Tšuvassia

Чăваш Республики1 Чувашская Республика2
lippu vaakuna
Motto:  –
Viralliset kielet	tšuvassi ja venäjä
Pääkaupunki	Tšeboksary 56°08′ N 47°14′ E
Suurin kaupunki	Tšeboksary (453 721 asukasta, 2010)
Presidentti Pääministeri	Mikhail Ignatjev Ivan Motorin
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	18 340 km² ei tietoa
Väkiluku (2010)  – yhteensä  – väestötiheys	1 251 619 68,2/ km²
Valuutta	Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 UTC+4
Muodostuminen  – Aut. piirikunta  – ASNT  – SNT  – tasavalta	14. heinäkuuta 1920 21. huhtikuuta 1925 1990 1992
Kansallislaulu	Tšuvassian kansallislaulu
Kotisivu	www.cap.ru/
1Tšuvassinkielinen nimi 2Venäjänkielinen nimi

Tšuvassia eli Tšuvassian tasavalta (ven. Чувашская Республика, tšuvassiksi Чăваш Республики) on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan keskijuoksulla ja kuuluu Venäjän federaatioon. Tšuvassia rajoittuu pohjoisessa Mariin, idässä ja kaakossa Tatarstaniin, etelässä Uljanovskin alueeseen, lounaassa Mordvaan ja lännessä Nižni Novgorodin alueeseen.

Maantiede

Tšuvassia sijaitsee Itä-Euroopan alangon itäosassa Volgan keskijuoksulla. Suurin osa maasta kuuluu Tšuvassian tasankoon, jonka korkeus vaihtelee 175 ja 227 m:n välillä. Aivan maan kaakkoisosa sijaitsee Volgan ylängöllä.

Vesistöt

Surajokea lähellä Ulatărin kaupunkia.

Maan suurin joki on maan pohjoisosan kautta virtaava Volga, josta 127 kilometriä on Tšuvassian alueella. Muita merkittäviä jokia ovat Sura maan lounaisosassa ja Tšivil maan pohjoisosassa. Kaikkiaan Tšuvassian alueella on 2 356 jokea, jotka kaikki kuuluvat Volgan vesistöalueeseen.

Järviä Tšuvassian tasavallassa on yhteensä 754. Järvistä suurin osa, noin 600, sijaitsee tulvatasangoilla. Muut järvet sijaitsevat karstimaalla. Maan suurimmat järvet ovat Šikhanzanskoe ja Siutkul’. Osittain Tšuvassiassa sijaitsee myös Volgaan padottu 2274 neliökilometrin laajuinen Tšeboksaryn tekojärvi, jonka Tšuvassiaan sijoittuvassa patorakennelmassa on 1405 MW:n vesivoimala.

Ilmasto

Tšuvassiassa vallitsee leuto mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila vaihtelee maan eri osissa 3,0 ja 3,7 celsiusasteen välillä. Kylmin talvella mitattu lämpötila on –46 ˚C ja kuumin kesällä mitattu 39 ˚C. Vallitsevina tuulina ovat etelä- ja länsituulet. Keskilämpötila heinäkuussa on 19,3 ˚C.

Talvi on kohtalaisen ankara ja luminen. Tammikuun keskilämpötila pääkaupungissa Tšeboksaryssä on –13 ˚C. Maan pohjoisosassa routa ulottuu metriin ja sen yli, maan etelä- ja keskiosissa 80–90 senttimetriin. Lumipeite kestää viisi kuuukautta ja lumipeitteen vahvuus on 35–45 cm, mutta se saattaa yltää jopa 90 cm:iin.

Vuodessa sataa keskimäärin 450–700 mm, mutta se jakaantuu hyvin epätasaisesti. Pääkaupungissa Tšeboksaryssä sateesta tulee talvella 39 prosenttia, keväällä 16 prosenttia, kesällä 31 prosenttia ja syksyllä 14 prosenttia. Viimeisen 250 vuoden aikana on ollut 32 pahoin kuivuuden vaivaamaa vuotta ja 21 vuotta, jolloin on ollut erittäin pahoja tulvia. Suhteellinen kosteusarvo on joulu–tammikuussa 80–90 % ja touko–kesäkuussa 60 %.

Kasvillisuus

Metsät peittävät noin 33 prosenttia maan pinta-alasta ja metsäala on 629 400 hehtaaria. Metsät ovat pääasiassa sekametsää, jonka yleisimmät lajit ovat mänty, kuusi, koivu, tammi ja lehmus. Tšuvassiassa tammi on rohkeuden ja urheuden symboli, ja se on antanut nimen myös monille kylille.

