Itä-Eurooppa
Wikipedia
Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa käsittäen Ukrainan (lukuun ottamatta Etelä-Eurooppaan kuuluvaa Odessan alueen eteläosaa) ja Valko-Venäjän sekä Azerbaidžanin, Georgian, Kazakstanin ja Venäjän Euroopan-puoleiset osat (lukuun ottamatta Keski-Eurooppaan kuuluvaa Kaliningradin aluetta).
Poliittisesti termiä Itä-Eurooppa käytettiin vastineena poliittiselle Länsi-Euroopalle viittaamaan ehdottomassa johtoasemassa olleiden kommunistipuolueiden hallitsemia sosialistisia maita, joita olivat:
- Itä-Saksa ja Berliinin neuvostovyöhyke
- nykyään osa Saksan liittotasavaltaa
- Jugoslavia
- alueella nyk. Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia
- Neuvostoliitto (Euroopan-puoleinen)
- Tsekkoslovakia
- Albania
- Bulgaria
- Puola
- Unkari
- Romania
Yhdistyneet Kansakunnat käyttää Itä-Euroopasta määritelmää, joka on entisen Itä-Saksan ja Jugoslavian alueita sekä Latviaa, Liettuaa ja Viroa lukuun ottamatta sama kuin entinen poliittinen Itä-Eurooppa.
[muokkaa] Maantiede
Pinta-alallisesti suurin osa Itä-Euroopasta sijaitsee kaukana meristä, jonka vuoksi Itä-Euroopassa vallitsee pääosin mannerilmasto. Mannerilmastolle tyypillistä on talven ja kesän suuri lämpötilaero. Suurimmillaan ero voi olla 40–60 °C. Itä-Euroopasta suurin osa on alankoa.
