Venäläiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäläiset
русские/russkije
Group of Railroad Construction Participants
Kokonaismäärä 150 miljoonaa
Asuinalue Venäjän lippu Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)[1]selvennä

Ukrainan lippu Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)[2]
Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)[3]selvennä
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat:
  3 163 084
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä:
   1 200 000[4]selvennä
Uzbekistanin lippu Uzbekistan:
   620 000[5]
Latvia:
   556 000[6]
Kirgisia:
   500 000[5]
Viron lippu Viro:
   342 000[7]
Kanada:
   500 600lähde?
Liettua:
   278 000[8]
Moldovan lippu Moldova:
   259 000[9]
Brasilian lippu Brasilia:
   200 000[10]
Saksan lippu Saksa:
   178 600[11]
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan:
   144 000[12]
Turkmenistanin lippu Turkmenistan:
   142 000[5]
Ranskan lippu Ranska:
   115 000lähde?
Tadžikistanin lippu Tadžikistan:
   79 000[13]
Georgia:
   70 000[14]
Australian lippu Australia:
   60 200[15]
Suomen lippu Suomi:
   33 401[16]
Romanian lippu Romania:
   30 000[17]
Turkin lippu Turkki:
   20 000lähde?

Kiina:
   15 600lähde?
Kieli (kielet) venäjä
Uskonto (uskonnot) ortodoksisuus

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläisten alueellinen jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.selvennä

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja,sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta lähtien, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.