Arkangeli

Wikipedia

Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaakuna	Arkangelin sijainti

Perustiedot
Sijainti:	64°33′N, 40°32′E
Kartta:	Yandex-karttapalvelu
Pinta-ala:	294,42 km²
Väestö:	348 740 (2008)
Asukastiheys:	1 207/km²
Postinumero:	163 000 - 163 059
Suuntanumero:	+7 8182
Aikavyöhyke:	UTC +4
OKATO-tilastotunnus:	11401
Rekisterikilven numerot:	29
Virallinen verkkosivu:	http://www.arhcity.ru

Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64)

500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta

Arkangeli (ven. Арха́нгельск, Arhangelsk, aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki^[1]) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.

Arkangeli on samannimisen Arkangelin alueen eli oblastin pääkaupunki ja teollinen keskus ja myös kulttuurihistoriallinen Pomorjen alueen keskus.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Arkangelista on rautatieyhteys etelään Vologdan kautta, ympärivuotisesti auki pidettävä kauppasatama, lentokenttä, puunjalostusteollisuutta ja kalastusta. Seudun maaperässä on timantteja, öljyä ja bauksiittia.

Arkangelissa on puunjalostusteollisuutta, mm. Solombalskin selluloosatehdas ja läheiseen Novodvinskin kaupunkiin on ennen toista maailmansotaa perustettu kartonkitehdas, joka palkittiin puunjalostustehtaiden suuren isänmaallisen sodan parhaana punaisella lipulla.

[muokkaa] Koulutus ja kulttuuri

Kaupungin korkeakoulut ovat yhdistyneet Pohjoiseksi federaatioyliopistoksi. Yliopistotasoista koulutusta tarjotaan tekniikan, lääketieteen ja Pomorjen kulttuurin aloilta. Ilmastoltaan Arkangelin alue on Golfvirran vaikutuksesta Oulun seudun kaltaista karjatalousaluetta.

Tiedemies Mihail Lomonosov ja kirjailija Fjodor Abramov ovat syntyisin Arkangelin seudulta.

[muokkaa] Historia

Tsaari Iivana IV Julma antoi englantilaisille vuonna 1555 erivapauden harjoittaa kauppaa alueella. Hän perusti 1584 jokisuistoon kaupungin nimeltä Novaja Holmogory, Uusi Holmgård, joka sittemmin nimettiin läheisen luostarin mukaan Arkangeliksi, arkkienkeli Mikaelin kaupungiksi. Ennen Pietarin perustamista pääkaupungiksi ja Venäjän läntiseksi kauppasatamaksi 1703 tuli Arkangeliin jopa 126 laivaa vuodessa, mikä oli tuohon aikaan suuri määrä. Arkangeli oli tuolloin Venäjän ainoa satamakaupunki, ja sielläkin satama oli vuosittain jäässä noin kuuden kuukauden ajan. Tsaari Pietari Suuri perusti alueelle telakan.

Venäjän sisällissodan aikana brittiläiset ja ranskalaiset joukot järjestivät Arkangelin alueella nk. Pohjois-Venäjän intervention.

Kaupungin tsaarinaikainen uskonnollisperäinen nimi jätettiin entiselleen myös kommunistivallan aikana.

Vienanjoen suussa sijainnut Arkangeli eli Vienankaupunki oli 1800-luvulla Arkangenlin kuvernementin eli Vienan läänin pääkaupunki; lääni kattoi Venäjän pohjoisimmat osat Suomen rajalta Vienan Karjalasta Uralille asti.