Karjalan tasavalta

Республика Карелия Karjalan tazavaldu Karjalan tasavalta Karjalan tazovaldkund Itä-Karjala Venäjän Karjala
lippu vaakuna
Karjalan sijainti Venäjän federaation kartalla.
virallinen kieli	venäjän kieli
pääkaupunki	Petroskoi 61°47′N, 034°20′E
suurin kaupunki	Petroskoi (asukasluku 263 540 (2010))
presidentti pääministeri	Andrei Nelidov Pavel Tšernov
pinta-ala  – yhteensä  – vettä	172 400 km² 25 %
väkiluku (2010)  – yhteensä  – väestötiheys	645 205 3,7 / km²
valuutta	Venäjän rupla (RUB)
aikavyöhyke	UTC+4
rekisterikilven numerot	10
muodostuminen  –autonominen tasavalta	13. marraskuuta 1991
kansallislaulu	Kotimaamme Karjala!
kotisivu	gov.karelia.ru/gov/index_f.html

Karjalan tasavalta (ven. Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija, karjalaksi Karjalan tazavaldu, vepsäksi Karjalan Tazovaldkund) on autonominen tasavalta luoteisella Venäjällä. Se rajoittuu idässä Vienanmereen ja Arkangelin alueeeseen, etelässä Vologdan alueeseen, Ääniseen, Pietaria ympäröivään Leningradin alueeseen ja Laatokkaan, lännessä Suomeen sekä pohjoisessa Murmanskin alueeseen. Tasavallan pääkaupunki on Petroskoi. Karjalan tasavaltaan kuuluu suurin osa niin sanotusta Itä-Karjalasta, Suomen luovuttamiin alueisiin lukeutuvat Laatokan Karjala ja Raja-Karjala sekä laaja Äänisjärven itäpuolinen alue.

Historia

Pääartikkeli: Karjalan historia, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalaisen kansan asuttama alue oli keskiajalta saakka Novgorodin valtion sekä sittemmin Venäjän tsaari- ja keisarikunnan hallinnassa.

Keväällä 1917 kukistuneen keisarivallan jälkeen toimineelta Venäjän väliaikaiselta hallitukselta saman vuoden syksyllä vallan kaapanneiden bolsevikkien johtama Venäjän neuvostotasavalta perusti kesällä 1920 Aunuksen ja Arkangelin kuvernementtien karjalaisten asuttamalle seudulle Karjalan työkommuunin. Se oli ensimmäinen nimenomaan Itä-Karjalan käsittänyt hallintoyksikkö Venäjän historiassa. Työkommuunin nimeksi tuli vuonna 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka muutettiin 1940 Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Se puolestaan muutettiin jälleen Venäjän neuvostotasavaltaan kuuluneeksi Karjalan autonomiseksi neuvostotasavallaksi 1956.^lähde?

Neuvostoliiton hajoamisen myötä 1991 autominen neuvostotasavalta muuttui Karjalan tasavallaksi, joka on yksi Venäjän federaatiosubjekteista.

Maantiede

Ruskealan marmorilouhos

Karjalan tasavallalla on noin 630 kilometriä rantaviivaa Vienanmerellä ja lännessä n. 700 kilometriä rajaa Suomen kanssa. Karjalassa on 27 000 jokea ja 60 000 järveä, joista Laatokka ja Ääninen ovat Euroopan suurimmat.

Suurin osa Itä-Karjalasta on valtion omistuksessa olevaa metsää, 148 000 km² eli 85 % pinta-alasta. Puun kokonaismääräksi on arvioitu 807 miljoonaa m³. Kaivannaisten lukumäärä on n. 50.^lähde?

Maantieteellisesti Karjalan tasavalta jakaantuu pohjoiseen Vienan Karjalaan, eteläiseen Aunuksen Karjalaan, kaakkoiseen Puutoisten Karjalaan ja lounaiseen Laatokan Karjalaan.

