Syyrian sisällissota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syyrian sisällissota
Osa arabikevättä
Päivämäärä:

26. tammikuuta 2011 – jatkuu edelleen

Paikka:

Syyria

Lopputulos:

edelleen käynnissä

Osapuolet

Flag of Syria.svg Syyrian arabitasavalta
Iran[1][2]
Hizbollah[3]

Flag of Syria (1932-1958; 1961-1963).svg Syyrian kansallinen koalitio Vapaan Syyrian armeija[4]
Turkin lippu Turkki[5]
Qatarin lippu Qatar[5]
Saudi-Arabia Saudi-Arabia[5]
Flag of Jabhat al-Nusra.jpgAl-Nusran rintama(itsenäinen)

Komentajat

Syyrian lippu Bashar al-Assad
Iranin lippuAli Khamenei

Flag of Syria (1932-1958; 1961-1963).svg Moaz al-Khatib

Tappiot

n. 17000 sotilasta+[6]

n. 17000 kapinallista[6],
siviilit poislukien

yli 100 000 kuollutta[7]
lähes 2 miljoonaa pakolaista[8]
130 000 kadonnutta tai pidätettyä[9]

Mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.
Huhtikuussa 2011 maalatussa graffitissa lukee ”liyaskuṭ Baššār” eli ”alas Bašar”.
Syyrian presidenttiä tukeva mielenosoitus.
Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.
Assadin suku ja Syyrian hallinto koostuvat pääosin alaviiteista, joiden pääalue on Välimeren rannoilla.

Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto presidentti Bašar al-Assadia kannattavien ja tätä vastustavien aseellisten joukkojen välillä joka laajeni maan laajuiseksi sisällissodaksi keväällä ja kesällä 2012,[10] jolloin sota levisi pitkään rauhallisena olleeseen Aleppon suurkaupunkiin. Konfliktin osapuolet koostuvat pääosin hallituksen šiialaisista alaviiteista ja kapinallisten sunneista. Venäjä ja Kiina tukevat Syyrian hallitusta, kun taas Länsimaat ovat tukeneet Syyrian oppositiota. Tämä ulkovaltojen vastakkainasettelu jarruttaa huomattavasti yrityksiä ratkaista kriisi ulkoapäin. Tutkija Alan Salehzadeh Maanpuolustuskorkeakoulusta on esittänyt tulkinnan, että Syyrian sodan pitkittyminen esim. suhteessa Arabikevään kansannousut kokeneisiin Egyptiin ja Tunisiaan verrattuna johtuu Syyrian geostrategisesta asemasta ja liittolaissuhteista Iranin johtamaan shiia-akseliin.[11]

SOHR-ihmisoikeusjärjestön mukaan noin kolme vuotta kestäneissä väkivaltaisuuksissa on kuollut yhteensä noin 130000 ihmistä[12], joista siviilejä noin 46000[13].

Syyriassa on vuonna 1963 vallan kaapanneen arabisosialistisen[14] baath-puolueen keskitetty yksipuoluejärjestelmä. Syyrian militarisoituminen 2000-luvulla[11] ja yksipuoluejärjestelmään liittyvä korruptio ovat olleet Lähi-idän vakavimpia ja salainen poliisi on tukahduttanut julmasti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Syyriassa vuonna 2008 alkanut kuivuus johti kansalaisten tyytymättömyyteen ja 2011 Arabikevään aiheuttamat levottomuudet levisivät myös Syyriaan. Myöhemmin salainen poliisi pidätti ja kidutti lapsia, jotka olivat ilmaisseet hallituksen vastaisia mielipiteitä[15][16]. Tämä laukaisi suuria mielenosoituksia ympäri Syyriaa[17][18] ja mielenosoitukset levisivät maaliskuun lopulla koko maahan. Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia[19][20]. Hallituksen kansaansa vastaan käyttämän väkivallan[21] takia EU asetti maalle talouspakotteita ja länsimaat kääntyivät Assadia vastaan. Myös kapinalliset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia[22][23].

