Kurdistan

Kurdistan

Suurin yhtenäinen kurdialue eli Kurdistan
Sijainti	Osia Armeniasta, Iranista, Irakista, Syyriasta ja Turkista
Alue	190 000 km²– 390 000 km² (arvioituna)
Väestö	25–30 miljoonaa

Kurdien kaikki asuinalueet Etu-Aasiassa

Kurdistan on Lähi-idässä sijaitseva pääasiassa kurdien asuttama alue, joka kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista ja Syyriasta. Kurdistanin rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään edellä mainituista valtioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena, mutta siihen sisällytetään yleensä alueet, joilla on suuri kurdiväestö. Erään arvion mukaan Kurdistanissa on 35-40 miljoonaa ihmistä 190 000 neliökilometrillä. Toisen arvion mukaan maailmassa on 55-70 miljoonaa kurdia, ja heidän maansa kattaa Ranskan kokoisen alueen. Kolmannen arvion mukaan kurdeja on noin 25-30 miljoonaa. Arvioimista vaikeuttaa se, että valtiot pyrkivät aliarvioimaan rajojensa sisäpuolella olevien kurdien lukumäärän. Kurdistanin provinssi Iranissa ja Kurdien itsehallintoalue Irakissa sisällytetään yleensä Kurdistanin määritelmään. Puolet kurdeista asuu Turkin valtion alueella, loput Pohjois-Irakissa, Iranissa, Syyriassa ja entisen Neuvostoliiton alueella ja siirtolaisina Länsi-Euroopassa. Suomessa kurdeja on pari tuhatta ja kurdin kielisiä yli 7000.

Kurdistanin esihistoria

Kurdistanin lippu jossa on vihreää, punaista ja aurinko. Kurdistanin lipun vihreä tarkoittaa ruohoa, punainen tarkoittaa peshmergan verta ja aurinko tarkoittaa kurdistanin kansallispäivää (nawrozia) sen takia koska siinä on 21 sakaraa ja 21.3. on Nawroz.

Esihistoriallisella ajalla Kurdistanissa asui muita kansoja kuin kurdeja. Maanviljely ilmestyi Kurdistaniin melko varhain, ehkä jo 7. vuosituhannella eaa. Kulttuurin kehitys noudatti tuolloin ja seuraavana vuosituhansina suunnilleen Kurdistanissakin samoja ratoja kuin Mesopotamiassa, ensin ilmestyi maanviljely, ja ajan mukana kylät kasvoivat suuriksi kaupungeiksi. Magsalijasta on löydetty merkkejä varhaisesta karjanhoidosta, maanviljelyksestä ja metsästyksestä. Keramiikka ilmestyi noin 7000-6000 eaa., jolta ajalta on löydetty myös symmetrisiä kahtra kotieläintä esittävää patsasta. Noin 6000-5000 eaa. talot suurenivat ja ajalta on löydetty naista esittäviä hedelmällisyyskulttiin liittyviä patsaita. Noin 5000-4000 eaa. ilmestyivät temppelit orastavan sivilisaation merkkinä. Historiantutkijoiden mukaan indoiranilaiset kansat levittäytyivät muun muassa Kurdistaniin ja Iraniin pohjoisesta, ja että kurdit asuivat maassaan viimeistään noin 600 eaa. Ei osata sanoa, mistä ja milloin kurdit ovat alueelle saapuneet. Kurdien esi-isinä on pidetty muiden muassa luluja, guteja, kaseja, urartoja ali khadleja, sobareja (nayri-maassa) ja meedejä. 3. vuosituhannella vaikuttaneiden sumerilaisten pohjoinen maa Subaru, Su oli qurtie-nimisen kansan asuttama. Sumerilaiset mainitsevat myös kansan nimeltä karda, qarda.

Assyrialaisten kurdeista käyttämät nimitykset olivat guti, kuti, kurti ja kardu. Eräiden tutkijoiden mukaan kurdit olisvat Zagros-vuorten alkuperäisten asukkaiden ja noin 800-700 eaa. saapuneiden indoeurooppalaisten sekoitus.