Väestö

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Karjalan tasavallassa asui 645 205 henkeä.

vuosi	asukasluku
2002	716 281
2005	703 100 (ei virallinen väestonlaskenta)
2010	645 205

Etniset ryhmät

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Karjalan tasavallan asukkaista oli venäläisiä 82,2 % ja karjalaisia 7,4 % eli 45 570 henkeä. Tasavallan väkiluku pieneni edelliseen, vuoden 2002 väestönlaskentaan nähden lähes 50 000. Erityisen paljon väheni kansallisuudestaan karjalaisten määrä, joka putosi 20 081 hengellä.

Aiemman, vuoden 2002 väestölaskennan mukaan Karjalan tasavallan asukkaista suurin osa, 548 900 henkeä eli 76,6 % on venäläisiä. Karjalaiset, joita oli tuolloin 65 700 eli 9,2 %, ovat suurin vähemmistö. Muita ryhmiä ovat 37 700 valkovenäläistä (5,3 %), 19 200 ukrainalaista (2,7 %), 14 200 suomalaista (2,0 %) ja 4 900 vepsäläistä (0,7 %). 4886 henkeä (0,7 %) ei määritellyt kansallisuuttaan väestölaskennassa.

Oheinen taulukko kokoaa yhteen väestön kansallisuusjakauman Venäjän edellisissä väestönlaskennoissa Karjalan tasavallassa. Etnisistä ryhmistä on erikseen lueteltu ne, joiden edustajia oli vähintään 1000 henkeä vuoden 2002 väestönlaskussa. Osuudet on laskettu kansallisuutensa ilmaisseiden määrästä. Vuoden 2010 väestönlaskennasta on mukana vasta alustavat tulokset ja kansallisuutensa salanneiden määrä kasvoi merkittävästi edelliseen väestönlaskuun verrattuna:

Etninen ryhmä (eli kansallisuus)	Osuus 2002 (%)	Osuus 2002 (henkeä)	Osuus 2010 (%)	Osuus 2010 (henkeä)
venäläiset***	77,15	548 982	82,2	507 654
karjalaiset	9,23	65 651	7,4	45 570
valkovenäläiset	5,30	37 681	3,8	23 345
ukrainalaiset	2,70	19 248	2,0	12 677
suomalaiset***	2,01	14 310	1,4	8 577
vepsäläiset	0,68	4 870	0,5	3 423
puolalaiset	0,42	3 022	**	**
tataarit***	0,37	2 629	**	**
azerit	0,25	1 753	**	**
armenialaiset	0,22	1 529	**	**
tšuvassit	0,18	1 298	**	**
romanit	0,15	1 098	**	**
liettualaiset	0,15	1 074	**	**
Muut kansallisuudet	1,18	8 405	2,7	16 422
Kansalaisuutensa ilmoittaneet	100,0	711 620	100,0	617 668
Ei ilmoittanut kansallisuuttaan	---	4 886	---	25 880
Kaikki tasavallan asukkaat	---	716 281	---	643 548

* Koostuu monesta kymmenestä eri ryhmästä
** Näiden etnisten ryhmien osuutta ei oltu eritelty alustavassa vuoden 2010 väestönlaskun yhteenvedossa.
*** Taulukossa mukaan laskettu joitain edustajia läheisistä etnisistä ryhmistä: esim. venäläisiin 28 kasakkaa ja 13 pomori, suomalaisiin 154 inkeriläisalueiden suomalaista ja tataareihin 1 siperian tataari.

Vuoden 2002 väestönlaskun mukaan Venäjän Karjalan asukkaista lähes kaikki eli 99,3 % osasi venäjää. 35 100 henkeä (4,9 %) osasi tuolloin karjalaa, 22 800 (3,2 %) suomea ja 2 300 (0,3 %) vepsää. Karjalaisista 31 800 (48,4 %) puhui karjalaa, suomalaisista 5 800 (40,8 %) suomea ja vepsäläisistä 1 800 (38,0 %) vepsää. Suomea taisi myös 9 200 karjalaista ja 7 000 venäläistä.

Joillakin Vienan alueilla karjalaisia on melkein sata prosenttia väestöstä. Siellä puhuttava varsinaiskarjalan kieli eroaa huomattavasti aunuksenkarjalan kielestä. Aunuksen väestöstä on n. kuusikymmentä prosenttia karjalaisia.

