Nooan arkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edward Hicksin (17801849) näkemys Nooan arkista

Nooan arkki on Raamatun Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa esiintyvä suuri laiva, jossa eläimet ja ihmiset selvisivät koko maailman kattavasta tulvasta. Kertomus Nooasta löytyy ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, luvuista 6–9.[1]

Raamatun kertomuksen mukaan Jumala päätti tuhota ja siten puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuitenkin Nooa oli ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan arkin. Arkin oli määrä pelastaa Nooa perheineen sekä eläimet. Niin sanotun pappiskirjan mukaan jokaista eläintä tuli kaksi kappaletta,[2] paitsi kaloja.lähde? Jahvisti-lähteen mukaan puhtaita eläimiä ja lintuja tuli seitsemän paria, ja muita eläimiä kaksi kappaletta.[3]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamattu kertoo arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50, ja korkeudeltaan 30 kyynärää.[4] Kirjoittajien tarkoittamaa arkin kokoa ei voida laskea tarkasti, koska Raamatussa ei ole määritelty kyynärää. Jos koko lasketaan Egyptin kuninkaallisen kyynärän pituudella 0,5241 saadaan kooksi noin 157,2 × 26,2 × 15,7 metriä, mikä vastaa Raamatun antamia mittoja.[5] Nykyajan laivanrakennusinsinöörit käyttävät tätä samaa pituuden ja leveyden suhdetta (6:1), jolla Nooan arkki rakennettiin. Näin arkin kokonaisvetoisuus oli noin 40 000 kuutiometriä. Tällaisen aluksen uppoama on arviolta lähes yhtä suuri kuin, 1900-luvulla rakennetun 269-metrisen Titanicin uppoama. Arkkia vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan noin 8 900 neliömetriä pinta-alaa.

Tsohar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nooaa käskettiin: ”Sinun tulee tehdä arkkiin tsohar [= katto tai ikkuna].”[6] Ei ole täysin selvää, mikä tsohar oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” (KR 1938) tai ”akkuna” (Väl, KR 1776). Toiset taas yhdistävät sanan tsohar myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, ts. maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto” (KR 1992, AT, RS, JB). Nooaa käskettiin päättämään tämä tsohar ”kyynärän korkeudelle”.[7]

On siis oletettu, että tsoharin kautta saatiin riittävästi valoa ja voitiin huolehtia ilmanvaihdosta ja ettei se ollut pelkästään neliökyynärän kokoinen tirkistysreikä vaan sellainen kyynärän korkuinen aukko aivan katon alla, joka kulki kaikkien neljän sivun ympäri ja jonka yhteispinta-ala oli lähes 140 m2. Toisaalta katossa on voinut olla hiukan kaltevat puoliskot, jolloin sen alle tai muualle olisi silti voinut jäädä tarpeeksi suuri aukko ilmanvaihtoa varten. James F. Armstrong kirjoitti tästä mahdollisuudesta kirjassa Vetus Testamentum:[8] ”Lausetta ’kyynärän korkeudelle sinun tulee päättää se’ on vaikea ymmärtää, jos ṣōhar käännetään joko vastineella ’valo (= ikkuna)’ tai peräti ’(tasa)katto’. Jos kuitenkin oletetaan, että kyseessä oli satulakatto, ’kyynärän korkeudelle’ voi tarkoittaa sitä, että katon harja oli korkeammalla kuin seinien yläreuna. Nykyajan rakennuskäsittein ilmaistuna ’kyynärä’ olisi niiden pystytukien korkeus, joiden varaan harjahirsi asetetaan. – – Edellä esitetyn todistelun mukaan Nooan arkin katossa arvellaan olleen neljän prosentin kaltevuuskulma (1 kyynärän korotus – 25 kyynärää seinästä harjaan), mikä riittää hyvin sadevesien pois virtaamiseen.”

Gofer-puu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumala kertoi, mistä tämä valtava arkki valmistettaisiin: ”Tee itsellesi arkki pihkaisesta puusta [kirjm. ”goferpuista”].”[9] Jotkut ovat arvelleet tässä mainitun pihkaisen puun tarkoittavan sypressiä tai jotain sen kaltaista puuta. Tuossa osassa maailmaa oli runsaasti puuta, jota nykyään sanotaan sypressiksi. Foinikialaiset ja Aleksanteri Suuri käyttivät sitä erityisesti laivojen rakentamiseen, mihin sitä käytetään vielä nykyäänkin. Se on harvinaisen vedenpitävää eikä lahoa kovin helposti. Joidenkin sypressistä tehtyjen ovien ja pylväiden on kerrottu kestäneen 1100 vuotta. Lisäksi Nooan ei käsketty pelkästään tilkitä arkin saumoja, vaan ’suojata se sisältä ja ulkoa maatervalla’.

Kantavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkin matkustajaluettelo oli varsin vaikuttava. Nooan, hänen vaimonsa, kolmen poikansa ja näiden vaimojen lisäksi mukaan täytyi ottaa elollisia ”kaikenlaisesta lihasta – – kaksi kutakin”. ”Niiden tulee olla koiras ja naaras. Lentävistä luomuksista lajiensa mukaan ja kotieläimistä lajiensa mukaan, kaikista maan liikkuvista eläimistä lajiensa mukaan, tulee sisään luoksesi kaksi kutakin säilyttääksesi ne elossa.” Puhtaita maaeläimiä ja lintuja piti ottaa seitsemän kutakin lajia. Lisäksi täytyi lastata mukaan paljon erilaista ravintoa kaikille noille luomuksille yli vuoden ajaksi.[10]

Valittujen eläinten ”lajit” tarkoittivat eläinryhmiä, joilla oli sellaiset Luojan asettamat selvät ja muuttumattomat rajat, joiden puitteissa luomukset pystyvät lisääntymään ”lajiensa mukaan”. Jotkut ovat arvioineet, että nykyään tunnetut sadattuhannet eläinlajit voidaan jakaa verrattain harvoihin kantalajeihin, mm. hevosen ”lajiin” ja lehmän ”lajiin”, pari esimerkkiä mainitaksemme. Rajoja, jotka Jumala oli asettanut ”lajien” mukaan lisääntymiselle, ei saanut eikä voitu ylittää. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat sanoneet, että jos arkissa olisi ollut vain 43 ”lajia” nisäkkäitä, 74 ”lajia” lintuja ja 10 ”lajia” matelijoita, ne olisivat voineet tuottaa kaikki nykyään tunnetut lajit. Jotkut ovat esittäneet summittaisemman arvion, jonka mukaan 72 ”lajia” nelijalkaisia ja vajaat 200 ”lajia” lintuja olisi riittänyt. Todisteena siitä, että koko nykyisin tunnettu tavattoman vaihteleva eläinmaailma olisi voinut tulla vedenpaisumuksen jälkeen niin harvojen ”lajien” sisällä tapahtuneesta pariutumisesta, on ihmislajin keskuudessa vallitseva loputon vaihtelu: on lyhyitä, pitkiä, lihavia ja laihoja, on hiusten, silmien ja ihon värin lukemattomia muunnoksia, ja silti he kaikki polveutuvat yhdestä ja samasta Nooan perheestä.

Joidenkuiden mielestä nämä arviot saattavat tuntua liian suppeilta, varsinkin kun joidenkin lähteiden, esimerkiksi The Encyclopedia Americanan,[11] mukaan eläinlajeja on runsaat 1 300 000. Yli 60 prosenttia niistä on kuitenkin hyönteisiä. Näitä lukuja pienentää edelleen se, että 24 000 sammakkoeläimestä, matelijasta, linnusta ja nisäkkäästä 10 000 on lintuja, 9 000 matelijoita ja sammakkoeläimiä, joista monet olisivat voineet säilyä elossa arkin ulkopuolella, ja vain 5 000 on nisäkkäitä, ja näistäkin delfiinit ja muut valaat olisivat jääneet arkin ulkopuolelle. Eräät tutkijat arvioivat, että on olemassa vain noin 290 lammasta suurempaa maanisäkäslajia ja noin 1 360 rottaa pienempää lajia.[12] Vaikka arviot siis perustuisivatkin näihin suuriin lukuihin, kaikkia näitä lajeja edustavat eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin.

