Kurdistanin juutalaiset
| Kurdistanin juutalaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
  .jpg) |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | aramea, heprea, kurdi[2] | |||
| Uskonnot | juutalaisuus | |||
Kurdistanin juutalaiset ovat historiallisesti Kurdistanin alueella asuneita juutalaisia. Nykyisin suurin osa heistä asuu Israelissa, jonne pääosa heistä muutti 1950-luvulla. Maantieteellisen eristäytymisen takia he säilyttivät vanhoja juutalaisia perinteitä ja käyttivät kielenään arameaa. Israelissa Kurdistanin juutalaisia on arviolta 200 000.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurdistanin juutalaisten perinteen mukaan he polveutuvat juutalaisista, jotka Assyria karkotti Juudeasta ja Israelista. Tutkijoiden mukaan perinne pitää todennäköisesti ainakin osittain paikkansa. Ensimmäiset varsinaiset lähteet juutalaisista Kurdistanissa ovat kuitenkin peräisin juutalaisilta retkeilijöiltä alueella 1100-luvulta. Lähteissä juutalaisia yhteiskuntia kuvailtiin menestyneiksi ja rikkaiksi. Tilanne kuitenkin huononi, kun paikalliset kurdit kapinoivat turkkilaisia vastaan, mikä johti alueen juutalaisten, kristittyjen ja muslimiväestön väestömäärän laskuun.[3]
Kun yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja Asahel Grant vuonna 1839 vieraili aikanaan merkittävässä Amadiyan kaupungissa, kaupungin tuhannesta talosta vain 250 oli asuttuja. Myöhemmin kaupungissa laskettiin asuvan noin 400 juutalaista. Toinen merkittävän juutalaisten keskuksen Nerwan poltti paikallinen sotapäällikkö vähän ennen ensimmäisen maailmansodan alkua. Suurin osa paikallisista muutti Mosuliin ja Zakhoon, joista vain jälkimmäisessä on ollut suuri määrä juutalaisia varsinaisen Kurdistanin alueella nykyaikana. Vuonna 1945 kaupungissa asui noin 5 000 juutalaista. 1900-luvun alusta lähtien juutalaisia oli muuttanut nykyisen Israelin alueelle ja muuttoliike tuli huippuunsa vuosina 1950–51, jolloin suurin osa Irakin Kurdistanin alueen juutalaisista muutti Israeliin.[3]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juutalaiset puhuivat Kurdistanissa aramean kielen juutalaista murretta. Sen ohella puhuttiin myös kurdia.[5]
Kurdistanin juutalaiset harjoittivat monille muille juutalaisyhteisöille epätavallisia elinkeinoja, kuten paimentolaisuutta. Sittemmin heitä myös muutti työn perässä alueen suurempiin kaupunkeihin. Osa Israeliin muuttaneista Kurdistanin juutalaisista asettui maanviljelijöiksi Jerusalemin ja Jordanin laaksoon. Osa menestyi hyvin myös liike-elämässä, ja monet Israelin rikkaimmista ovat Kurdistanin juutalaisia. Esimerkiksi rakennusala Jerusalemissa on perinteisesti ja edelleen Kurdistanin juutalaisten hallitsemaa.[3]
Maalaisväestönä Kurdistanin juutalaiset olivat syvästi uskonnollisia ja noudattivat juutalaisia lakeja melko tiukasti. Tunne siteistä Israelin alueelle oli vahva, mikä näkyi esimerkiksi juutalaisten paikannimistä. Esimerkiksi Zaakho tunnettiin "Kurdistanin Jerusalemina". Kuolleet haudattiin jalat kohti Jerusalemia siinä toivossa, että tuomiopäivänä ylösnousevat pääsevät nopeammin Jerusalemiin. Uskoon kuului muiden juutalaisyhteisöjen tavoin myös matkat paikallisiin pyhinä pidettyihin paikkoihin, kuten pyhinä pidettyjen henkilöiden haudoille.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Berman, Lazar. "Cultural pride, and unlikely guests, at Kurdish Jewish festival", timesofisrael.com, September 30, 2013.
- ↑ https://eleven.co.il/article/12263
- ↑ a b c d e John Middleton ja Amal Rassam: Encyclopedia of World Cultures - Volume IX, s. 144-147. G. K. Hall & Company, 1995. ISBN 0-8161-1815-9. (englanniksi)
- ↑ Lazar Berman: Cultural pride, and unlikely guests, at Kurdish Jewish festival The Times of Israel. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Shmuel Ahituv: The Jewish People: An Illustrated History, s. 394. Continuum, 2006.