Moskovan alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moskovan alue
Московская область
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Moskovan alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Moskovan alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Valtio Venäjä
Perustettu 14. tammikuuta 1929
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Moskova (ei kuulu alueeseen)
 – Suurin kaupunki Balašiha (215 353 as.)
 – Kuvernööri Sergei Šoigu
Pinta-ala 46 058 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 7 095 120
 – väestötiheys 154,05 as/km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 1 796 535,6 milj. RUB[2]
 – asukasta kohti 253,207 kRUB,
noin 6 203 EUR[3]
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 50, 90, 150, 190
 – ISO 3166 RU-MOS
www.mosreg.ru
Aikavyöhyke UTC +4

Moskovan alue (ven. Московская область, Moskovskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä maan pääkaupungin Moskovan ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Jaroslavlin ja Vladimirin alueisiin, kaakossa Rjazanin alueeseen, etelässä Tulan ja Kalugan alueisiin, lännessä Smolenskin alueeseen ja luoteessa Tverin alueeseen.[4] Moskovan kaupungin alue sijaitsee alueen keskellä, mutta on hallinnollisesti oma yksikkönsä.

Volgan sivuhaara Oka Moskovan alueen eteläosissa Serpuhovin piirissä.

Sisällysluettelo

Maantiede[muokkaa]

Moskovan alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen pinta-alasta on metsää 45 % ja vesistöjä 3 %. Alueen merkittävimmät joet ovat pohjoisrajaa sivuava Volga, alueen eteläosien poikki kulkeva Volgan sivujoki Oka ja alueen keskiosien kautta virtaava Okan haara Moskvajoki.[4]

Väestö[muokkaa]

Moskovan alue on väestöltään pääkaupungin jälkeen maan toiseksi suurin federaatiosubjekti eli hallinnollinen alue. Alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 7 095 120 ja väestötiheys 154,05 as./km². Kaupungistumisaste on korkea: asukkaista 80,1% oli kaupunkilaisia eli asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa. Alueen väestöstä noin puolet asuu Moskovan metropolialueella eli aivan pääkaupunkiseudun tuntumaan sijoittuneissa satelliittikaupungeissa. [1][5] Moskovan alueen suurimmat kaupungit olivat ja niiden sijainti oli:[5]

Moskovan alueen kaupunkeja
Suurimmat kaupungit
  200 000-300 000 as.
  100 000-200 000 as.
  30 000-100 000 as.
Moskovan alueen kaupunkeja
Kaupunki Venäläinen nimi,
kyrillinen		 Väkiluku
2010[5]
Balašiha Балашиха 215 353
Himki Химки 207 125
Podolsk Подольск 187 956
Koroljov Королёв 183 452
Mytištši Мытищи 173 341
Ljubertsy Люберцы 171 978
Elektrostal Электросталь 155 324
Kolomna Коломна 144 642
Odintsovo Одинцово 139 021
Železnodorožnyi Железнодорожный 131 729
Serpuhov Серпухов 126 496
Orehovo-Zujevo Орехово-Зуево 120 620
Krasnogorsk Красногорск 116 738
Sergijev Posad Сергиев Посад 110 878
Štšolkovo Щёлково 110 380
Puškino Пушкино 102 840
Žukovski Жуковский 102 729
Noginsk Ногинск 99 762
Ramenskoje Раменское 96 355
Domodedovo Домодедово 96 123
Voskresensk Воскресенск 91 301
Dolgoprudnyi Долгопрудный 90 976
Reutov Реутов 87 195
Klin Клин 80 584
Lobnja Лобня 74 350
Dubna Дубна 70 569
Jegorjevsk Егорьевск 70 133
Stupino Ступино 66 942
Naro-Fominsk Наро-Фоминск 64 640
Pavlovski Posad Павловский Посад 63 771
Dmitrov Дмитров 61 454
Tšehov Чехов 60 677

Hallinto[muokkaa]

Moskovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti). Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.

Hallinnollinen jako[muokkaa]

Moskovan alue jakaantuu 38 kaupunkipiirikuntaan sekä 36 piiriin, jotka jakaantuvat edelleen kaupunki- tai maalaiskuntiin. Alueella on yksi suljettu kaupunki (Krasnoznamensk) ja neljä suljettua kaupunkimaista taajamaa.[6] Kaikkiaan alueella sijaitsee yhdeensä 378 hallinnollis-alueellista kohdetta (OKATO).

