Kurdit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurdit
کورد Kurd
Saladin2.jpg
ჩობან აღა.png
Nizami Rug Crop.jpg
Qazi Muhammad.jpg
Said Nurs.jpg
IhsannuriYashar.jpg
Simko Sikaki.jpg
Mustafa Yamulki.jpg
Husni al-Zaiim.jpg
Mohammad Bagher Ghalibaf.jpg
Mustafa Barzani.jpg
MosheBarazani.jpg
Abdullah Öcalan.png
Muhsen Barazi.jpg
YILMAZ GUNEY--1-4-1937-9-9-1984 2013-05-15 05-34.jpg
Zana.jpg
Jalal Talabani.jpg
Saleh Muslim.jpg
BahmanGhobadi.JPG
Dr Widad Akrawi UN BMS2010 DI.png
Ostad Elahi 1.jpg
Yosef Shiloach.jpg
Darin 2009.jpg
Mesud Barzani.jpg
Chobani President and CEO Ulukaya Delivers Remarks (7256160358).jpg
Kokonaismäärä 30-35 miljoonaa
Asuinalue Turkin lippu Turkki 13,4-18, 6 miljoonaa
Iran 6,5–7,9 miljoonaa
Irak 6,2–6,5 miljoonaa
Syyrian lippu Syyria[1][2] 1,75-2,2 miljoonaa
Israelin lippu Israel[3] 200 000
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan[4] 150 000-180 000
Libanon 80 000
Armenian lippu Armenia 50 000
Georgia 40 000-60 000
Turkmenistanin lippu Turkmenistan 50 000
Saksan lippu Saksa[4] 750 000
Ranskan lippu Ranska[4] 135 000
Ruotsin lippu Ruotsi[4] 90 000
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia[4] 90 000
Alankomaiden lippu Alankomaat[4] 75 000
Flag of Switzerland.svg Sveitsi[4] 65 000
Itävalta 55 000
Belgian lippu Belgia[4] 12 500
Kieli (kielet) kurdi
Uskonto (uskonnot) islam (sunnalaisuus, šiialaisuus, sufilaisuus), juutalaisuus, zarahustralaisuus, kristinusko, jesidismi

Kurdit ovat kurdin kieltä puhuva iranilainen [5] kansa Irakin, Iranin, Turkin, Syyrian ja Israelin alueella. Suurin osa kurdeista asuu Kurdistanin alueella, joka kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista ja Syyriasta. Vuodesta 1900 lähtien Lähi-idän, PKK:n ja Turkin välisistä konflikteista, sodista ja etnisistä puhdistuksista johtuen kurdit ovat joutuneet poliittisesti vainotuksi, kansanmurhan ja joukkomurhien kohteeksi ja tästä johtuen pakolaisiksi.[6][7]

Rotuteoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 847 kurditiedemies Abū Ḥanīfa Dīnawarī kirjoitti teoksen nimeltä Ansâb al-Akrâd ("Ancestry of the Kurds"), jossa hän mainitsi kurdien alkuperän. Al-Dinawarin mukaan kurdit eivät olleet alkuperältään muslimeja, arabeja ja eikä myöskään kristittyjä. Erilaisten teorioiden ja tutkimusten mukaan kurdit ovat alkuperältään jesidejä, kristittyjä, juutalaisia, zarahustralaisia ja sunneja.[8][9]

Tutkimushistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimukset kurdien alkuperästä ja esihistoriasta alkoivat 1980 luvulla Salahaddinin yliopistossa Irakin Kurdistanissa.

Vuonna 2001 saksalaiset, israelilaiset ja intialaiset tutkijat yhdessä tekivät läpimurron geneettisessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin juutalaisten alkuperä.[10] Tutkimuksen tulosten mukaan kurdit ovat läheisimpiä sukulaisia juutalaisille, ja jopa vielä lähempänä kuin seemiläisiä kieliä puhuvia arabeja tai muita kansoja. Tutkimus yllätti ja mullisti aikaisemmat teoriat ja uskomukset sekä kurdien, että juutalaisten etnisestä alkuperästä ja esihistoriasta. Teoria siitä, että alkuperäiset kurdit olivat juutalaisia vahvistui entisestään.

Pohjois-Irakin kurdialueilla käynnistyi Persianlahden sodan jälkimainingeissa 1991 laaja kansannousu, joka kuitenkin kukistettiin. Irakin sodan jälkeen kurdit ovat Yhdysvaltojen tukemina saavuttaneet laajan autonomian, johon kuuluu muun muassa oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija miliisijoukkoina. Lisäksi Kurdistanin autonominen alueen öljyvarat ovat vaurastuttaneet hallintoa merkitsevästi. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP).

Tammikuussa 2011 Syyriassa syttynyt sisällissota herätti Syyrian kurdien keskuudessa toivon omasta autonomisesta alueesta. Syyriassa kurdit ovat ottaneet tietyt alueet haltuunsa. Kurdistanin työväenpuolue (PKK) ja Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP) tukevat aktiivisesti Syyrian kurdeja.

Turkissa kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä on edustanut Kurdistanin työväenpuolue (PKK), joka on käynyt sissisotaa Turkin hallitusta vastaan vuodesta 1984 lähtien. PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999 kansainvälisen operaation päätteeksi. Turkin kurdien asiaa ajavat myös lailliset kurdipuolueet, kuten HDP sekä Oikeuksien ja vapauksien puolue (HAK-PAR).

Kurdit Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa asuu yli miljoona kurdia, joista suurin osa on 1970—2000-luvuilla siirtolaisina ja pakolaisina muuttaneita.

Suurin osa kurdeista asuu Saksassa ja toiseksi eniten Ranskassa. Suomessa asui vuoden 2011 tilastotietojen mukaan 8 032 kurdia.[11]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerim Yildiz: Turkki, kurdit ja EU (Like, 2006)
  • Koivunen, Kristiina; Nehri, Welat: Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä?. (Edita, 2013)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://ojcs.siue.edu/ojs/index.php/ssa/article/view/1818/496
  2. John L. Henriques , "Syria: issues and historical background", Nova Science Publishers, [1]
  3. http://www.jcjcr.org/kyn_article_view.php?aid=20
  4. a b c d e f g h The cultural situation of the Kurds, A report by Lord Russell-Johnston, Council of Europe, July 2006
  5. G. Asatrian, Prolegomena to the Study of the Kurds, Iran and the Caucasus, Vol.13, pp.1-58, 2009: "The ancient history of the Kurds, as in case of many other Iranian ethnic groups (Baluchis, etc.), can be reconstructed but in a very tentative and abstract form"
  6. Kurds and Kurdistan: A General Background, p.22
  7. http://www.massviolence.org/Dersim-Massacre-1937-1938 (According to the organisation encyclopedia of mass violence, Dersim is a Kurdish alevi province, and the massacre of turks were towards zaza speaking alevi kurds)
  8. http://www.freerepublic.com/focus/f-news/1626606/posts
  9. http://www.kurdistanica.com/?q=node/81
  10. http://www.freerepublic.com/focus/f-news/1626606/posts
  11. Tuija Saarinen: Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Kurdilainen perhe- ja tapakulttuuri (pdf) Viitattu 29.10.2014.