Kirovin alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Кировская область
Kirovskaja oblast1
Flag of Kirov Region.svg Kirov COA.gif
lippu vaakuna
Kirovin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Pääkaupunki Kirov (ent. Vjatka)
58°36′N 49°39′E
Suurin kaupunki (2010) Kirov (Kirovin alue) (473 695[1])
Kuvernööri Nikita Belyh
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

120 800 km²
Väkiluku (2010)
 – yhteensä
 – väestötiheys

1 341 312[1]
/ km²
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+4
UTC+4
Rekisterikilven numerot 43
Perustettu 1934
Kotisivu http://www.kirovreg.ru/
1 Translitteroituna
ISO 3166-2 aluekoodi: RU-KIR

Kirovin alue (ven. Ки́ровская о́бласть, Kirovskaja oblast) on hallintoalue Venäjällä Koillis-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen ja Komiin, idässä Permin aluepiiriin ja Udmurtiaan, etelässä Tatarstaniin ja Mari El’iin sekä lännessä Nižni Novgorodin, Kostroman ja Vologdan alueisiin.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vjatkajokea Kirovin lähistöllä.

Kirovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon itäosassa. Alueen itäosa kuuluu Kaman ylänköön. Alueen merkittävimmät joet ovat Volgaan sivuhaara Kama (joen yläjuoksua) sekä Kamaan alajuoksulla liittyvä Vjatka.

Kirovin alueen kartta
Kirovin alue
Kirovin alueen kartta

Kirovin alueen luonnonsuojelualueista keskeisimpiin lukeutuu Vjatkan varrelle joen meanderoituessa muodostuneeseen kosteikkoon perustettu Nurgušin luonnonpuisto.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirovin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 341 312. Kaupunkilaisten osuus oli 74,0 prosenttia (993 176 henkeä) ja maaseutuväestön 26,0 prosenttia.[1]

Alueen suurin kaupunki on Kirov, jossa asui tuolloin 473 695 asukasta. Keskikokoisia kaupunkeja ovat vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Kirovo-Tšepetsk (Кирово-Чепецк, 80 921 as.), Vjatskije Poljany (35 162 as.) ja Slobodskoi (33 981 as.). Pienempiä kaupunkeja ovat Kotelnitš (24 979 as.), Omutninsk (Омутнинск, 23 615 as.), Jaransk (17 253 as.), Sovetsk (16 598 as.), Sosnovka (Сосновка, 11 960 as.), Luza (11 260 as.), Belaja Holunitsa (11 232 as.), Zujevka (11 198 as.), Kirs (10 420 as.) ja Uržum (10 213 as.). Lisäksi kaupunkiväestöä asuu alueen alle 10 tuhannen asukkaan pikkukaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa.[1]

Ehdoton enemmistö asukkaista on viimeisimmän väestönlaskennan mukaan (2010) venäläisiä (91,9 %), mutta alueella asuu myös tataareja (2,8 %), mareja (2,3 %), udmurtteja (1,0%) ja ukrainalaisia (0,6 %).[4]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirovin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kirov (nimenä 1174–1781 Hlynov ja 1782–1932 Vjatka). Alue on jaettu hallinnollisesti 39 piiriin ja 19 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri ja alueduuma.

Alueen kuvernööriksi nimitettiin 14. joulukuuta 2008 Nikita Belyh, Nikolai Šakleinin kauden loputtua.[5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, metalli-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, elintarvike- ja kevytteollisuutta. Lisäksi fosfaattien tuotantoa. Alueen maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä viljan, pellavan ja vihannesten viljelyyn.

Kirov on alueen rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trifonovin luostarialue Kirovissa kuuluu Venäjän kulttuurihistoriallisesti suojeltuihin kohteisiin.

Kirovin alue on vanhaa udmurttien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen asuma-aluetta. Novgorodilaiset kauppiaat perustivat udmurtien asuinalueelle Hlynovin kaupungin vuonna 1174. Kaupungin ympärille muodostui itsenäinen Vjatkan tasavalta, joka liitettiin Venäjään 1489. Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan alue kuului Vjatkan kuvermenttiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 9.9.2012. (venäjäksi)
  2. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. OOPT Privolžskogo okruga (- Volgan federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 9.9.2012. (venäjäksi)
  4. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Okontšatelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda. Natsionalnyi sostav nasalenija po subjektam Rossijskoi federatsii (Koko Venäjän kattava väestönlaskennan 2010 lopulliset tulokset. Väestöjakauma Venäjän federaation subjekteissa: Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 9.9.2012. (venäjäksi)
  5. Ex-opposition leader approved governor of Russia's Kirov Region RIA. Viitattu 18.12.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]