Kurdit
Sivulta puuttuu | Kurdit کورد Kurd |
|
|---|---|
 |
|
| Kokonaismäärä | 23-36 miljoonaa |
| Asuinalue |  Turkki 11,4 - 17,5 miljoonaa Iran 6,5-7 miljoonaa Irak 6 - 6,5 miljoonaa Syyria 2 miljoonaa Libanon 200 000 Azerbaidžan150 000 Israel 200 000 Venäjä 100 000 Armenia 45 000 Saksa 500 000-800 000 Ruotsi 50 000 - 60 000 Ranska 50 000 |
| Kieli (kielet) | kurdi |
| Uskonto (uskonnot) | islam (sunnalaisuus, šiialaisuus) juutalaisuus, kristinusko, jesidismi |
Kurdit ovat 20–36 miljoonan[1][2] hengen laajuinen kansa Irakin, Iranin, Turkin, Syyrian ja entisen Neuvostoliiton alueella. Lisäksi pakolaisuuden seurauksena elää merkittäviä kurdivähemmistöjä Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioissa. Viime vuosikymmeninä kurdeja on muuttanut niin pakolaisina kuin siirtolaisina runsaasti myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Yksi heitä yhdistävistä tekijöistä on kurdin kieli, joka tosin jakautuu useampiin eri murteisiin.
Kurdeja kansallisena vähemmistönä on sorrettu koko heidän asuinalueellaan ja kurdien kansalliset liikkeet ovat kampanjoineet vuosikymmeniä itsenäisen Kurdistanin valtion puolesta, toistaiseksi heikolla menestyksellä johtuen osin ryhmien keskinäisestä vihanpidosta.
Pohjois-Irakin kurdialueilla käynnistyi Persianlahden sodan jälkimainingeissa 1991 laaja kansannousu, joka kuitenkin kukistettiin. Toisen Persianlahden sodan jälkeen Irakin kurdit ovat Yhdysvaltojen tukemina saavuttaneet laajan autonomian, johon kuuluu mm. oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija miliisijoukkojen muodossa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP)
Turkissa kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä on edustanut laiton Kurdistanin työväenpuolue (PKK), joka on käynyt sissisotaa Turkin hallitusta vastaan vuodesta 1984 lähtien. PKK: johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999 kansainvälisen operaation päätteeksi. Turkin kurdien asiaa ajavat myös lailliset kurdipuolueet, kuten Rauha- ja demokratiapuolue (BDP) sekä Oikeuksien ja vapauksien puolue (HAK-PAR).
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Irakin konflikti osoittaa laantumisen merkkejä Global.Finland. Viitattu 5.5.2009.
- ↑ Kurdeja on aina kohdeltu kovalla kädellä TS. Viitattu 5.5.2009.
[muokkaa] Kirjallisuus
- Kerim Yildiz: Turkki, kurdit ja EU (Like, 2006)