Viisi kuukautta vedenpaisumuksen alkamisen jälkeen ”arkki pysähtyi Araratin vuorille”, jossa kaikki arkissa olevat saattoivat elää vielä joitakin kuukausia. Vuoden ja kymmenen päivän kuluttua vedenpaisumuksen alkamisesta ovi lopulta avattiin jälleen ja kaikki arkissa olleet astuivat maihin.[13]

Muissa vedenpaisumuskertomuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös monissa muissa kulttuureissa on samankaltaisia kertomuksia [14], kuten maailman vanhimmassa eepoksessa, babylonialaisessa Gilgamešissa (jossa rakennelman jokainen sivu on 120 kyynärää eli se on kuutio). Kertomuksia esiintyy maailmassa lähinnä alueilla, joissa on tulvia muutenkin. Näissä kertomuksissa on suuria eroja. Pääsääntöisesti tulvasta pelastaudutaan kertomuksissa kiipeämällä vuorille, rakentamalla muuri ja käyttämällä veneitä.[15]

Durupinarin löytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Durupinarin löytö

Israelin valtion perustamisen aikoihin toukokuussa 1948 Itä-Turkissa tapahtui maanjäristys ja oli suuria rankkasateita. Suuri järistys paljasti Masherin rinteestä Doğubeyazıtin läheltä laivaa muistuttavan muodostuman.[16][17] Lokakuussa 1959 Turkin ilmavoimat kartoitti aluetta, ja lentäjän ottamia kuvia analysoinut kapteeni Ilhan Durupinar huomasi kuvista sukkulamaisen muodostuman. Se muistuttaa päältä katsoen hämmästyttävästi haaksirikkoutunutta laivaa ja on kooltaan täsmälleen Raamatussa ilmoitettua Nooan arkin kokoa.[18] Durupinar oli mukana vuonna 1960 paikalla käyneessä amerikkalaisten adventististen tiedemiesten ja Turkin sotilaiden retkikunnassa, joka muun muassa räjäytti auki osan muodostumaa ja tuli siihen tulokseen että kyse on savi- ja kalliomuodostumasta, joka vain sattumalta muistuttaa laivaa.[19]

Ronald Wyatt ja David Fasold tutkivat löytyä uudestaan 1970- ja 1980-luvuilla. He kartoittivat aluetta maaperätutkalla ja uskoivat löytäneensä arkin rakenteiden nauloja.[19] Käynnin jälkeen Fasold ja Wyatt esittivät erilaisia näkemyksiä siitä millainen arkki oli paikalla ollut, Fasold uskoi arkin olleen tehty pääosin mesopotamialaiseen tapaan kaislasta ja bitumista, ja Wyatt Raamatun mallin mukaan puusta. Paikalla kahdeksan kertaa käyneen kristityn, kreationistin, geofysiikan ja avaruusfysiikan tutkijan John Baumgardnerin vuonna 1996 antaman ilmoituksen mukaan kyse ei ole Nooan arkista, vaan Wyatt on väärentänyt kaikki muodostuman ihmistekoisuutta suoraan tukevat todisteet.[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Moos. 6:1-22, 1. Moos. 7:1-24, 1. Moos. 8:1-22, 1. Moos. 9:1-29
  2. 1. Moos. 7:8-9
  3. 1. Moos. 7:2-5
  4. 1. Moos. 6:15
  5. Nooan arkin mitat
  6. 1 Moos. 6:16
  7. 1 Moos. 6:16
  8. Armstrong, James F.: Vetus Testamentum. Leiden 1960, s. 333.
  9. 1 Moos. 6:14
  10. 1 Moos. 6:18–21; 1 Moos. 7:2, 3
  11. The Encyclopedia Americana. 1977. 1. osa, s. 859–873.
  12. Nelson, B. C.: The Deluge Story in Stone, 1949, s. 156; Rehwinkel, A. M.: The Flood in the Light of the Bible, Geology, and Archaeology, 1957, s. 69.
  13. 1 Moos. 7:11; 8:4, 14
  14. Flood Stories from Around the World
  15. Flood Legends from Around the World Talk Origins.
  16. Has Noah's Ark Been Discovered? Northwest Creation Network.
  17. Collins, Lorence Gene & Fasold, David Franklin: Bogus "Noah's Ark" from Turkey Exposed as a Common Geologic Structure Department of Geological Sciences, California State University Northridge.
  18. Nooan arkki
  19. a b Hiltunen, Juha: Ultran artikkeli ja kirja-arvostelu Viitattu 16.2.2013.
  20. Letter from John Baumgardner Viitattu 16.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nooan arkki.

Nooan arkin historiallisuuden puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nooan arkin historiallisuutta vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]