Irakin Kurdistan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herêmî Kurdistan/ هه‌رێمی کوردستان,
إقليم كردستان العراق
Irakin Kurdistan
Flag of Kurdistan.svg Coat of Arms of Kurdistan.svg
lippu vaakuna

LocationIraqiKurdistan DeFactoMap.png

Valtiomuoto Irakille kuuluva itsehallinnollinen alue

presidentti Massoud Barzani

pääministeri Barham Salih

Pääkaupunki Arbil

Pinta-ala
– yhteensä 40 643 km² (sijalla )

Väkiluku ([[]]) 4 690 939 (sijalla )

Viralliset kielet kurdi, arabia

Valuutta Irakin dinaari (IQD)

Aikavyöhyke GMT+3

Itsenäisyys
Irakin itsehallintoalue

11. maaliskuuta 1970

Kansainvälinen
suuntanumero
+964

Kansallislaulu Ey Reqîb

Irakin Kurdistan eli Kurdistanin autonominen alue on Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin Kurdistan sijaitsee maan pohjoisosassa. Se koostuu kolmesta kuvernoraatista Erbil, Suleimaniah ja Duhok.[1] Se on vuoristoista aluetta. Vuoret ovat keskimäärin 2400 m korkeita, mutta korkeimmat huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin. Alueen läpi virtaavat Sirwan ja Tigris-joet sivujokineen. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila on yli 40, joskus jopa 50 astetta.[2]


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin Baath-puolue myönsi Kurdistanille autonomian ja vuonna 1970, mutta itsehallinto oli tuolloin vain näennäistä. Vuosikymmenen loppupuolella alueen kurdit kärsivät laajamittaisesta Irakin hallinnon terrorista. Vuosina 1978–1979 noin 600 kurdien kylää poltettiin ja yli 200 000 kurdia joutui pakenemaan alueelta. Irakin-Iranin sodan aikana Iranin kanssa liittoutuneita kurdeja Irakin armeija suoritti alueella lukuisia joukkomurhia al-Anfal-operaatiossaan Ali Hasan al-Majidin johdolla.[3] Noin 2 000 kylää tuhottiin ja 182 000 kurdia murhattiin.

Vuoden 1990 kansannousun tuloksena Kurdistan saavutti käytännössä autonomian YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman myötä ja Irakin sodan aikoihin se säilyi Irakin rauhallisimpana seutuna. Turkki on syyttänyt maiden raja-aluetta Kurdistanin työväenpuolueen sissien turva- ja piilopaikaksi ja armeija on tehnyt alueelle pienimuotoisia operaatioota.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 ruokaa öljystä -ohjelman arvion mukaan Irakin Kurdistanin väkiluku oli 3 757 058.lähde? Kurdien lisäksi alueella elää myös muita kansallisuuksia kuten assyrialaisia, turkmeeneja, armenialaisia, arabeja ja kaldealaisia.[4]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alussa Arbil nimitettiin Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungiksi. Erbilissä toimii oma aluehallitus, jonka muodostaa Kurdistanin demokraattinen puolue ja Kurdistanin isänmaallinen liitto liittolaistensa Irakin kommunnistisen puolueen ja Kurdistanin työväenpuolueen kanssa. Alueen hallituksen pääministerinä on toiminut vuodesta 1999 lähtien Nechervan Idris Barzani. Virallisesti aluehallinnto hallitsee Arbilin, Dahukin ja al-Sulaymaniahin maakuntia, mutta sen valta ulottuu käytännössä myös osittain Kirkukin, Diyalan, Salah al-Dinin ja Ninawan maakuntiin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdialue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa Irakissa ja hallinto on toiminut tehokkaasti, minkä johdosta Kurdistanista on tullut houkutteleva alue ulkomaisille investoijille. Erityisesti turkkilaisyritykset ovat tehneet alueella laajoja investointeja. Myös uusien asuntojen rakentaminen on voimakasta ja alueen rauhallisuus houkuttelee myös etelän varakkaampaa arabiväestöä muuttamaan alueelle.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iraqi Kurdistan US Business Council in Iraq. Viitattu 20.1.2013.
  2. Kurdistan Regional Government: Kurdistan's geography and climate Viitattu 20.1.2013.
  3. 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling 25.2.2010. BBC. Viitattu 5.11.2012. (englanniksi)
  4. Kurdistan Regional Government: The people of the Kurdistan Region (englanniksi)
  5. YLE Silminnäkijä: Irakin ihme

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]