Venäläiset

Wikipedia

Venäläiset
Kokonaismäärä	135 miljoonaa
Pääasiallinen asuinalue	Venäjä: 115 889 000 (vuonna 2002)[1] Ukraina:    8 334 000 (vuonna 2001)[2] Kazakstan:    4 480 000 (vuonna 1999)[3] Valko-Venäjä:    1 200 000[4] Yhdysvallat:    700 000lähde? Latvia:    678 000[5] Uzbekistan:    620 000[6] Kirgisia:    500 000[7] Viro:    342 000[8] Kanada:    337 960lähde? Liettua:    278 000[9] Moldova:    259 000[10] Brasilia:    200 000[11] Saksa:    178 600[12] Azerbaidžan:    144 000[13] Turkmenistan:    142 000[14] Ranska:    115 000lähde? Tadžikistan:    79 000[15] Georgia:    70 000[16] Australia:    60 200[17] Romania:    30 000[18] Suomi:    20,000[19] Turkki:    20 000lähde? Kiina:    15 600lähde?
Kieli (kielet)	venäjä
Uskonto (uskonnot)	ortodoksisuus

Venäläiset (ven. Русские) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, Euroopan suurin kansa.

Sisällysluettelo 1 Venäläisten alueellinen jakautuminen 2 Uskonto 3 Alkuperä 4 Lähteet 5 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa.

Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

[muokkaa] Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu kirkkoon.

[muokkaa] Alkuperä

Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia.

Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta lähtien, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

[muokkaa] Lähteet

• Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava, 2004. ISBN 951-1-15799-X.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ [1]
2. ↑ [2]
3. ↑ [3]
4. ↑ The World Factbook: Belarus Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
5. ↑ The World Factbook: Latvia Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
6. ↑ [4]
7. ↑ [5]
8. ↑ The World Factbook: Viro Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
9. ↑ The World Factbook: Liettua Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
10. ↑ The World Factbook: Moldova Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
11. ↑ [6]
12. ↑ [7]
13. ↑ The World Factbook: Azerbaidžan Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
14. ↑ [8]
15. ↑ The World Factbook: Tadžikistan Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
16. ↑ The World Factbook: Georgia Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)
17. ↑ [9]
18. ↑ [10]
19. ↑ The World Factbook: Finland Central Intelligence Agency (CIA). (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.

Tämä etniseen ryhmään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.