Kurdistanin historia

Kurdien tuhansia vuosia kestänyttä historiaa sävyttää väkivalta. Monet ovat halunneet hallita heidän vuoristoista, mutta laaksojen osalta viljavaa maataan. Alue on sekä strategisesti että taloudellisesti tärkeä. Sieltä lähtevät kaksoisvirrat Eufrat ja Tigris, ja sen alla on öljyä.

Kurdistan-nimistä valtiota ei ole ollut olemassa paitsi lyhyen aikaa vuosina 1946-1947. Kurdit ovat tottuneet pelkäämään, että heidän kansansa kokonaan kielletään ja hävitetään. Sukuihin ja heimoihin nojautuva yhteisörakenne on pitänyt heidät helppona saaliina yliherruuden tavoittelijoille. Päälliköt ovat useasti liittoutuneet ulkopuolisten ylivaltiaiden kanssa hakien näiltä tukea omalle paikalliselle vallalleen.

Aluetta ovat vanhalla ajalla hallinneet monet suuret valtakunnat kuten Assyria, Akemenidien Persia, Aleksanteri Suuren Makedonia, Seleukidit ja lopulta Rooman valtakunta. Keskiajalla Kurdistanin alueella oli useita pieniä valtioita, joista monet olivat kalifien vasalleja. 1500-luvulla Osmanien valtakunta ja Persia jakoivat Kurdistanin keskenään.

Osmanit hallitsivat suurinta osaa Kurdistanista ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Sèvresin rauhansopimuksen mukaan vuodelta 1920 Turkkiin olisi pitänyt perustaa Kurdistanin autonominen alue, mutta sitä ei toteutettu. Sopimuksen korvasi vuonna 1923 Lausannen rauhansopimus. Kurdistanin pohjoisosa jäi edelleen Turkille, mutta eteläosa tuli kuulumaan Syyriaan ja Irakiin, jotka Kansainliitto luovutti mandaattialueina Ranskan ja Britannian hallintaan, mutta jotka myöhemmin itsenäistyivät. Kurdistanin itäisin osa jäi edelleen Persialle eli nykyiselle Iranille.

1900-luvun aikana kurdit ovat monesti kapinoineet isäntävaltioitaan vastaan Turkissa, Irakissa ja Iranissa. Toisen maailmansodan aikana kurditkin yrittivät monien muiden kansakuntien tavoin perustaa oman valtion. Tammikuun 22. päivänä 1946 julistettiin syntyneeksi ensimmäinen Kurdistanin tasavalta ja Kurdistanin Demokraattisen puolueen johtaja Qazi Mohammed valittiin sen presidentiksi. Tämä tasavalta kesti noin vuoden. Tasavallan perustaminen herätti henkiin kurdien toivon siitä, että heidän pitkä taistelunsa saattaisi sittenkin päätyä voittoon. Vuoden lopulla tasavalta joutui hyökkäyksen uhriksi. Kurdien vastarinta ei riittänyt pysäyttämään Iranin armeijaa, joka marssi Mahabadiin. Tasavallan johtajat hirtettiin Mahabadin keskusaukiolla.

Tämän jälkeen kurdeilla ei ole ollut omaa valtiota. Nykyään Kurdistan on jakautunut Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken, ja ne ovat yrittäneet tuhota kaiken kurdien kulttuurin. Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Kurdikansa on pitkän historiansa aikana taistellut vapautensa ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Tänäkin päivänä kurdit kaikkialla maailmassa pyrkivät taistelemaan sanoin ja teoin oman valtionsa, Kurdistanin puolesta toivoen että jonakin päivänä he saisivat oman valtionsa takaisin ja koko maailma tunnustaisi Kurdistanin olemassa olon.

Uskonnollisten ryhmien, kansojen ja heimojen väliset riidat ovat sekoittuneet toisiinsa. Muun muassa tästä syystä hajanaiset vaikka katkeratkin kapinat on kerta kerran jälkeen nujerrettu. Eri valtioiden hallitukset ovat taitavasti hyödyntäneet kurdien keskinäisiä epäluuloja ja suorastaan pakottaneet nämä sotimaan toisiaan vastaan.

