Stavropolin aluepiiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stavropolin aluepiiri
Ставропольский край
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Stavropolin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Stavropolin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 45.05°N, 41.98°E (Stavropol)

Valtio Venäjä
Perustettu 13. helmikuuta 1924
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Stavropol
 – Suurin kaupunki Stavropol (398 539 as.)[1]
 – kuvernööri Aleksander Tšernogorov
Pinta-ala 66 128 km²
Väkiluku (2010) 2 786 281[1]
 – väestötiheys 42,1 as/km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 316 888,9 milj. RUB[2]
(eli 0,85 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 113,732 kRUB,
noin 2 786 EUR[3]
(eli 43 % Venäjän keskiarvotasosta)
Symbolit
 – Lippu Stavropolin aluepiirin lippu
 – Vaakuna Stavropolin aluepiirin vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 26, 126
 – ISO 3166 RU-STA
stavkray.ru (venäjäksi)
Moskovan aika eli aikavyöhyke UTC +4

Stavropolin aluepiiri (ven. Ставропольский край, Stavropolski krai) on Venäjän federaation osa Pohjois-Kaukasiassa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Rostovin alueeseen ja Kalmukiaan, idässä Dagestaniin, kaakossa Tšetšeniaan, etelässä Pohjois-Ossetiaan, Kabardi-Balkariaan ja Karatšai-Tšerkessiaan sekä lännessä Krasnodarin aluepiiriin. Aluepiirin pääkaupunki on Stavropol (1935-1943 nimenä Vorošilovsk). Stavropolin aluepiiri kuuluu vuonna 2010 perustettuun Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin, jonka pääkaupunki puolestaan on aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stavropolin aluepiirin suurimmat kaupungit
Stavropolin aluepiirin kartta

Alueen itä- ja pohjoisosat ovat alankoa ja kuuluvat Kalmukkiaroon ja Nogaiaroon. Lounaaseen päin mentäessä maa kohoaa hiljalleen. Suurimmat joet ovat Kuban, Kuma ja Jegorlyk.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stavropolin aluepiirin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan aikaan 2 786 281. Väestöstä 42,8 prosenttia oli maaseutuasukkaita ja 57,2 prosettia kaupunkilaisia. Aluepiirissä on keskimäärin 42,1 asukasta neliökilometrillä. Suurimmat kaupungit ovat Stavropol (398 539 as.), Pjatigorsk (142 511 as.), Kislovodsk (128 553 as.), Nevinnomyssk (118 360 as.) ja Jessentuki (100 996 as.). Yli 30 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia ovat lisäksi Mineralnyje Vody (76 728 as.), Georgijevsk (72 153 as.), Mihailovsk (Михайловск, 70 981 as.), Budjonnovsk (64 624 as.), Izobilnyi (Изобильный, 40 555 as.), Svetlograd (Светлоград, 38 520 as.), Gorjatševodski (пгт Горячеводский, 36 967 as.), Zelenokumsk (Зеленокумск, 35 839 as.) ja Blagodavnyi (Благодарный, 32 725 as.). [1]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluepiiri on jaettu hallinnollisesti 26 hallintopiiriin ja 10 kaupunkialueeseen.[4] Aluepiirin hallintoa johtavat kuvernööri, aluepiirin hallitus ja Valtiollinen duuma.

Kaupunkipiirit


Piirit

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluepiirissä on kaivos-, elintarvike-, koneenrakennus- ja kemianteollisuutta sekä öljyn- ja maakaasuntuotantoa. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä ja värimetalleja. Maataloudessa on keskitytty maanviljelykseen, joka tuottaa viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta, viiniä ja vihanneksia. Myös matkailu on tärkeä elinkeino. Alueella sijaitsevat kivennäisvesistään kuuluisat kylpyläkaupungit Kislovodsk, Pjatigorsk ja Jessentuki. Mineralnyje Vody on tärkeä liikenteen solmupiste rautatie- ja lentoasemineen.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa Saksa valtasi suurimman osan aluepiiristä loppukesällä 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen kuitenkin takaisin seuraavana vuonna.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.2.2014. (englanniksi)
  4. Административно-территориальное деление Stavropolin aluepiiri. Viitattu 26.2.2014. {ru}}
  5. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika, 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)