Arkangelin alue
| Архангельская область Arhangelskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
| Pääkaupunki | Arkangeli 64°33′ N 40°32′E |
||||
| Suurin kaupunki | Arkangeli (351 600 2005) | ||||
| Kuvernööri | Nikolai Kiseljov | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä ilman Nenetsiaa – yhteensä – vettä |
587 400 km² % 410 700 km² % |
||||
| Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys ilman Nenetsiaa – yhteensä – väestötiheys |
1 336 539 2,28 / km² 1 294 993 3,15 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+4 UTC+4 |
||||
| Perustettu | 23. syyskuuta 1937 | ||||
| Kotisivu | www.dvinaland.ru | ||||
| 1translitteroituna | |||||
Arkangelin alue (ven. Архангельская область, Arhangelskaja oblast) on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vienanmereen, koillisessa Nenetsiaan, idässä Komiin, etelässä Kirovin ja Vologdan alueisiin sekä lännessä Karjalan tasavaltaan. Manneralueen lisäksi alueeseen kuuluvat Novaja Zemljan saaret ja Frans Joosefin maa Jäämereltä. Alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu myös Arkangelin alueeseen, mutta on myös yksi Venäjän federaation subjekteista, kuten Arkangelin aluekin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Arkangelin aluetta peittävät pääasiassa havumetsät. Mezenin suun ympäristö sekä Jäämerellä olevat saaret ovat pääasiassa tundraa. Alueen suurimmat joet ovat Vienanjoki, Äänisjoki ja Mezen. Alueella on yli 2 500 järveä.
[muokkaa] Väestö
Arkangelin alueen asukasluku on 1 294 993 (2002) ja väestötiheys 3,15 asukasta neliökilometriä kohden (ilman Nenetsiaa). Alueen suurimmat kaupungit ovat Arkangeli (351 626 asukasta vuonna 2005) ja Severodvinsk (197 363 asukasta).
Asukasluvun kehitys:
[muokkaa] Hallinto
Arkangelin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Arkangeli (nimenä vuoteen 1613 Novoholmogory). Alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu myös Arkangelin alueeseen, mutta se on myös suoraan yksi Venäjän federaation alueista (subjekti). Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja aluekokous.
Kunnallista itsehallintoa varten Arkangelin alue on jaettu 19 piiriin ja seitsemään erilliseen kaupunkipiirikuntaan. Jälkimmäisiin kuuluu myös Novaja Zemlja. Frans Joosefin maa kuuluu Primorjen piiriin.
[muokkaa] Hallintopiirit
- Kargopolin piiri (Каргопольский)
- Holmogoryn piiri (Холмогорский)
- Konošan piiri (Коношский)
- Kotlasin piiri (Котласский)
- Krasnoborskin piiri (Красноборский)
- Lenan piiri (Ленский)
- Lešukonskojen piiri (Лешуконский)
- Mezenin piiri (Мезенский)
- Njandoman piiri (Няндомский)
- Onegan piiri (Онежский)
- Pinegan piiri (Пинежский)
- Plesetskin piiri (Плесецкий)
- Primorjen piiri (Приморский)
- Šenkurskin piiri (Шенкурский)
- Ustjan piiri (Устьяновский)
- Velskin piiri (Вельский)
- Verhnjaja Toiman piiri (Верхнетоемский)
- Viledin piiri (Вилегодский)
- Vinogradovin piiri (Виноградовский)
[muokkaa] Kaupunkipiirikunnat
[muokkaa] Talous
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat metsä-, puunjalostus-, paperi-, sellu-, koneenrakennus- ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten tarhausta ja metsästystä sekä hylkeenpyyntiä.
Tärkeimmät satamat ovat Arkangeli, Onega ja Mezen. Alueen tärkein rautatie on Arkangelin ja Vologdan välinen rautatie. Siitä erkanee Kotlasissa rata Komiin ja Arkangelin eteläpuolella Karjalaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kommersant: [1] GENERAL INFORMATION Arkhangelsk Region (englanniksi)
Pääkaupunki: Arkangeli
Kargopol | Korjažma | Kotlas | Mezen | Mirnyi | Narjan-Mar | Njandoma | Novodvinsk | Onega (Ääninen) | Šenkursk | Severodvinsk | Solvytšegodsk | Velsk
|
Arkangelin alue | Nenetsian autonominen piirikunta (Arkangelin alue) | Kaliningradin alue | Leningradin alue | Murmanskin alue | Novgorodin alue | Pietarin kaupunki | Pihkovan alue | Karjalan tasavalta | Komin tasavalta | Vologdan alue |
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
Sivulta puuttuu 