Projekti 627

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Projekti 627 Kit
NATO: November
Pohjoisnavan saavuttamisen kunniaksi julkaistu 20 kopeekan merkki vuodelta 1970
Pohjoisnavan saavuttamisen kunniaksi julkaistu 20 kopeekan merkki vuodelta 1970
Naval Ensign of the Soviet Union.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 4500 t (pinnalla)
5300 t (sukelluksissa)
Pituus 110,0 m (kokonaispituus)
Leveys 9,0 m
syväys 7,7 m
Koneteho 2 x VM-A-painevesireaktoria 30000 shp
Nopeus 30 solmua
Miehistöä 80
Aseistus
Meritorjunta 8 x 533 mm torpedoputkea

Projekti 627 ”Kit” (ven. Кит, suom. valas, NATO-koodinimeltään November) oli Neuvostoliiton laivaston ensimmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene. Sitä rakennettiin 14 kappaletta, joista 12 oli mallia 627A.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitystyö alkoi 1952. Tavoitteena oli aluksi rakentaa sukellusvene, joka tuhoaisi Yhdysvaltain rannikon laivastotukikohdat ydinkärkitorpedoilla. Tämän vuoksi ensimmäiseen kahteen veneeseen tuli yksi 1550 mm:n torpedoputki ja kaksi 533 mm:n putkea. Pääsuunnittelija oli V. N. Peregudov ja tutkimusta valvoi akateemikko A. P. Aleksandrov. Pian suunnitelmia kuitenkin muutettiin ja veneet varustettiin hyökkäyksiin vihollisen sotalaivoja ja kuljetuksia vastaan ja varustettiin kahdeksalla 533 mm:n putkella, jolloin nimitykseksi tuli 627A.

Voimalähteenä oli kaksi VM-A-painevesireaktoria ja kaksi potkuria. Neuvostoliittolainen reaktoritekniikka oli laadukasta, mutta ydinkäyttöinen sukellusvene oli silti huomattavasti äänekkäämpi, kuin pinnan alla akun voimalla kulkeva diesel-sähköinen. Höyrynkehityslaitteiston elinikä oli myös lyhyt, ja radioaktiivisuus alkoi nousta pitkäaikaisen käytön aikana.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen luokan alus, K-3, laskettiin vesille 9. elokuuta 1957. Vuonna 1962 K-3 saavutti ensimmäisen neuvostoliittolaisena sukellusveneenä Pohjoisnavan, neljä vuotta Yhdysvaltain ensimmäisen ydinsukellusveneen USS Nautiluksen jälkeen. Se sai tämän saavutuksen ansiosta nimen ”Leninski Komsomol”. K-3 museoitiin myöhemmin.

Luokan aluksille tapahtui muutamia onnettomuuksia. K-3:lla syttyi hydraulijärjestelmän tulipalo Välimerellä 8. syyskuuta 1967 ja 39 miehistön jäsentä kuoli häkämyrkytykseen. Myös reaktoriosasto vaurioitui pahoin. Vene hinattiin Severodvinskiin, jossa osasto leikattiin irti ja korvattiin uudella. Vaurioituneet reaktorit upotettiin Karanmereen. K-8 upposi Okean-70-sotaharjoituksessa Biskajanlahdella 11. huhtikuuta 1970 oikosulkujen vuoksi mukanaan neljä ydinkärkistä torpedoa. Miehistöstä 73 pelastui. Käytöstä poistettu K-159 upposi hinauksessa 30. elokuuta 2003 lähellä Kiltinää, kun sitä hinattiin myrskyssä telakalle Snežnogorskiin Murmanskiin.

Projekti 627:n pohjalta rakennettiin myös yksi kokeellinen projekti 647 ŽMT:n vene, K-27. Siinä oli VT-1-tyyppinen nestemäisellä metallilla jäähdytetty reaktori. Jo kokeiden aikana 24. toukokuuta 1968 radioaktiivisen kaasun vuoto tappoi yhdeksän aluksen miehistönjäsentä. Alus poistettiin tämän jälkeen käytöstä.

Viimeiset projekti 627:n veneet poistettiin käytöstä 1988–1992.

Projektin 627 sukellusveneet[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
K-3 Severodvinsk 15.5.1954 12.8.1957 12.3.1959 nimetty 9. lokakuuta 1962Leninski Komsomiliksi
museoitu
K-14 Severodvinsk - - 31.12.1959 -
K-5 Severodvinsk - - 17.8.1960 -
K-8 Severodvinsk - - 31.8.1960 tuhoutunut tulipalossa Cape Finisterren edustalla 8. huhtikuuta 1970
K-52 Severodvinsk - - 23.12.1961 -
K-21 Severodvinsk - - 23.12.1961 -
K-11 Severodvinsk - - 23.12.1961 -
K-133 Severodvinsk - - 16.10.1962 -
K-181 Severodvinsk - - 16.10.1962 -
K-115 Severodvinsk - - 20.12.1962 -
K-152 Severodvinsk - - 4.11.1963 -
K-27 Severodvinsk 15.6.1958 1.8.1962 30.10.1963 -
K-42 Severodvinsk - - 4.11.1963 nimetty 8. toukokuuta 1981 Rostovskiy Komsomoletsiksi
K-50 Severodvinsk - - 20.12.1963 -

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert s. 400