Väestö

Tšuvassian asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 1 251 619 ja väestötiheys 68,2 as/km². Tasavallan asukkaista kaupunkilaiseksi katsottiin 58,8%; maaseutuväestöä oli 41,2%. Suurin kaupunki on pääkaupunki Tšeboksary, jossa asui tuolloin 453 721 henkeä. Muita yli 30 tuhannen asukkaan kaupunkeja ovat Novotšeboksarsk (124 097 as.), Kanaš (45 607 as.), Alatyr (38 203 as.) ja Šumerlja (31 722 as.).

Suurin osa (67,7 %) väestöstä oli 2010 väestönlaskennan mukaan on tšuvasseja. Tšuvassit kuuluvat altailaisten kansojen turkkilaistataarilaiseen ryhmään ja he ovat sekoittuneet paljon suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa. Tasavallan suurimmat vähemmistöt olivat tuolloin venäläiset 26,9 %, tataarit 2,8 % ja mordvalaiset 1,1 %. Muihin ryhmiin kuului 1,5 % väestöstä.

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli Tšuvassian hallinnollinen jako

Paikallista itsehallintoa varten tasavalta on jaettu 21 piiriin ja 5 kaupunkipiirikuntaan.

Piirit

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

Alatyrin piiri (Alatyr) Alikovon piiri (Alikovo) Batyrevon piiri (Batyrevo) Ibresin piiri (Ibresi) Jadrinin piiri (Jadrin) Jaltšikin piiri (Jaltšiki) Jantikovon piiri (Jantikovo)

Kanašin piiri (Kanaš) Komsomolskojen piiri (Komsomolskoje) Kozlovkan piiri (Kozlovka) Krasnoarmeiskojen piiri (Krasnoarmeiskoje) Krasnyje Tšetain piiri (Krasnyje Tšetai) Mariinski Posadin piiri (Mariinski Posad) Morgaušin piiri (Morgauši)

Poretskojen piiri (Poretskoje) Šemuršan piiri (Šemurša) Šumerljan piiri (Šumerlja) Tšeboksaryn piiri (Kugesi) Tsivilskin piiri (Tsivilsk) Urmaryn piiri (Urmary) Vurnaryn piiri (Vurnary)

Kaupunkipiirikunnat

• Alatyr
• Kanaš
• Novotšeboksarsk
• Šumerlja
• Tšeboksary

Talous

Tšeboksaryn tekojärven padossa sijaitsee merkittävä, sähköenergiaa tuottava vesivoimala

Tšuvassialla on monipuolista teollisuutta. Merkittävimmät alat ovat koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, elektroniikka-, öljykemian-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa. Maanviljely tuottaa viljaa, vihanneksia, hedelmiä, viiniä, humalaa, hamppua, mahorkkaa ja tupakkaa. Myös maito- ja lihakarjan kasvatus on huomattavaa.

Tšuvassialla on hyvät liikenneyhteydet. Maan rautatieverkoston keskus on Kanašin kaupunki maan keskiosassa. Sen halki kulkee rautatie Moskovasta Kazaniin ja sieltä johtaa rata pohjoiseen pääkaupunkiin Tšeboksaryyn sekä etelään Mordvan puolelle. Myös Volga on merkittävä liikenneväylä, jonka suurin satama sijaitsee pääkaupungissa Tšeboksaryssa.

Uskonto

Tšuvassit ovat yksi harvoista kristityiksi kääntyneistä turkkilais-tataarilaisista kansoista. Vähemmistöistä venäläiset ja mordvalaiset ovat pääasiassa ortodokseja ja tataarit muslimeja.

Koulutus

Pääkaupungissa on Tšuvassian valtion yliopisto, kasvatustieteellinen instituutti ja maatalousinstituutti sekä kielen, kirjallisuuden, historian ja talouden tutkimusinstituutti (per. 1928).

Historia

Nykyinen tšuvassikansa syntyi kun Pohjois-Kaukasukselta ja Asovan arolta Volgan alueelle saapuneet turkkilais-tataarilaiset heimot sekoittuivat paikallisten suomalais-ugrilaisten heimojen kanssa 600- ja 700-luvuilla. Bolgarian valtio perustettiin 900-luvun alussa. Mongolit valloittivat Bolgarian 1200-luvulla ja liittivät sen perustamaansa Kultaisen ordan valtakuntaan. Kultainen orda hajosi 1330-luvulla, jonka jälkeen tšuvassien asuinalue tuli kuulumaan Kazanin kaanikuntaan. Venäjä valloitti Kazanin kaanikunnan 1552. Tšuvasseja alettiin käännyttää kristinuskoon 1700-luvulla ja sen yhteydessä heille kehitettiin myös kirjakieli, jota kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Tšuvassia tuli kuulumaan Neuvostoliittoon. Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14.7.1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21.4.1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suveneriksi tasavallaksi Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšuvassia Wikimedia Commonsissa

Venäjän federaation subjektit