1920

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Kauniaisten taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Espoon kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi. Kullaa erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kunnaksi.
• 7. tammikuuta – Venäjän sisällissota: amiraali Koltšakin joukot antautuivat Krasnojarskissa.
• 10. tammikuuta – Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versailles’n rauhan.
• 10. tammikuuta – Maisteri Lauri Pihkala esitteli yhdysvaltalaisen baseballin pohjalta kehittämänsä pitkäpallopelin, pesäpallon edeltäjän.
• 18. tammikuuta – Helsingissä pidettiin ”reunavaltioiden” konferenssi, johon osallistuivat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan edustajat. Neuvottelut tähtäsivät yhteisen puolustusliiton muodostamiseen Neuvosto-Venäjän oletettua uhkaa vastaan.
• 28. tammikuuta − Petsamoa miehittämään lähetetty jääkärimajuri K. M. Walleniuksen johtama retkikunta ylitti Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajan.
• 30. tammikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta.
• 2. helmikuuta – Ranskalaisjoukot miehittivät Memelin alueen.
• 2. helmikuuta – Viron itsenäisyys tunnustettiin.
• 8. helmikuuta – Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
• 10. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
• 24. helmikuuta – Adolf Hitler julkisti kansallissosialistisen ohjelmansa Münchenissä.
• 28. helmikuuta – Turun yliopisto perustettiin.
• 1. maaliskuuta – Miklós Horthy nimitettiin Unkarin valtionhoitajaksi.
• 1. maaliskuuta – Suomen Taideyhdistys sai arvokkaan lahjoituksen taidemaalari Ilja Repinin luovuttaessa sille 29 teosta omasta kokoelmastaan.
• 10. maaliskuuta – Hjalmar Branting muodosti Ruotsiin sosialidemokraattisen hallituksen.
• 13. maaliskuuta – Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa.
• 15. maaliskuuta – 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
• 18. maaliskuuta – Tyrvään Yhteiskoulun rakennus Vammalassa tuhoutui tulipalossa.

• 1. huhtikuuta – Reserviupseerikoulun ensimmäinen kurssi alkoi Haminassa.
• 2. huhtikuuta – Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan Ranskalta luvan siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
• 6. huhtikuuta – Ranska miehitti Frankfurtin.
• 16. huhtikuuta – Kissakoski Oy:n hirsinen paperitehdasrakennus ja paperikone paloivat maan tasalle Hirvensalmella.
• 19. huhtikuuta – Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
• 23. huhtikuuta – Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
• 23. huhtikuuta – Puolan–Neuvosto-Venäjän sota: puolalaiset ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
• 26. huhtikuuta – Ludowika ja Walter Jakobsson toivat itsenäiselle Suomelle ensimmäisen olympiakultamitalin pariluistelusta Antwerpenin olympiakisoista.
• 6. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon äänin 152–27.
• 7. toukokuuta – Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
• 15. toukokuuta – Helsingissä perustettiin Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Hjalmar Eklund ja puoluesihteeriksi Arvo Tuominen.
• 16. toukokuuta – Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d'Arcin pyhimykseksi.
• 16. toukokuuta – Ensimmäiset Suomen armeijalle hankitut panssarivaunut esiteltiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Helsingin Senaatintorilla.
• 17. toukokuuta – Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyivät miehittämistään Saksan kaupungeista.
• 18. toukokuuta – Opettaja, hänen palvelijansa ja 30 koululaista hukkuivat heidän veneensä kaaduttua Säkkijärvellä.
• 1. kesäkuuta − Espanjan kommunistinen puolue perustettiin.
• 5. kesäkuuta – Ahvenanmaan Ruotsiin liittämistä ajaneet Julius Sundblom ja Carl Björkman vangittiin ja asetettiin syytteeseen maanpetoksen valmistelusta.
• 7. kesäkuuta – Suomi tunnusti Viron itsenäisyyden.
• 7. kesäkuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Hällström (os. Elfving) avioituivat Helsingissä. Avioliitto oli kummankin toinen.
• 8. kesäkuuta – Neuvosto-Karjalassa perustettiin Karjalan työkansan kommuuni, jonka johtajaksi tuli Edvard Gylling.
• 12. kesäkuuta – Puna-armeija valtasi takaisin Kiovan.
• 12. kesäkuuta − Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Tartossa.
• 15. kesäkuuta – Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.