Irakin Kurdistan

Pääartikkeli: Irakin Kurdistan

Unelmat kurdivaltiosta olivat levinneet Iranista myös Irakin kurdien keskuuteen, mikä synnytti vastarintaliikkeitä myös Irakiin. Irakin kurdien asema on ollut erittäin huono. Kurdit ovat usein kapinoineet, mikä on puolestaan aiheuttanut kansaan kohdistuvaa massiivista vainoa ja laajoja sortotoimia. Toisaalta kurdien sisäiset aseelliset kiistat ovat ajaneet heidät joskus liittoutumaan Irakin hallituksen kanssa. Vuoden 1974 kurdikapina johtui siitä, että Irakin hallitus jätti tulevasta kurdien itsehallinotalueesta pois tärkeät öljyalueet, muun muassa Kirkukin seudun. Yhdysvallat ja shaahin Iran tukivat Mustafa Barzanin KDP:n kapinaa, joka kuitenkin loppui pian. Tämä johti 70-luvulla laajoihin kurdien vainoihin joihin liittyi kylien hävittämisiä, väestön pakkosiirtoja ja kurdialueen arabisoimista. Irakin ja Iranin välisessä kahdeksanvuotisessa sodassa kumpikin hallitus rohkaisi kurdien itsenäisyystoiveita vastapuolen alueella. Kuitenkin esimerkiksi Jalal Talabanin kurdipuolue PUK sopi kiistat vuonna 1983 Irakin hallituksen kanssa. Mutta vuonna 1987 PUK asettui Iranin puolelle. Irakin vastaveto tähän oli armoton al Anfal-puhdistuskampanja, joka ajoi kurdeja pakolaisiksi ja valvottuihin pakolaisleireihin. Kaasuhyökkäyksessä Halabd[z]an kaupunkiin 5 000 ihmistä kuoli kerralla. Rauhanteon jälkeen vuonna 1988 Saddam Husseinin hallitus Irakissa rankaisi "omia" kurdejaan: Suleimanijan seudulla 100 000 - 200 000 ihmistä vangittiin ja murhattiin järjestelmällisesti.

Kun vuosina 1990-1991 käytiin Persianlahden sota ja Irak hävisi sen, kurdit nousivat kapinaan. Irak vastasi voimakkailla sotatoimilla, ja ajoi yli miljoona kurdia pakoon Turkin rajalle ja Iraniin. Kun Turkki ei päästänyt pakolaisia maahansa, nämä joutuivat elämään maiden rajalla kylmässä ja nälässä, ja tuhansia kuoli ennen YK:n ja Yhdysvaltain puuttumista asioihin. 1990-luvun puolivälissä kilpailevat Irakin kurdipuolueet PUK ja KDP taistelivat keskenään. Saddamin hallinnon aikana teloitettiin yhteensä 180 000 kurdia.

Pohjois-Irakin kurdit onnistuivat vastoinkäymisitä huolimatta jo Saddamin aikana perustamaan ja vakiinnuttamaan itsehallinnon, jota ei kuitenkaan ole missään tunnustettu erilliseksi valtioksi. Irakin Kurdistanilla on kuitenkin muun muassa oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija peshmerga-miliisijoukkojen muodossa. Alueella on pidetty monipuoluevaalit ja ihmisoikeustilanne on selvästi parempi kuin muualla Irakissa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl.kiel. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP).

Yhdysvaltain kaadettua Saddam Husseinin hallinnon on Irakin Kurdistanin asema entisestään vahvistunut. Alue on pääosin välttynyt muualla Irakissa vallitsevalta väkivallalta, ja kurdien edustus Irakin uudessa hallinnossa on vahva, muun muassa Jalal Talabani on noussut Irakin presidentiksi kurdien edustajana. Kurdit ovat vaatineet itsehallintoalueen laajentamista niin että siihen liitettäisiin Kirkukin provinssi, jossa on merkittäviä öljyvaroja.

Iranin Kurdistan

Iranissa asuu Turkin jälkeen toiseksi eniten kurdeja. Vielä 1935 kurdit olivat Iranin alueella persialaisten kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Iranin shaahi Reza Pahlavi alkoi Hitlerin valtaannousun jälkeen sortaa Iranin vähemmistöjä. Vuoteen 1979 saakka kurdeja kohdeltiin kaltoin, mutta Iranin Islamilaisen vallankumouksen myötä kurdien asema parantui ja heitä pidettiin valtion silmien alla tasa-arvoisina hetkellisesti. Komelen sekä Demokrat-puolueen vallankaappausyritysten jälkeen kurdeilta on viety joitakin oikeuksia pois.

