Mikael Romanov

Mikael Romanov.

Mikael Fjodorovitš Romanov (ven. Михаил Фёдорович Романов, Mihail Fjodorovitš Romanov; 22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija.

Mikael Romanovin isä oli Rostovin metropoliitta Filaret, joka oli joutunut puolalaisten vangiksi. Vuonna 1613 zemski sobor (valtakunnankokous) päätti interregnumin, ja metropoliitta Filaretin poika, joka piileskeli Ipatjevin luostarissa Kostromassa, valittiin yksimielisesti uudeksi tsaariksi vain 17-vuotiaana.

Zemski sobor toivoi pääsevänsä vaikuttamaan uuteen hallitsijaan. Niin kävikin ja Mikael piti kokouksen lähes koko ajan koolla vuoteen 1622 asti. Lähinnä häntä olivat hänen äitinsä suku Saltykovit ja näiden ystävät. Soborin määräykset takasivat myös jälleenrakennuksen vaatimien verojen toteutumisen koko maassa.

Filaret pääsi 1619 palaamaan Puolasta. Mikael antoi isälleen partiarkan arvon ja arvonimen Veliki gosudar, suuri hallitsija, joka kuului perinteisesti vain tsaareille. Filaretista tuli kuolemaansa 1633 saakka Venäjän todellinen hallitsija.

Zemski sobor koottiin jälleen 1632 ja sitä tarvittiin vuoteen 1642 saakka.

Lähteet

• Heikki Kirkinen (toim.): Venäjän historia. 2. painos. Otava, 2002. ISBN 951-1-15799-X.
• Jussi. T. Lappalainen: Toipuva Moskovan valtakunta, s. 107–131.