• 2. heinäkuuta – Puna-armeija jatkoi hyökkäystään Puolaan.
• 12. heinäkuuta – Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
• 17. heinäkuuta – Maanpetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen tuomitut Julius Sundblom ja Carl Björkman vapautettiin vankilasta presidentti K. J. Ståhlbergin armahdettua heidät.
• 20. heinäkuuta – Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken paperitehtaat yhdistyivät Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ksi.
• 1. elokuuta − Ison-Britannian kommunistinen puolue perustettiin.
• 2. elokuuta – Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
• 2. elokuuta – Haagiin perustettiin pysyvä kansainvälinen tuomioistuin.
• 11. elokuuta – Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
• 13. elokuuta – Kaksiviikkoinen Varsovan taistelu alkoi. Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta.
• 19. elokuuta – Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu alkoi saksalaisia vastaan.
• 20. elokuuta – Antwerpenin kesäolympialaiset alkoivat.
• 21. elokuuta − Suomi sai neljä ensimmäistä sijaa keihäänheitossa Antwerpenin olympialaisissa. Voittaja oli Jonni Myyrä, toinen Urho Peltonen, kolmas Paavo Johansson ja neljäs Julius Saaristo. Suomen koko mitalisaalis olympiakisoista oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 10 pronssia.
• 31. elokuuta – Kuusisen klubin murhat Pietarissa.
• 7. syyskuuta – Kokkolan kaupunki vietti 300-vuotisjuhliaan.

• 2. lokakuuta − Suomalainen kivihiililastissa ollut nelimastoparkki Albyn katosi Atlantin valtamerellä matkalla Norfolkista Tanskaan. Aluksella oli 25 hengen miehistö.
• 4. lokakuuta – Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin.
• 12. lokakuuta – Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä solmittiin puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
• 14. lokakuuta – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
• 15. marraskuuta – Kansainliiton ensimmäinen yleiskokous alkoi.
• 16. marraskuuta – Australialainen lentoyhtiö Qantas perustettiin.
• 23. marraskuuta – Väinö Tanner ja Arvo Tuominen joutuivat käsikähmään sosialidemokraattien kokouksessa raittiusyhdistys Koiton salissa Helsingissä. Tanner heitti Tuomisen alas puhujakorokkeelta Tuomisen vaadittua kokoukselle uutta puheenjohtajaa. Tämän välikohtauksen ansiosta Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Sasu Punanen (Yrjö Räisänen) antoi Tuomiselle lisänimen ”Poika”.
• 23. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Tarton rauhansopimuksen äänin 163–27 ja samassa istunnossa myös oppivelvollisuuslain.
• 11. joulukuuta – Sotatilalaki astui voimaan Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
• 11. joulukuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ratifioi Tarton rauhansopimuksen.
• 16. joulukuuta – 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
• 16. joulukuuta – Suomi liittyi Kansainliittoon.
• 23. joulukuuta – Iso-Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.
• 23. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi sukunimilain, jonka mukaan jokaisella suomalaisella tuli olla sukunimi.

Tuntematon päivämäärä

• maaliskuu – Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astui virkaansa Ruotsissa.
• Kesäolympialaisten yhteydessä pidettiin näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julisti 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.

• Kurdien kapina alkoi Turkissa.
• Naurusta tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jota hallinnoivat Yhdistynyt kuningaskunta, Australia ja Uusi-Seelanti.

Syntyneitä

• 2. tammikuuta – Isaac Asimov, venäläissyntyinen yhdysvaltalainen biokemisti ja tieteiskirjailija (Säätiö-sarja) (k. 1992)
• 19. tammikuuta – Javier Pérez de Cuéllar, perulainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri)
• 20. tammikuuta – Federico Fellini, italialainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Amarcord) (k. 1993)
• 2. helmikuuta – Heikki Suolahti, suomalainen säveltäjä (k. 1936)
• 18. helmikuuta – Arttu Suuntala, suomalainen viihdetaiteilija (k. 1999)
• 19. helmikuuta – Jaan Kross, virolainen kirjailija (Uppiniskaisuuden kronikka) (k. 2007)
• 23. helmikuuta – Niilo Yli-Vainio, suomalainen saarnaaja (k. 1981)
• 29. helmikuuta – Kosti Klemelä, suomalainen näyttelijä (Tuntematon sotilas) (k. 2006)
• 1. maaliskuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos (k. 2003)
• 19. maaliskuuta – Kerttu Kauniskangas (”Juorkunan Jussi”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 1998)
• 20. maaliskuuta – Sirkka Selja, suomalainen runoilija
• 21. maaliskuuta – Georg Ots, virolainen laulaja (”Saarenmaan valssi”) (k. 1975)
• 22. maaliskuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (k. 1962)
• 28. maaliskuuta – Kelpo Gröndahl, suomalainen kansanedustaja ja painija (olympiavoittaja) (k. 1994)

