T-55
| T-55 | |
|---|---|
_(262-14).jpg) T-54 |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Neuvostoliitto |
| Tekniset tiedot | |
| Tyyppi | Taistelupanssarivaunu |
| Pituus | |
| – putki edessä | 9,00 m |
| – pelkkä runko | 6,20 m |
| Leveys | 3,60 m |
| Korkeus | 2,32 m |
| Taistelupaino | 36 t |
| Telaketjut | ? mm |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 50 km/h |
| – maastossa | 20-35 km/h |
| Toimintasäde | 500-600 km tiellä |
| Pääase | 100 mm rihlattu D-10T panssarivaunukanuuna |
| Muu aseistus | 7,62 mm SGMT tai PKT yläkonekivääri ja 12,7 mm DShKM tai NSVT ilmantorjuntakonekivääri. |
| Panssarointi | Torni 203 mm, Runko 99 mm |
| Moottori | V-55, 38,88 l, vesijäähdytteinen V12 4-tahtidieselmoottori jonka polttoaineena voidaan käyttää myös polttoöljyä, bensiiniä tai alkoholia. |
| – hevosvoimat | 581 hv |
| – vääntö | 3090 Nm |
| Miehistö | 4 |
T-54- ja T-55-panssarivaunut suunniteltiin Neuvostoliitossa korvaamaan toisen maailmansodan aikainen T-34-panssarivaunu. T-54 ja T-55 -mallit ovat lähes samanlaiset, T-54:stä puuttuu T-55:ssä oleva infrapuna-pimeä-tähtäys/näköjärjestelmä sekä ajajan käyttämä 7,62 mm:n konekivääri ja pääaseen savunpoistin.
Ensimmäiset T-54-mallit korvasivat harvinaisemman T-44:n tuotannossa jo vuonna 1947. Alkuaikoina T-54 oli paremmin panssaroitu ja aseistettu kuin läntiset sodanjälkeiset vastineensa Centurion ja M46 Patton. T-55 suunniteltiin 1958 ja siinä oli uusi, vahvempi tornin panssarointi ja infrapunatähtäysjärjestelmä, joka mahdollisti pimeätoiminnan. T-55 -mallien valmistus jatkui Neuvostoliitossa vuoteen 1981. Mallia valmistettiin myös Tšekkoslovakiassa, Puolassa ja Kiinassa nimellä tyyppi 1959, josta kehitettiin edelleen tyyppi 1969, jota valmistetaan edelleen. Kiinalaisvalmisteisia panssareita myytiin tuhansittain Iraniin ja Irakiin 1980-luvulla. T-55:stä kehitettiin edelleen T-62. T-55AGM on modernisoitu versio vanhoista T-54, T-55, T-59 ja T-62 tankeista. AGM on paranneltu monilta osin: siinä on tehokkaampi moottori, suurempi huippunopeus ja se on varustettu reaktiivipanssarilla. T-55AGM voidaan varustaa 120 mm tai 125 panssarivaunukanuunalla.[1]
Suomen puolustusvoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolustusvoimat hankki T-54- ja T-55-vaunuja vuosina 1959–1961 useassa erässä ja vielä 1972. Neuvostohankintojen ansiosta voitiin 1960-luvulta alkaen poistaa käytöstä sodan aikainen kalusto, kuten T-34, PzKpfw IV.[2] T-55:t olivat sodanajan panssariprikaatien pääkalustona, kunnes ne 1990-luvulla lopulta korvattiin T-72-vaunuilla. 1970-luvun puolivälissä sodanajan panssariprikaatin määrävahvuudessa oli 74 T-55-vaunua (niistä 10 komentovaunua) ja 42 T-54:ää.[3]T-55-kaluston elinikää jatkettiin modernisoimalla ne 1989–1993 (uusi tyyppimerkintä T-55M)[4]. Modernisoinnissa vaunuihin asennettiin ajanmukainen ammunnanhallintajärjestelmä FCS-FV/K, jossa oli valonvahvistimeen perustuva yötoimintajärjestelmä (joka korvasi infrapunajärjestelmän), laseretäisyysmittaus sekä ajanmukainen ballistiikkalaskin. Muita näkyviä muutoksia olivat paremmin kulutusta kestävät kuminiveltelat, kylkisuojalevyt, pääaseen putken lämpösuojus, Bofors-valaisukranaatinheitin, savunheittimet sekä tornin takaosaan kiinnitetyt varustelaatikot.[5]