Hallituksen joukoista karanneiden perustama Vapaan Syyrian armeija FSA alkoi toimia Homsissa ja muilla alueilla loppukesällä-syksyllä 2011. Monia muita hallitusta vastustavia ryhmiä syntyi. Oppositio on pysynyt koko sodan ajan hajanaisena ja riitaisena.

Opposition sisäinen riitaisuus korostui, kun ääri-islamilaisten asema vahvistui tehokkaampien taistelijoiden ja siviilihallinnon järjestäjien toimesta. Opposition sisälle muodostui suoranainen sodan uhka, kun ääri-islamistit surmasivat maltillisempia hallituksen vastustajia.[24][25]. Monia sunnalaisia taistelijoita ajaa jyrkkä fundamentalismi ja kostonhalu. Nämä näkyy Jabhat al-Nusran, Isis:n jne. tyyppisten tehokkaiden salafistien taistelujärjestöjen nousuna. Hallitusta puoltavat sanovat puolustautuvansa terroristien ja fundamentalistien väkivaltaa vastaan, ja nämä uhkaavat alaviitteja jopa kansanmurhalla. Onkin mahdotonta, että Muslimiveljeskunnan ja kovan linjan uskonnollis-ideologisten järjestöjen ohjaama hajanainen kapinallisarmeija loisi maahan demokratian[26]. Opposition hajanaisuus vaikeuttaa rauhan tekoa, ja sota saattaa syttyä eri oppositioryhmien välillekin.

Syyrian sotaan liittyviä shiiojen ja sunnien välisiä taisteluja on käyty myös Libanonissa. Sodan pelätään muutenkin edistävän Lähi-idän konflikteja mm. Irakissa. Arabiliitto, YK ja muut kansainväliset järjestöt epäonnistuivat rauhanaloitteissaan. Muun muassa Saudi-Arabia tukee kapinallisia, Iran hallitusta. Tämä ulkovaltojen vastakkainasettelu jarruttaa huomattavasti yrityksiä ratkaista kriisi ulkoapäin. Monet länsimaat tunnustivat oppositiokoalition Syyrian viralliseksi edustajaksi marras-joulukuussa 2012. Länsimaat ja muut "Syyrian ystävät" ilmoittivat kesäkuussa 2013 antavansa vastedes suoraa aseapua ja muuta sotilaallista tukea Syyrian kapinallisille[27][28]. Elo-syyskuussa Syyria ja suurvallat päättivät tuhota maan kemialliset aseet. Saman vuoden lopulla hallituksen joukkojen tekemät myös siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nälkäsaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote näkyi yhä selvemmin kapinallisten riveissä. Sota näytti vieläkin olevan tasapeli, mutta hallituksen joukot olivat vuoden 2013 lopussa jonkin verran niskan päällä. Tammikuussa 2014 on määrä järjestää Geneven rauhankokous.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansannousu liittyi arabimaiden yleiseen kuohuntaan, jossa kansa vaati vapaampia poliittisia oloja ja korruption kitkemistä. Syyriaa hallitsi pitkään Baath-puolueen johtaja Hafez al-Assad, joka kaappasi vallan vuonna 1970. Hänen kuoltuaan valtaan nousi vuonna 2000 hänen poikansa Bašar al-Assad. Näiden valtionpäämiesten aikana maa on ollut virallisestikin poikkeustilassa vuoteen 2011 asti. Baath oli ainoa sallittu puolue. Assadit loivat henkilönpalvontaan pohjautuvan järjestelmän, joka jakeli suosionsoituksia tukijoilleen ja murskasi vastustuksen kovin ottein. Vapaata tiedonvälitystä ei käytännössä ollut, ja järjestelmä oli hyvin korruptoitunut. Korruptio lisääntyi 2000-luvulla ja oli Lähi-idän pahimpia.[29].