Kaupunkipiirikunnat[muokkaa]

Piirit[muokkaa]

Talous[muokkaa]

Miltei kaikki Venäjän keskeisimmät valtatiet lähtevät Moskovasta ja kulkevat Moskovan alueen läpi, kuten kuvan valtatie M2.
Moskovan kanava on tärkeä jokirahdin reitti

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Moskovan alueen bruttokansantuote 1796,5 miljardia ruplaa vuonna 2010, joka muodosti 4,8 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.[2] BKT:lla mitattuna Moskovan alue oli maan 3. merkittävin federaatiosubjekti Moskovan (22,5 %) ja Tjumenin alueen Hanti-Mansian (5,3 %) jälkeen; neljäntenä oli Pietari 4,5 % osuudellaan Venäjän BKT:stä. Henkeä kohti laskettu BKT oli Moskovan alueella 253,2 tuhatta ruplaa eli noin 6203 euroa (EKP:n vuoden 2010 viimeisen päivän vaihtokurssilla).[3] Tämä oli lähellä (97 %) Venäjän keskimääräistä arvoa henkeä kohti.

Moskovan alueen tärkeimmät elinkeinot ovat teollisuus, liikenne ja rakentaminen. Alueen merkittävimmät luonnonvarat ovat turve ja fosfaatti (18 % koko Venäjän fosfaattivaroista). Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus sekä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus, jotka käsittävät noin 50 % alueen tuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat metallurgia, lannoitteiden ja sementin tuotanto sekä posliiniteollisuus.lähde?

Alueen maatalous on heikosti kehittynyt. Maatalousmaata on 39 % alueen pinta-alasta. Maatalous tuottaa vihanneksia, perunoita ja kananmunia, joista suuri osa toimitetaan Moskovan kaupunkiin.

Liikenneyhteydet[muokkaa]

Moskovan alueen ja pääkaupungin liikenneverkko on Venäjän tihein.[4][7]

Alueella on 15 valtatietä, 11 sähköistettyä rautatielinjaa, 4 suurta lentokenttää ja 3 jokisatamaa.lähde?

Rautatiet ja etenkin paikallisjunaliikenne on hyvin keskeisessä asemassa pääkaupungin ja sitä ympäröivän Moskovan alueen taajamien välisessä päivittäisessä henkilöliikenteessä. Alueen rataverkko asemineen kuuluu pääosin Venäjän rautateiden alueellisen osan, Moskovan rautateiden vastuulle. Pietarista saapuva päärata on kuitenkin Venäjän luoteisista radoista vastaavan Lokakuun rautateiden vastuulla.[7]

Navigointikelpoistista vesiväylistä merkittävimpiin kuuluvat Volgan sivujoki Oka, tämän haara Moskvajoki sekä alueen pohjoisosasta Volgalta (Dubna) Moskva-joelle (Moskova) ulottuva Moskovan kanava.[4]

Uskonto[muokkaa]

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan alueen asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:[8][9][10]

  • 45 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
  • 29 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 9 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
  • 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
  • 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • monia vanhauskoisia,
  • monia shiialaisen islaminuskon kannattajia ja
  • 1 % jotain muita.

Historia ja kulttuuriperintö[muokkaa]

Moskovan alueen nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Sergijev Posadissa sijaitseva maailmanperintökohde Pyhän kolminaisuuden luostari

Moskovan alueen historia liittyy läheisesti Moskovan kaupungin historiaan. Alue on perustettu 14. tammikuuta 1929.lähde?

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-27. (venäjäksi)
  2. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-27. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-01-27. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. ↑ a b c Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 2.3.2012. (venäjäksi)
  6. ↑ Pravitelstvo Moskovskoi oblasti. Kontakty. Munitsipalnyje obrazovanija. Viitattu 17.10.2008. (venäjäksi)
  7. ↑ a b Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  8. ↑ Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-01-29. (venäjäksi)
  9. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Moskovan alueen yhteenveto s. 193. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-01-29. (venäjäksi)
  10. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-01-29. (venäjäksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskovan alue.
Flag of Russia.svg
Venäjän federaation subjektit
Tasavallat

Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia
Aluepiirit

Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia
Alueet

Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež
Liittovaltion kaupungit

Moskova | Pietari
Autonominen alue

Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat

Hanti-Mansia | Jamalin Nenetsia | Nenetsia | Tšukotka

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Moskovan_alue&oldid=12803671