Väestön sijoittuminen

Petroskoi, taustalla Ääninen

Jänisjoen Läskelänkoski

Suurin osa Karjalan tasavallan väestöstä, noin 75 prosenttia, asuu nykyisin kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa (asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennasta):

Kaupunki tai kaupunkityyppinen taajama	Venäläinen nimi	Venäläinen nimi, kyrillinen	Kunnallispiiri	Väkiluku 2010
Petroskoi	Petrozavodsk	Петрозаводск	Petroskoin kaupunkipiiri	263 540
Kontupohja	Kondopoga	Кондопога	Kontupohjan piiri	32 978
Sekee	Segeža	Сегежа	Segežan piiri	29 660
Kostamus	Kostomukša	Костомукша	Kostamuksen kaupunkipiiri	28 433
Sortavala	Sortavala	Сортавала	Sortavalan piiri	19 215
Karhumäki	Medvežjegorsk	Медвежьегорск	Karhumäen piiri	15 536
Kemi	Kem	Кемь	Kemin piiri	13 061
Pitkäranta	Pitkjaranta	Питкяранта	Pitkärannan piiri	11 484
Belomorsk	Belomorsk	Беломорск	Belomorskin piiri	11 217
Suojärvi	Suojarvi	Суоярви	Suojärven piiri	9 763
Vojatšu	Nadvoitsy	Надвоицы	Segežan piiri	8 380
Puudoži (Puutoinen)	Pudož	Пудож	Puudožin piiri	9 698
Aunus	Olonets	Олонец	Aunuksen piiri	9 060
Lahdenpohja	Lahdenpohja	Лахденпохья	Lahdenpohjan piiri	7 818
Louhi	Louhi	Лоухи	Louhen piiri	4 778
Kalevala	Kalevala	Калевала	Kalevalan kansallinen piiri	4 528
Pinduinen	Pinduši	Пиндуши	Karhumäen piiri	4 599
Prääsä	Prjaža	Пряжа	Prääsän kansallinen piiri	3 675
Mujejärvi	Mujezerski	Муезерский	Mujejärven piiri	3 328
Tšuuppa	Tšupa	Чупа	Louhen piiri	2 923
Helylä	Heljulja	Хелюля	Sortavalan piiri	2 793
Värtsilä	Vjartsilja	Вяртсиля	Sortavalan piiri	3 081
Pääjärvi	Pjaozerski	Пяозёрский	Louhen piiri	2 099
Poventsa	Povenets	Повенец	Karhumäen piiri	2 209

Hallinto ja politiikka

Tasavallassa on lakia säätävä elin Lainsäädäntökokous, johon kuuluu 57 vaaleilla valittua jäsentä. Lainsäädäntökokous jakautuu kahteen huoneeseen: tasavallan huone ja edustajain huone. Tasavallan huoneen jäsenet toimivat ammattimaisesti, eikä näillä ole oikeutta tehdä muuta työtä. Edustajainhuoneen jäsenet ovat vapautettuja päätoimestaan huoneen istuntojen ajan. Tasavaltaa johtaa Karjalan tasavallan päämies ja pääministeri.

Kielipolitiikka

Katunäkymä Petroskoista

Karjalan kielen hajanaisuuden, eri murteiden ja jopa eri kieliksi laskettavien varianttien vuoksi yhteisen kirjakielen luomisessa ei ole onnistuttu, ja vuonna 1998 laki karjalan kielen virallistamisesta hylättiin täpärästi. Venäjän federaation laki vuodelta 2004 takaa oikeuden ”karjalan, vepsän ja suomen kielen vapaaseen valintaan ja käyttämiseen kanssakäymisessä, kasvatuksessa, opetuksessa ja luomistyössä”. Karjalan tasavallassa karjalan kieltä opiskelee noin 2 000–3 000 lasta, ja suomea noin 10 000, joten tasavallassa on käyty keskustelua suomen kielen käytön lisäämisestä, karjalan rinnalla tai jopa sen kustannuksella^lähde?.

