Fjodor Abramov
Fjodor Aleksandrovitš Abramov (ven. Фёдор Алекса́ндрович Абра́мов; 29. helmikuuta 1920 Verkola lähellä Arkangelia – 14. toukokuuta 1983 Leningrad) oli venäläinen kirjailija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen työnsä keskittyi venäläisen talonpoikaisluokan kurjien olojen kuvaamiseen.[1] Hän oli kotoisin Arkangelin läheltä, ja kuvasi teoksissaan nimenomaan pohjoisen ankaria oloja.[2][3]
Neuvostoaikoina Abramovia rangaistiin useasti valtion politiikan vastaisesta kirjoittelusta. Osa 1960-luvulla kirjoitetuista teoksista julkaisitiin vasta glasnostin aikana 1980-luvulla.[1] Nykyisin häntä pidetään "Venäjän uuskonservatiivisen filosofian perustajana".
Time-lehdessä ilmestyi vuonna 1963 arvostelu, jossa verrattiin Aleksandr Solženitsynin teoksia muihin venäläisiin, ja todettiin Abramovin olevan kirjoittajana poliittisesti rohkea mutta kaunokirjalisesti tylsä.[4]
Kirjallinen tuotanto [muokkaa]
- "Bratja i sjostri" (1958)
- "Dve zimy i tri let" (1968) suom. Kaksi talvea ja kolme kesää 363s. Kirjayhtymä Neuvostokirjallisuutta Jyväskylä 1976 kp.
- "Puti-pereputja" (1973) Teitä ja risteyksiä Kirjayhtymä Neuvostokirjallisuutta
- "Dom" (1978) Koti 324s. Kirjayhtymä "Neuvostokirjallisuutta" Jyväskylä 1979
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Fyodor Abramov Encyclopedia Britannica
- ↑ Fjodor Abramov Den Store Danske
- ↑ The Other Siberia NY Times 1987
- ↑ Timothy Foote: Russia's Writers: After Silence, Human Voices Times / Footenotes. 1963. Viitattu 17.6.2012. (englanniksi)
Sivulta puuttuu 