoksi järjestettiin keisarin kanslian III osasto, salainen poliisi, jonka tehtävä oli paljastaa valtiota vastaan suunnatut salaliitot. Sen toimeenpanevana elimenä toimi santarmisto, jonka jäsenet olivat univormupukuisia salaisia poliiseja.

Nikolain hallintokauden merkittävin sisäpoliittinen saavutus oli Mihail Speranskin johtaman toisen osaston lakikodifikaatio. Edellinen lakikirja oli vuodelta 1649.

Minkäänlaisia uudistuksia ei järjestetty, koska ne olisivat voineet järkyttää olemassa olevaa järjestystä. Maaorjuuteen, suurimpaan yhteiskunnalliseen ongelmaan ei uskallettu puuttua, vaikka se tiedostettiinkin. Paikallisia talonpoikaiskapinoita tapahtuikin koko Nikolain hallitusajan 20–30 vuodessa.

Suomessa Nikolai I muistetaan melko suopeana hallitsijana, konservatiivisuudestaan huolimatta; hän ei muun muassa kutsunut säätyvaltiopäiviä kokoon kertaakaan kautensa aikana, vaan hallitsi yksinomaan asetuksilla. Tähän oli tosin jo totuttu, koska edelliset valtiopäivät oli pidetty 1809. Hänen kaudellaan Suomi sai hiljalleen kasvaa ja kehittyä. Nikolai perusti Jyväskylän kaupungin vuonna 1837. Lisäksi Nikolai I antoi luvan Valtion hienomekaanisen konepajan perustamiseen vuonna 1841. Se oli Suomen ensimmäisen hienomekaaninen konepajan. Nykyään konepaja toimii nimellä Protoshop Oy.

Puolan perustuslaillisen kuninkaan asemaansa Nikolai piti viheliäisenä. Puola oli ennen vuotta 1830 Venäjään kuuluva kuningaskunta (ns. Kongressi-Puola). Puolalaiset eivät koskaan hyväksyneet Wienin kongressin järjestelyä ja tavoittelivat entisen itsenäisen suurvalta-Puolan rajojen palauttamista. Puolalaisilla oli myös harhakuvitelmia, että länsivallat auttaisivat heitä Venäjää vastaan.

Euroopan vallankumousvuodet 1830 ja 1848 tuntuivat myös Venäjällä. Vuonna 1830 puolalaiset pyrkivät marraskuun kansannousussa irrottautumaan Venäjästä ja rahvas liittyi kadettien kapinaan huonon sadon seurauksena nousseen oluen ja viinan hinnan vuoksi. Sotaväen päällikkö Varsovassa, suuriruhtinas Konstantin luovutti kaupungin kapinallisille ilman taistelua. Nikolai koki Venäjän kunniaa loukatun kapinallisten neuvotteluyrityksellä ja lähetti maahan joukkoja jotka kukistivat kapinan säälimättömästi.

Puola menetti parlamenttinsa ja sotaväkensä, sille kuitenkin jäi autonominen itsehallinto. Vuoden 1848 vallankumous uhkasi hajottaa Itävallan, kun unkarilaiset nousivat kapinaan. Nikolai lähetti armeijansa nuoren keisari Frans Joosef I:n avuksi ja murskasi unkarilaiset. Tätä ennen Venäjän joukot rauhoittivat Turkkia vastaan nousseet romanialaiset Moldoviassa ja Valakiassa.

Nikolai I kuoli maaliskuussa 1855 Krimin sodan ollessa vielä kesken.

Vuosina 1855–1917 Vaasan kaupungin virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen Suomen suuriruhtinaan mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valerian Tornius: Romanovien loisto ja luhistuminen. Suom. Lauri Hirvensalo. Porvoo: WSOY, 1939. lähde tarkemmin?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matti Klinge: Nikolai I (1796–1855) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.9.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai I.
Venäjän vaakuna Edeltäjä:
Aleksanteri I
Venäjän keisari
18251855
Seuraaja:
Aleksanteri II