Kurdistanin työväenpuolue

PKK:n lippu vuodesta 2005

PKK:n jäseniä Kurdistanissa

Kurdistanin työväenpuolue (kurdiksi Partiya Karkerên Kurdistan, PKK) on kurdien työväenjärjestö. PKK vaatii kurdeille autonomista asemaa Turkissa. PKK:n aseelliset siivet ovat HPG (Hêzên Parastina Gel), PJAK (Partiya Jiyana Azad a Kurdistanê), KCK (Koma Civakên Kurdistan) ja TAK (Teyrêbazên Azadiya Kurdistan).

Historia

Turkki

Kurdit olettivat, että he saavat oman itsenäisen valtion ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta Turkin johtaja Kemal Ataturk otti suurimman osan alueesta hallintaansa.

Kesäkuussa 1934 hyväksytty laki 2510 jakoi Turkin alueet kolmeen ryhmään: ”(1) alueisiin, jotka varataan turkkilaisen kulttuurien omaavien henkilöiden asuinalueeksi; (2) alueisiin, joille ei-turkkilaista kulttuuria edustavat ihmiset voidaan siirtää sopeuttamiseksi turkkilaiseen kulttuuriin; (3) täydellisesti evakuoitaviin alueisiin.”

Kurdikulttuuria ryhdyttiin turkkilaistamaan, eikä kurdien olemassaoloa tunnustettu. Vuonna 1936 armeija valtasi Dersimin kurdialueen ja murhasi 40 000 ihmistä.[1]. Turkin hallitus kutsui kurdeja pitkään "vuoristoturkkilaisiksi".

Öcalan

Vuonna 1978 Abdullah Öcalan perusti opiskelutoveriensa kanssa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja 1980-luvulla alkoi kurdien aseellinen 'kansannousu' Öcalanin johdolla. PKK:n toimintaan ovat kuuluneet sissi-iskut Turkin armeijaa vastaan ja konfliktissa on kuollut yli 50 000 ihmistä; sissejä yli 10 000 ja sotilaita yli 35 000. [2]

Vuonna 1999 Öcalan kaapattiin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n sekä Turkin ja Israelin turvallisuuspalveluiden toimesta Nairobista, Keniasta, jossa hän oli piilotellut Kreikan suurlähetystön suojissa. Öcalan tuomittiin kuolemaan maanpetturuudesta sekä terrorismista, mutta Turkin lakkautettua kuolemantuomion Öcalanin tuomio muuttui elinkautiseksi vankeudeksi. Myöhemmin selvisi, että CIA oli asettanut ehdoksi Öcalanin pidätyksestä "kuolemantuomion lakkauttamista kokonaan Turkissa". Vuonna 2004 Murat Karayılanin johtama PKK:n aseellinen siipi, HPG (Kansan puolustusjoukot, ent. ARGK) julisti lopettavansa yksipuolisen tulitauon, jota se oli pitänyt yllä Öcalanin kiinnijäämisestä lähtien. Kurdisissien vastarinta jatkuu yhä. [3]

Murat Karayilan

Vuodesta 2004 lähtien PKK:ta on johtanut Murat Karayilan. PKK on vuodesta 2004 aktivoinut toimintaansa Iranissa, missä se toimii iranilaisen siipensä PJAK:n (myös Pejak) nimissä. Turkki epäilee, että Yhdysvallat tukisi PKK:ta salaisesti. Yhdysvaltalainen yksityinen turvallisuusalan yritys Xe (Blackwater) oli myöntänyt myyneensä PJAK:ille aseita. Xe:ta (Blackwater) ei kuitenkaan voitu tuomita, koska PKK:n aseellinen siipi PJAK ei ollut terroristijärjestöjen listassa. Arvioiden mukaan Turkki on kuluttanut yli 300 miljardia dollaria PKK:n vastaiseen sotaan, Turkin armeijan mukaan 800 miljardia dollaria. Vuonna 2010 PKK:lla oli yli 11 000 jäsentä ja sen vuositulot olivat yli 760 miljoonaa euroa. PKK:lla on Turkissa yli 5 miljoona tukijaa ja Euroopassa lähes miljoonaa tukijaa (arvioitu). [4]

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain suhtautuminen kurdien aseelliseen toimintaan

Niin Euroopan unioni kuin Yhdysvallat pitävät PKK:ta terroristijärjestönä. Euroopan unioni, jonka 27 jäsenvaltiossa on myös NATO-maita, myötäilee Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, joka puolestaan tukee Keski-idässä tärkeän Turkin yhtenäisyyttä. PKK:n aseellinen siipi PJAK (Partiya Jiyana Azad a Kurdistanê) on poistettu terroristilistalta sekä EU:ssa, että Yhdysvalloissa.

Turkin asevoimat on suorittanut lyhyitä Bushin hallinnon hyväksymiä ilmahyökkäyksiä Irakiin PKK:n alueille.

PKK:n kannattajien mielenosoitus Lontoossa vuonna 2003.

Lähteet

• http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7530713.stm
• http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/10195996.stm
• http://firatnews.com/english/ (Puolueettomat uutiset PKK:sta ja Turkin armeijasta)
• http://maailma.net/artikkelit/kurdit_pelkaavat_uutta_sotaa

Separatistiset liikkeet