Tosin Assad lupasi valtakautensa alussa vapaampia oloja, muttei toteuttanut lupauksiaan. Mielenosoittajat vaativat lopulta Assadin suvun ylivallan purkamista[30], aitoa demokratiaa, etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa ja poliittisia vapauksia. Rauhanomaisina alkaneet mielenilmaukset muuttuivat aseellisiksi yhteenotoiksi hallituksen ja opposition valillä hallituksen tukahduttaessa kansannousua armeijan avulla.

Syyriassa oli ollut mielenosoituksia aiemminkin. Eräs tunnettu Syyrian oppositioryhmä oli maan muslimiveljeskunta, jonka kapinahalut Hafez al-Assad kukisti Hamassa raskain asein vuonna 1982[30]. Samoin 2000-luvulla oli mielenosoituksia, mutta ne jäivät mm. valtion turvakoneiston nopean toiminnan takia pieniksi.

Syyrian väestö kasvoi parin prosentin vuosivauhtia. Noin kymmenes syyrialaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Työttömyys oli 9-20% ja inflaatiokin melko korkea, ja käynnissä oli haastava talouden uudistusohjelma kohti osittaista markkinataloutta. Pohjavettä käytettiin liikaa kuivilla alueilla. Vuonna 2008 maata koetteli pahin kuivuus 40 vuoteen. Ihmisiä joutui kuivuuden takia kaupunkehin pakolaisiksi, ja Syyria pyysi ensi kertaa ulkomailta apua. [31][32][33][34][35]

Syyrian opposition keskeisin ryhmittymä oli sisällissodan alussa Syyrian kansallinen neuvosto SNC, joka pyrki yhteistoimintaan muiden kapinallisryhmittymien, kuten Syyrian vapautusarmeijan kanssa[36]. Syyrian oppositiota rahoittivat ja tukivat etupäässä Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit[37]. Marraskuussa 2012 perustettiin laajapohjainen eri järjestöistä koostuva rintama Syyrian kansallinen koalitio (الائتلاف الوطني السوري), jonka 63 paikasta 22 kuului Syyrian kansallisneuvostolle SNC:lle. Ääri-islamilaiset jäivät koalitiosta pois.

Läheskään kaikki niin sanotut liberaalit syyrialaiset eivät tukeneet oppositiota, jonka uskottiin pyrkivän nostamaan muslimiveljeskunnan tai ääri-islamilaiset valtaan Syyriassa[38].

Syyrian konfliktissa olivat vastakkain hallituksen ja opposition lisäksi myös erilaiset etnisten ja uskonnollisten ryhmien kiistat. Basharin hallinto edusti pääosin alaviittien islamin haaraa ja monet kapinalliset olivat sunneja. Suurin osa armeijan eliittijoukoista, Tasavaltalaiskaartista, koostui alaviiteista. Sunneja on maan väestöstä enemmistö. 1800-luvulla alaviiteilla ja sunneilla oli aseellisia kiistoja. Alaviittien uskonnossa on joitain piirteitä shiialaisuudesta, mutta se eroaa shiialaisuudestakin. Muutamat arabimaat tukivat kapinallisia ja shiialainen Iran Syyrian hallintoa. Lisäksi islamilainen äärijärjestö Al Qaida toimi maassa ja vastusti sekä muita kapinallisia että hallitusta. Druusit[39], kurdit ja kristityt tukivat pääosin Assadia. Sunnalaiset kapinalliset vainosivat kristittyjä. Monet alaviitit tukivat sisällissodassa Assadia, koska pelkäsivät sunnien kostavan hallituksen sorron alaviiteille[40][41]. Mutta toisaalta monet sunnitkin tukivat hallitusta, koska kokivat sodan ja hallinnon kaatumisen tuovan maahan turvattomuutta. Sota on enemmän sunnilaisille oppositioaktivisteille uskonsota kuin hallituksen tukijoille, jotka sanovat puolustavansa maataan terroristeja vastaan. Jotkut arvelivatkin, että Syyrian konflikteissa oli kyse siitä, kuka hallitsee maata[42] ja omistaa maan lailliset ja laittomat liiketoimet, ja että uskonnon merkitys olisi vähäisempi kuin yleensä ajatellaan.[43][44]

Polttoitsemurha Al-Hasakassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian mielenosoituspaikakunnat 15. huhtikuuta, jonka jälkeen niistä ei enää pidetty kirjaa protestien yleisyyden takia. Sinisellä on merkitty mielenosoituspaikkakunnat joissa kuoli ihmisiä, punaisella muut protestipaikkaunnat.

