Severodvinsk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Severodvinsk
(Северодви́нск)
Vaakuna
Vaakuna
Arkangelin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Arkangelin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Severodvinsk

Koordinaatit: 64.5617°N, 39.8186°EKoordinaatit: 64.5617°N, 39.8186°E

Valtio Venäjän lippu Venäjä
Liittovaltiosubjekti Arkangelin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 120,51 km²
Korkeus 9 m
Väkiluku (2010) 192 353
Aikavyöhyke UTC+3
Suuntanumero(t) +7 (8184)5ххххх, (81842)2хххх, (81842)7хххх
Rekisterikilpi 29

Severodvinsk (ven. Северодви́нск) on satamakaupunki Vienanmeren Vienanlahden etelärannalla Pohjois-Venäjällä. Se sijaitsee Vienanjoen suiston länsireunalla,[1] 35 km Arkangelista länteen.[2] Severodvinsk on Arkangelin alueen toiseksi suurin kaupunki; väkiluku vuonna 2010 oli noin 192 353 asukasta.[3]

Severodvinskin kerrostaloja
Sevmaš, Venäjän suurimpia telakoita
Venäjän presidentti Medvedev kesällä 2009 Sevmašin talakalla tutustumassa porauslauttojen pienoismalleihin. Taaempana Nenetsian edustalla toiminnassa olevan Prirazlomnaja-tuotantolautan pienoismalli (2009)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1419 saakka paikkakunnalla sijaitsi karjalainen, Pyhän Nikolauksen mukaan nimetty luostari. Luostari oli linnoitettu ja oli Moskovan Venäjälle sotilaallisesti merkittävä tukikohta Vienanmeren äärellä. Vuosina 1553–83 paikkakunnalla oli Venäjän ensimmäinen merisatama. Paikkakunnan neuvostoaikana suljetun luostarin puinen linnoitustorni (1691–92) siirrettiin vuonna 1932 Moskovaan Kolemeskojen (Коломенское) museoalueelle.[2]

Kesäkuussa 1936 sinne perustettiin taajama laivanrakennusta varten nimellä Sudostroi (ven. Судострой),[4] tähän työhön käytettiin gulag-vankityövoimaa. Paikkakunta sai pian kaupungin aseman; vuosina 1938–1957 kaupungin nimi oli Molotovsk Neuvostoliiton pääministeriä vastaavassa tehtävässä kansankomissaarien puhemiehenä toimineen Vjatšeslav Molotovin (1890-1986) mukaan.[4] Toisen maailmansodan syttyessä kaupungissa asui 40 000 ihmistä. Satama avattiin joulukuussa 1941 ja yli puolet Britanniasta ja Yhdysvalloista tulleesta Lend-Lease-avusta kulki sen kautta.[2]

Kaupungissa oli noin 21 tuhatta asukasta vuonna 1939, 79 tuhatta vuonna 1959, 145 tuhatta 1970 ja 197 tuhatta vuonna 1979.[2] Destalinisaation aikana vuonna 1957 kaupungin nimi muutettiin Severodvinskiksi.[1][4][2]

Kaupunkiin johtaa rautatie.[1] Siellä on Venäjän laivaston telakka ja satama; lisäksi on muutakin telakkateollisuutta, tiekunnossapitokoneiden valmistusta, rakennustarvike-, puunjalostus-, kaluste- ja vaateteollisuutta, lihanjalostamo, meijeri, tekninen oppilaitos, teatteri ja kivisiä luostarirakennuksia. [4][1]

Laivastotukikohta ja telakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Severodvinsk on Venäjän laivaston ydinsukellusveneiden päätukikohta ja suuri laivastotelakka, johon on keskitetty erityisesti ydinkäyttöisten alusten, sukellusveneiden ja myös öljynporauslauttojen rakennus- ja korjaustoimintaa.

Severodvinskin merkittävin yritys on nykyisin meriteollisuuskonserni OSK:hon kuuluva Sevmaš-telakka eli telakka numero 402, Sevmašpredprijatije (Севмашпредприятие). Siellä jossa rakennettiin Neuvostoliiton ensimmäiset ydinsukellusveneet 1957. Venäjän sukellusveneiden valmistus on nykyisin keskitetty telakalle ja siellä työskentelee yli 25 000 henkilöä. Telakalla valmistetaan myös öljynporauslauttoja. Vuonna 2007 telakalla aloitettiin kelluvien ydinvoimaloiden valmistus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Severodvinsk (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 4.1.2014. (venäjäksi)
  2. a b c d e Goroda Rossii: entsiklopedija: Severodvinsk. Kaupunkiartikkelin nettiversio. Moskova: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6. (venäjäksi)
  3. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 4.1.2014. (venäjäksi)
  4. a b c d Severodvinsk (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 4.1.2014. (venäjäksi)

Lähteet joihin ei ole viitattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]