1990-luvun alun suurhankinnat Saksasta mahdollistivat sen, että kumpikin sodanajan panssariprikaati varustettiin T-72-vaunuilla. T-55M:istä muodostettiin kaksi erillistä panssarivaunupataljoonaa, ja lisäksi niistä tehtiin panssariprikaatien miinanraivausvaunuja. Vanhemmista, modernisoimattomista T-54:istä muodostettiin vielä kolme erillistä panssarivaunukomppaniaa, joita oli tarkoitus käyttää Pohjois-Suomen puolustuksessa.[6] 1990-luvun panssariprikaatin määrävahvuuteen kuului 5 kpl T-55m-raivauspanssarivaunua.[7] Raivausvaunut on varustettu miinajyrällä, jonka tarkoitus on räjäyttää tiehen kaivetut miinat. T-54/T-55 -vaunut poistettiin koulutuskäytöstä 2000-luvun alussa. Viimeinen T-55M:lle koulutettu komppania kotiutui Panssarivaunupataljoonan 1. Panssarivaunukomppaniasta vuoden 2002 alussa. Viimeiset kaksi asentaja/miehistöryhmää kotiutuivat heinäkuussa 2003 Vekaranjärveltä.lähde? T-55M-raivausvaunuja on käytössä vielä mekanisoitujen joukkojen osana ainakin harjoituksissa vuonna 2016.[8] T-55M-panssarivaunut jäävät tulevaisuudessa pois myös sodan ajan taistelukalustosta. T-54 ja T-55 –vaunujen purkaminen Suomessa olisi erittäin kallista, koska niissä on asbestia, mikä vaatii asbestityöluvan. Pioneerikoulutuskäytössä raivausvaunuina T-55M:t säilynevät vielä pitkään.
Puolustusvoimien käyttämä Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksman oli alun perin rakennettu tarkoitusta varten Puolasta hankituille T-55-alustoille. Marksman-järjestelmä on kuitenkin siirretty Leopard 2 -alustalle kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana.[9]
Parolan Panssarimuseon kokoelmiin kuuluu muun muassa T-54, Suomessa modernisoitu T-55M-vaunu ja ajonäytöksissä käytettävä puolalaisvalmisteinen T-55A.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.morozov.com.ua/eng/body/t55agm.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muikku, Esa & Purhonen, Jukka: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997, s. 13–14. Tampere: Apali, 1998. ISBN 952-5026-09-4.
- ↑ Jouko, Petteri: Ylijohdon reservi. Suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata, s. 175. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2019. ISBN 978-951-37-7588-9. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Muikku, Esa & Purhonen, Jukka: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997, s. 15. Tampere: Apali, 1998. ISBN 952-5026-09-4.
- ↑ Muikku, Esa & Purhonen, Jukka: Suomalaiset panssarivaunut 1918–1997, s. 106–107. Tampere: Apali, 1998. ISBN 952-5026-09-4.
- ↑ Jouko, Petteri: Ylijohdon reservi. Suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata, s. 237, 256-257. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2019. ISBN 978-951-37-7588-9. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Jouko, Petteri: Ylijohdon reservi. Suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata, s. 256. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2019. ISBN 978-951-37-7588-9. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Maavoimien mekanisoitu harjoitus (Arrow 16) alkaa (Youtube-video) 3.5.2016. Puolustusvoimat. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ Armeija ottaa vanhojen Marksman-vaunujen tykkitornit uuteen käyttöön HS.fi. Viitattu 3.5.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta T-54/T-55 Wikimedia Commonsissa