Lehdet

Petroskoissa ilmestyy suomenkielinen sanomalehti Karjalan Sanomat, jonka päätoimittaja on Robert Manner sekä kulttuuriaikakauslehti Carelia, jonka päätoimittaja on Robert Kolomainen. Osa Carelia-lehden aineistosta on karjalan ja vepsän kielellä ja inkerin murteella. Lehtiä kustantaa Periodika-kustantamo. Lisäksi kustamo julkaisee Vienan Karjala -lehteä, karjalan- ja vepsänkielistä Oma Mua -lehteä, vepsänkielistä Kodima-lehteä ja lastenlehti Kipinää. Karjalan radiossa ja televisiossa on suomen-, karjalan- ja vepsänkieliset toimitukset, jotka toimittavat ohjelmaa näillä kielillä.

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Karjalan tasavallan hallinnollinen jako

Karjalan tasavallan kunnat

Karjalan tasavalta on jaettu 18 piiriin, joista kaksi on kaupunkipiiriä ja 16 kunnallispiiriä:

• Aunuksen piiri (Олонецкий район, Olonetski rajon)
• Belomorskin piiri (Беломорский район, Belomorski rajon)
• Kalevalan kansallinen piiri (Калевальский национальный район, Kalevalski natsionalnyi rajon)
• Karhumäen piiri (Медвежьегорский район, Medvežjegorski rajon)
• Kemin piiri (Кемский район, Kemski rajon)
• Kontupohjan piiri (Кондопожский район, Kondopožski rajon)
• Kostamuksen kaupunkipiiri (Костомукшский городской округ, Kostomukšski gorodskoi okrug)
• Lahdenpohjan piiri (Лахденпохский район, Lahdenpohski rajon)
• Louhen piiri (Лоухский район, Louhski rajon)
• Mujejärven piiri (Муезерский район, Mujezerski rajon)
• Petroskoin kaupunkipiiri (Петрозаводский городской округ, Petrozavodski gorodskoi okrug)
• Pitkärannan piiri (Питкярантский район, Pitkärantski rajon)
• Prääsän piiri (Пряжинский район, Prjažinski rajon)
• Puutoisen piiri (Пудожский район, Pudožski rajon)
• Sekehen piiri (Сегежский район, Segežski rajon)
• Sortavalan piiri (Сортавальский район, Sortavalski rajon)
• Suojärven piiri (Суоярвский район, Suojärvski rajon)
• Äänisenrannan piiri (Прионежский район, Prionežski rajon)

Kulttuuri

Kultuuriryhmiä, yhtyeitä, taiteilijoita, tutkijoita

• Myllärit
• Santtu Karhu ja Talvisovat
• Leo Sevets
• Eino Karhu, kirjallisuudentutkija
• Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kantele
• Karjalainen Gornitsa, kansantanssi- ja kansanmusiikkiyhtye
• Viola Malmi, koreografi
• Armas Mishin (Armas Hiiri), runoilija
• Sergei Pronin, Kansallisen teatterin johtaja
• Reel, rockyhtye
• Sattuma, kansanmusikkkiyhtye

Teattereita

Elokuvateatteri Pobeda Petroskoissa

• Kansallinen teatteri, Petroskoi
• Venäläinen draamateatteri, Petroskoi
• Luova Paja, Petroskoi
• Valtiollinen nukketeatteri, Petroskoi
• Valtiollinen musiikkiteatteri, Petroskoi

Museoita

• Karjalan kotiseutumuseo, Petroskoi
• Karjalan tasavallan kuvataiteiden museo, Petroskoi
• Valtion historiallis-arkkitehtoninen ja kansatieteellinen museo, Kižin saari
• Vepsäläisen kulttuurin etnografinen museo, Soutjärvi

Kulttuurihistoriallisia suojelukohteita

• Kinnermäki
• Martsialjnyje vody -parantola

Aiheesta muualla

• Karjalan tasavallan kotisivut
• Petroskoin yliopiston kotisivut
• Karjalan Sanomien kotisivut
• General information Republic of Karelia Kommersant (englanniksi)
• Karelia-info
• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjalan tasavalta Wikimedia Commonsissa

Venäjän federaation subjektit

Luoteinen federaatiopiiri