Projekti 971
| Projekti 971 Štšuka-B NATO: Akula |
|
|---|---|
 Luokan alus |
|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7500 t (pinnalla) 9100 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 115 m |
| Leveys | 14 m |
| syväys | 10,4 m |
| Koneteho | 1 x OK-650B -ydinreaktori 43000 shp |
| Nopeus | 20 solmua (pinnalla) 35 solmua (sukelluksissa) |
| Aseistus | |
| Meritorjunta | 2 x 533 mm torpedoputkea 4 x 650 mm torpedoputkea |
Projekti 971 "Štšuka-B" -luokan sukellusveneet (ven. Projekt 971 Щука-Б suom. hauki, NATO-raportointinimi Akula) ovat Venäjän laivaston ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä.
Projekti 971-luokan aluksia on Venäjän laivastolla 14. Luokka kehitettiin ja otettiin käyttöön vuosina 1986–1992. Veneiden pituus on tyypillisesti 110 m, suurin nopeus 35 solmua ja suurin sukellussyvyys 600 m. Aseistuksena on neljä 533 millimetrin torpedoputkea, RPK-2 Vjuga (SS-N-15 Starfish) -ohjukset ja neljä 650 mm:n torpedoputkea, joista voi laukaista myös RPK-7 Vorobei (SS-N-16 Stallion) -ohjukset.
Štšuka-B-luokan veneet sekoitetaan usein Neuvostoliiton (ja Venäjän) laivaston strategisiin Akula-luokan sukellusveneisiin, joiden NATO-kutsumanimi on Typhoon. Projekti 971:n edeltäjä on Projekti 671RTM(K) "Štšuka".
Akula I -sarjan veneitä rakennettiin seitsemän. Niistä kolmen uskotaan olevan vielä käytössä. Parannettua Akula I -mallia rakennettiin viisi. Ensimmäinen Akula II -vene "Vepr" otettiin käyttöön 1995. "Gepard" otettiin käyttöön 2000.
Syyskuussa 1998 yhdellä Venäjän pohjoisen laivaston Akulalla tapahtui välikohtaus, jossa varusmies ampui useita palvelustovereitaan ja linnoittautui alukseen, uhaten räjäyttää sen torpedovaraston. Paikalle tilannetta selvittämään saapuivat muun muassa turvallisuuspalvelu FSB:n erikoisyksikkö ja nuoren merisotilaan äiti. Miestä suostuteltiin antautumaan, mutta hän ampui lopulta itsensä. [1][2]
Sisällysluettelo |
APL Nerpa [muokkaa]
Intian laivasto on vuokrannut kymmeneksi vuodeksi vuonna 2008 valmistuneen Akula II -veneen Nerpa (nimellä INS Chakra) 650 000 000 dollarilla[3]. Sen rakennustyöt aloitettiin alun perin 1994. Veneen kokeet aloitettiin Tyynellämerellä lokakuussa 2008 ja 8. marraskuuta 2008 sillä sattui Japaninmerellä sammutusjärjestelmän lauetessa onnettomuus, jossa kuoli 17 sukellusveneen rakentaneen telakan asiantuntijaa ja kolme merisotilasta. Lisäksi loukkaantui kaksikymmentäyksi 208-henkisen miehistön jäsentä.[4] Onnettomuuden arvellaan johtuneen tukehtumisesta, siitä, että sammuttava freoni olisi vienyt hapen ilmasta.[5][6][7]
Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev oli kehottanut Moskovan sotilassyyttäjää tutkimaan asiaa onnettomuuden tapahduttua.
Lähteet [muokkaa]
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/169653.stm
- ↑ http://www.telegraph.co.uk/htmlContent.jhtml?html=/archive/1998/09/12/wsub12.html
- ↑ http://www.gazeta.ru/news/lastnews/2008/11/09/n_1293446.shtml
- ↑ http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=300266
- ↑ http://en.rian.ru/russia/20081027/117976941.html]
- ↑ http://en.rian.ru/russia/20081109/118207307.html
- ↑ http://www.gazeta.ru/news/lastnews/2008/11/09/n_1293512.shtml
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Projekti 971 Wikimedia Commonsissa- Federation of American Scientists: Akula Class - Project 971 (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Projekti 627 "Kit" (November) | Projekti 671 "Jorš", "Sjomga", "Štšuka" (Victor) | Projekti 705 "Lira" (Alfa) | Projekti 945 "Barrakuda", "Kondor" (Sierra) | Projekti 685 "Plavnik" (Mike) | Projekti 971 "Štšuka-B" (Akula)
