Mihail Lomonosov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mihail Lomonosov (1787)
Lomonosovin suurin mosaiikki kuvasi Pultavan taistelua. Yksityiskohta.
Lomonosovin hauta Pietarissa

Mihail Vasiljevitš Lomonosov (ven. Михаил Васильевич Ломоносов, 19. marraskuuta (J: 8. marraskuuta) 1711 Demirovka, Arkangelin kuvernementti15. huhtikuuta (J: 4. huhtikuuta) 1765 Pietari) oli venäläinen kirjailija ja tieteilijä, joka vaikutti merkittävästi maansa kirjallisuudessa, koulutuksessa ja tieteessä.[1] Häntä kutsutaankin joskus ”Venäjän Da Vinciksi”.lähde?

Lomonosov syntyi kalastajan poikana Pohjois-Venäjällä sijaitsevassa Deniskovkan kylässä. Opiskeli 1736-41 Marburgissa ja Freiburgissa.[1] Hän meni opiskelemaan saksalaiseen Marburgin yliopistoon, joka oli yksi tärkeimmistä eurooppalaisista yliopistoista aikana, jolloin yliopistot olivat yleisesti rappiolla. Marburg oli Lomonosovin mielenkiinnon kohteena, koska siellä opiskeli myös saksalainen filosofi Christian Wolff. Lomonosov opiskeli Wolffin kanssa ja hänestä tuli yksi tämän henkilökohtaisista opiskelijoista filosofiassa ja tieteessä.lähde?

Lomonosov kutsuttiin 1745 kemian professoriksi Pietarin tiedeakatemiaan. Keksinnöillään hän rikastutti lähes kaikkia tieteenaloja. Hän oli Venäjän kirjakielen uudistaja ja kirjallisuuden isä, josta alkoi laajempi Venäjän kielen tutkimus. Hän loi teorian Venäjän kielen kolmesta tyylistä, joka lähensi kirjakieltä kansankieleen.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhyt retoriikan ohjekirja (1743)
  • Venäjän kielioppi (1755)
  • Oodit, kaunokirjallisuus yhteensä 20 kpl (Kootut teokset julkaistu 1950-57, 9 nidettä)[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d ”Lomonosov Mihail Vasiljevitš”, Otavan Iso Tietosanakirja 5, s. 794. Helsinki: Otava, 1963.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: