Kurdit
Sivulta puuttuu | Kurdit کورد Kurd |
|
|---|---|
| Kokonaismäärä | 30-35 miljoonaa |
| Asuinalue |  Turkki 13,4-18, 6 miljoonaa Iran 6,5–7,9 miljoonaa Irak 6,2–6,5 miljoonaa Syyria[1][2] 1,75-2,2 miljoonaa Israel[3] 200 000 Azerbaidžan[4] 150 000-180 000 Libanon 80 000 Armenia 50 000 Georgia 40 000-60 000 Turkmenistan 50 000 Saksa[4] 750 000 Ranska[4] 135 000 Ruotsi[4] 90 000 Britannia[4] 90 000 Alankomaat[4] 75 000 Sveitsi[4] 65 000 Itävalta 55 000 Belgia[4] 12 500 |
| Kieli (kielet) | kurdi |
| Uskonto (uskonnot) | islam (sunnalaisuus, šiialaisuus,sufilaisuus) juutalaisuus, zarahustralaisuus,kristinusko, jesidismi |
Kurdit ovat kurdin kieltä puhuva iranilainen [5] kansa Irakin, Iranin, Turkin, Syyrian ja Israelin alueella. Suurin osa kurdeista asuu Kurdistan-nimisellä alueella, joka kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista ja Syyriasta. Vuodesta 1900 lähtien Lähi-idän, PKK ja Turkin välisistä konflikteista, sodista ja etnisistä puhdistuksista johtuen kurdit ovat joutuneet poliittisesti vainotuksi, kansanmurhan ja joukkomurhien kohteeksi ja tästä johtuen pakolaisiksi.[6][7]
Sisällysluettelo |
Rotuteoriat [muokkaa]
Kurdien alkuperästä on väitetty monia teorioita, vuonna 847 kurditiedemies Abū Ḥanīfa Dīnawarī kirjoitti teoksen nimeltä Ansâb al-Akrâd ("Ancestry of the Kurds") jossa hän mainitsi kurdien alkuperän. Al-Dinawarin mukaan kurdit eivät olleet alkuperältään muslimeja, arabeja ja eikä myöskään kristittyjä. On erilaisia teorioita, jotka väittävät kurdien olevan alkuperältään jesidejä, kristittyjä, juutalaisia, zarahustralaisia ja sunneja.[8][9]
Joidenkin turkkilaisten teorioiden mukaan kurdeja ei ole olemassakaan. Monet kurdi tiedemiehet, sankarit ja kuninkaat on yritetty esittää arabeina tai turkkilaisina. Muun muassa turkkilaiset väittävät Saladinin olleen turkkilainen kun taas arabit uskovat hänen olleen arabi.
Tutkimushistoriaa [muokkaa]
Tutkimukset kurdien alkuperästä ja esihistoriasta alkoi 1980 luvulla Salahaddinin yliopistossa Irakin Kurdistanissa.
Vuonna 2001 saksalaiset, israelilaiset ja intialaiset tutkijat yhdessä tekivät läpimurron geneettisessä tutkimuksessa jossa tutkittiin juutalaisten alkuperä.[10] Tutkimusten tulosten mukaan kurdit ovat lähimpiä sukulaisia juutalaisille ja jopa vielä lähempänä kuin seemiläisiä kieliä puhuvia arabeja tai muita kansoja. Tutkimus yllätti ja mullisti aikaisemmat teoriat ja uskomukset sekä kurdien, että juutalaisten etnisestä alkuperästä ja esihistoriasta. Teoria siitä, että alkuperäiset kurdit olivat juutalaisia vahvistui entisestään.
-
Pääartikkeli: Kurdistanin autonominen alue
Pohjois-Irakin kurdialueilla käynnistyi Persianlahden sodan jälkimainingeissa 1991 laaja kansannousu, joka kuitenkin kukistettiin. Irakin sodan jälkeen kurdit ovat Yhdysvaltojen tukemina saavuttaneet laajan autonomian, johon kuuluu mm. oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija miliisijoukkojen muodossa. Lisäksi Kurdistanin autonominen alueen öljyvarannot ovat vaurastuttaneet hallintoa merkitsevästi. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP).
Tammikuussa 2011 Syyriassa syttynyt sisällissota on herättänyt Syyrian kurdien keskuudessa toivon omasta autonomisesta alueesta. Syyriassa kurdit ovat ottaneet tietyt alueet haltuunsa. Kurdistanin työväenpuolue (PKK) ja Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP) tukevat aktiivisesti Syyrian kurdeja.
-
Pääartikkeli: Kurdistanin työväenpuolue
Turkissa kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä on edustanut Kurdistanin työväenpuolue (PKK), joka on käynyt sissisotaa Turkin hallitusta vastaan vuodesta 1984 lähtien. PKK: johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999 kansainvälisen operaation päätteeksi. Turkin kurdien asiaa ajavat myös lailliset kurdipuolueet, kuten Rauha- ja demokratiapuolue (BDP) sekä Oikeuksien ja vapauksien puolue (HAK-PAR).
Kurdit Euroopassa [muokkaa]
Euroopassa asuu yli kaksi miljoona kurdia, joista suurin osa on 1970-2005 luvulla siirtolaisina ja pakolaisina muuttaneita. Euroopasta, jossa on sanavapaus, korkea elintaso ja tasa-arvo tuli kurdien kultapesä omien oikeuksien edistämiselle ja suojaamiselle. Suurin osa kurdeista asuu Saksassa ja toiseksi eniten Ruotsissa.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ https://ojcs.siue.edu/ojs/index.php/ssa/article/view/1818/496
- ↑ John L. Henriques , "Syria: issues and historical background", Nova Science Publishers, [1]
- ↑ http://www.jcjcr.org/kyn_article_view.php?aid=20
- ↑ a b c d e f g h The cultural situation of the Kurds, A report by Lord Russell-Johnston, Council of Europe, July 2006
- ↑ G. Asatrian, Prolegomena to the Study of the Kurds, Iran and the Caucasus, Vol.13, pp.1-58, 2009: "The ancient history of the Kurds, as in case of many other Iranian ethnic groups (Baluchis, etc.), can be reconstructed but in a very tentative and abstract form"
- ↑ Kurds and Kurdistan: A General Background, p.22
- ↑ http://www.massviolence.org/Dersim-Massacre-1937-1938 (According to the organisation encyclopedia of mass violence, Dersim is a Kurdish alevi province, and the massacre of turks were towards zaza speaking alevi kurds)
- ↑ http://www.freerepublic.com/focus/f-news/1626606/posts
- ↑ http://www.kurdistanica.com/?q=node/81
- ↑ http://www.freerepublic.com/focus/f-news/1626606/posts
Kirjallisuus [muokkaa]
- Kerim Yildiz: Turkki, kurdit ja EU (Like, 2006)
Syyrian sisällissota [muokkaa]
- http://www.globalpost.com/dispatch/news/regions/middle-east/syria/120808/syria-kurdish-kurds-iraq-civil-war-turkey
- http://finnish.ruvr.ru/2012_07_26/82990066/