• 7. huhtikuuta – Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja (k. 2012)
• 10. huhtikuuta – Jouni Apajalahti, suomalainen kirjailija, poliitikko ja pappi
• 8. toukokuuta – Touko Laaksonen (”Tom of Finland”), suomalainen fetissitaiteilija (k. 1991)
• 9. toukokuuta – Richard Adams, englantilainen kirjailija (Ruohometsän kansa)
• 17. toukokuuta – Yrjö Jyrinkoski, suomalainen lausuntataiteilija (k. 1981)
• 18. toukokuuta – Johannes Paavali II, paavi (k. 2005)
• 18. kesäkuuta – Eila Rinne, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
• 28. kesäkuuta – Esko Toivonen (”Eemeli”), suomalainen viihdetaiteilija (k. 1987)

• 17. heinäkuuta – Juan Antonio Samaranch, espanjalainen poliitikko ja urheiluvaikuttaja (Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja) (k. 2010)
• 16. elokuuta – Charles Bukowski, yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija (Vanhan likaisen miehen juttuja) (k. 1994)
• 22. elokuuta – Ray Bradbury, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija (Fahrenheit 451) (k. 2012)
• 4. syyskuuta – Sole Uexküll, suomalainen teatterikriitikko k 1978
• 15. syyskuuta – Niilo Ihamäki, suomalainen radiotoimittaja

• 8. lokakuuta – Frank Herbert, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Dyyni-sarja) (k. 1986)
• 8. lokakuuta – Jussi Talvi, suomalainen kirjailija, päätoimittaja ja kulinaristi (k. 2007)
• 14. lokakuuta – Simo Juntunen (”Simppa”), suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 2009)
• 15. lokakuuta – Kari Suomalainen (”Kari”), suomalainen poliittinen pilapiirtäjä, kirjailija ja taiteilijaprofessori (Kakarakirja) (k. 1999)
• 23. lokakuuta – Kaija Siren, suomalainen arkkitehti (k. 2001)
• 27. lokakuuta – Brita Polttila, suomalainen kirjailija ja suomentaja (k. 2008)
• 14. marraskuuta – Jarl Hellemann, suomalainen kulttuurivaikuttaja (Keltaisen kirjaston perustaja) (k. 2010)
• 7. joulukuuta – Fiorenzo Magni, italialainen kilpapyöräilijä (k. 2012)
• 9. joulukuuta – Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti
• 20. joulukuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija (Tuntematon sotilas) (k. 1992)

Kuolleita

• 7. tammikuuta – Aleksandr Koltšak, venäläinen vastavallankumouksellinen amiraali (s. 1874) (teloitettiin)
• 23. tammikuuta – Pasi Jääskeläinen, suomalainen kansanlaulaja ja kanteleensoittaja (s. 1869)
• 26. huhtikuuta – Srinivasa Ramanujan, intialainen matemaatikko (Hardyn–Ramanujanin luku) (s. 1887)
• 14. kesäkuuta – Max Weber, saksalainen oikeus- ja taloustieteilijä sekä sosiologi (s. 1864)
• 22. elokuuta – Anders Zorn, ruotsalainen taidemaalari (s. 1860)
• 31. elokuuta – Wilhelm Wundt, saksalainen filosofi ja psykologi (s. 1832)
• 3. syyskuuta – Heikki Kauppinen (”Kauppis-Heikki”), suomalainen kirjailija (s. 1862)
• 2. lokakuuta – Max Bruch, saksalainen säveltäjä (s. 1838)
• 18. lokakuuta – Matti Helenius-Seppälä, suomalainen kansanedustaja, raittiustyöntekijä ja professori (s. 1870)
• 23. joulukuuta – Walter Runeberg, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1838)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Guillaume
• Nobelin kemianpalkinto: Walther Nernst
• Nobelin lääketieteen palkinto: August Krogh
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Knut Hamsun
• Nobelin rauhanpalkinto: Léon Bourgeois

Kirjoja

• Lakeuksien lukko – Artturi Leinonen
• Satu-Ruijan maa – Arvi Järventaus
• Putkinotkon herrastelijat – Joel Lehtonen
• Ajatar – Eino Leino
• Kodin kukka ja uhrikuusi – Eino Leino
• Syreenien kukkiessa – Eino Leino
• Klingsors letzter Sommer – Hermann Hesse
• Kolme hyvää juttua – Ilmari Kianto
• Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle – Ilmari Kianto
• Muistatko -? − Juhani Aho
• Kotikunnaan Rilla – L.M. Montgomery

Muuta

• Elokuvavuosi 1920