Iranin Kurdistanissa oli kesällä 2005 laajoja mielenosoituksia kurdien oikeuksien puolesta.^lähde?

Turkin Kurdistan

Turkissa suurin taisteleva kurdipuolue on nimeltään PKK.

Turkin hävittyä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot suunnittelivat Kurdistanin autonomisen alueen perustamista, mutta sitä ei toteutettu. Maailmansodan aikana Turkissa oli surmattu vähintään 300 000, mahdollisesti jopa 1,5 miljoonaa armenialaista, ja vuosien 1921-1922 Kreikan ja Turkin sodan jälkeen suurin osa turkinkreikkalaisista siirtyi Kreikkaan maidenvälisen väestönvaihtosopimuksen seurauksena. Kurdit kuitenkin säilyivät vainoilta ja ovat näiden tapahtumien jälkeen olleet Turkin suurin kansallinen vähemmistö. Kurdeja kutsuttiin pitkään Turkissa "vuoriturkkilaisiksi". PKK:lla on yhä laaja kannatuspohja turkinkurdien keskuudessa.

Kaakkois-Turkissa (Koillis-Kurdistanissa) PKK on vuodesta 1984 näihin päiviin asti käynyt sissisotaa, johon maan armeija ja hallitus ovat vastanneet raskailla vastaiskuilla. Tuhansia kyliä on hävitetty ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Yli 30 000 ihmistä on kuollut suoranaisesti sodan uhreina: niin Turkin armeijan kuin myös PKK:n harjoittaman väkivallan seurauksena.

Suur-Istanbulissa asuu tai oleskelee eräiden arvioiden mukaan nykyään 3 - 4 miljoonaa kurdia. Alhaisemman elin- ja koulutustason takia kurdien syntyvyys on suurempi, joka osaltaan lietsoo eräiden kansallismielisten turkkilaisten pelkoja.

PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1999. Tuomio muutettiin elinkautiseksi Turkin luopuessa kuolemantuomiosta, ja Öcalan elää edelleen Imralin vankilasaarella lähellä Mudanyan kaupunkia. Öcalan on tällä hetkellä myyttinen hahmo monille kurdeille. Toisaalta häntä myös pelätään ja vastustetaan kurdien parissa. Kansainvälinen yhteisö on luokitellut PKK:n terrorismijärjestöksi.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana nekin Turkin kurdit, jotka eivät kannata Öcalania ja PKK:ta, ovat laajasti ja avoimesti alkaneet vaatia oikeutta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, oikeutta tulla tunnustetuiksi kansana, jolla on oma kieli kurmand[z]i- ja zaza-murteineen - sekä oma kulttuurinsa. Tässä kehityksessä on selvästi kysymys enemmän kulttuurillisista vähemmistöoikeuksista kuin suoranaisen itsenäisyyden tavoittelusta. Turkin perustuslain mukaan separatismin harjoittaminen on rangaistava teko ja täten myös itsenäisen Kurdistanin tavoittelu on laitonta. Viime vuosina valtio on kuitenkin sallinut kurdin kielen eri murteiden opetuksen yksityisissä oppilaitoksissa sekä kurdinkieliset radio- ja televisio-ohjelmat.

Turkin EU-jäsenyysneuvotteluissa kurdikysmys on noussut esille osana Turkin ihmisoikeustilannetta.

Vaikka PKK on julistanut lopettaneensa sodankäynnin, väkivaltaiset iskut ovat jatkuneet -- kuten myös Turkin armeijan vastatoimet separatisteja vastaan. Joidenkin mukaan sota oli väistämätön seuraus tukahduttavasta ilmapiiristä, murhista ja pidätettyjen kiduttamisesta ja yrityksistä sulauttaa kurdit valtaväestöön. Toisten mielestä taas sota oli väistämätön seuraus alueitten välisistä taloudellisista ja sosiaalisista eroista sekä terrorismista.

Syyrian Kurdistan

Syyriassa 5-7 miljoonaa kurdia elää vailla minkään maan kansalaisuutta ja siten myös vailla minkäänlaisia oikeuksia.

Aiheesta muualla

• Kurdistanin historiaa
• Kurdien kansallislaulun sanat ja suomennos