Stavropolin aluepiiri

Ставропольский край Stavropolski krai1
lippu vaakuna
Pääkaupunki	Stavropol 45°03′ N 41°59′ E
Suurin kaupunki (2002)	Stavropol (354 867)
Kuvernööri	Aleksander Tšernogorov.
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	66 128 km²
Väkiluku (2002)  – yhteensä  – väestötiheys	2 735 139 41,36 / km²
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 UTC+4
Rekisterikilven numerot	{{{rekisterikilven numerot}}}
Perustettu	13. helmikuuta 1924
Kotisivu	www.dumask.ru
1 Translitteroituna

Stavropolin aluepiiri (ven. Ставропольский край, Stavropolski krai) on Venäjän federaation osa Pohjois-Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen ja Kalmukiaan, idässä Dagestaniin, kaakossa Tšetšeniaan, etelässä Pohjois-Ossetiaan, Kabardi-Balkariaan ja Karatšai-Tšerkessiaan sekä lännessä Krasnodarin aluepiiriin. Aluepiirin pääkaupunki on Stavropol (1935-1943 nimenä Vorošilovsk). Stavrolpolin aluepiiri kuuluu vuonna 2010 perustettuun Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin, jonka pääkaupunki puolestaan on aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki.

Maantiede

Alueen itä- ja pohjoisosat ovat alankoa ja kuuluvat Kalmukkiaroon ja Nogaiaroon. Lounaaseen päin mentäessä maa kohoaa hiljalleen. Suurimmat joet ovat Kuban, Kuma ja Jegorlyk.

Väestö

Stavropolin aluepiirin asukasluku on 2 224 600 ja väestötiheys 42,5 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Stavropol (343 500 as.), Nevinnomyssk (132 200 as.), Pjatigorsk (132 200 as.), Mineralnyje Vody, Georgijevsk ja Budjonnovsk.

Hallinto

Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti 26 hallintopiiriin ja 18 kaupunkialueeseen. Aluepiirin hallintoa johtavat kuvernööri, aluepiirin hallitus ja Valtiollinen duuma.

Talous

Aluepiirissä on kaivos-, elintarvike-, koneenrakennus- ja kemianteollisuutta sekä öljyn- ja maakaasuntuotantoa. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä ja värimetalleja. Maataloudessa on keskitytty maanviljelykseen, joka tuottaa viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta, viiniä ja vihanneksia. Myös matkailu on tärkeä elinkeino. Alueella sijaitsevat kivennäisvesistään kuuluisat kylpyläkaupungit Kislovodsk, Pjatigorsk ja Jessentuki. Mineralnyje Vody on tärkeä liikennesolmu.

Historia

Toisessa maailmansodassa Saksa valtasi suurimman osan aluepiiristä loppukesällä 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen kuitenkin takaisin seuraavana vuonna.

Aiheesta muualla

Venäjän federaation subjektit