Arabikevät innosti joitain aktivisteja toimimaan internetissä Bashar al-Assadin hallitusta vastaan. Syyria pysyi pitkään melko rauhallisena näiden toimista huolimatta. Aktivistiryhmien suunnittelema "Vihan päivä" meni pieleen 4. helmikuuta 2011[45]. Kansa ei kannattaunut kapinaa[46]. Presidentti Assad totesi Syyrian tilanteen olevan vaikeampi kuin muissa arabimaissa, mutta että Syyria on silti vakaa[47] ja immuuni vallankumoukselle[48].

Mielenosoitusten lähtölaukauksia oli se, että Al-Hasakassa kaupungista kotoisin ollut Hasan Ali Akleh sytytti itsensä bensiinillä tuleen samaan tapaan kuin Mohamed Bouazizi oli tehnyt Tunisiassa. Syykin oli sama eli protesti hallitusta vastaan.

Daraan kansannousu ja maanlaajuinen protesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salaisen poliisin pidättämä ja kiduttama Hamza Ali Al-Khateeb ottaa pilakuvassa kiinni Bashar al-Assadin.

Daraan mielenosoitukset alkoivat kun salainen poliisi pidätti 6. maaliskuuta 2011 noin viisitoista 10-15 vuoden ikäistä poikaa. Pojat olivat maalanneet spraymaalilla Tunisiassa ja Egyptissä käytetyn iskulauseen 'As-shaab yoreed eskaat el nizam!', "Kansa haluaa kaataa hallituksen"[49][50].

Ensimmäiset kuolonuhrit tulivat, kun 18. maaliskuuta 2011 Daraassa hallituksen turvallisuusjoukot ampuivat neljä mielenosoittajaa[51]. Pian tämän jälkeen mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi[52][53], ja protestit alkoivat levitä koko Syyriaan. 25. maaliskuuta Daraassa marssi joidenkin väitteiden mukaan jopa 100 000 ihmistä[54], joista 20 sai surmansa armeijan avattua tulen aseettomia mielenosoittajia vastaan, niin kuin aseettomia ihmisä kuoli muissakin mielenosoituskaupungeissa[55]. Daraan mielenosoitukset kukistettiin 25. huhtikuuta - 5 toukokuuta 2011 raskain asein. Sala-ampujat tulittivat katoilta, ja sotilaat kiersivät talosta taloon etsien kapinoitsijoita. Samoihin aikoihin, 26 maaliskuuta protestoijien kuolemat levisivät Sanamyniin, Homsiin ja Latakiaan.

Hallituksen lupaukset ja vastatoimet eivät lannistaneet kansan kunnioitusta vaativia aktivisteja ja kansanjoukkoja. Kun mielenosoitukset ja mellakat jatkuivat, Syyrian hallitus alkoi käyttää tankkeja ja tarkka-ampujia protestoijia vastaan. Alaviittijohtoinen armeija pysyi pääosin hallituksen puolella. Hallitus piti mielenosoittajia terroristeina ja syytti maassa olevasta väkivallasta aseistautuneita joukkioita[56]. 28. huhtikuuta mennessä 500 mielensoittajaa oli kuollut[57], ja 24. toukokuuta 2011 mennessä kuolleita oli jo 1 100[56].

5. toukokuuta 2011 armeija vetäytyi Daraasta, mutta tankit saapuivat Damaskoksen esikaupunkeihin[58] ja Homsiin[59]. Hallituksen miehet murtautuivat Damaskoksessa taloihin pidättämään ihmisiä. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät Dumaan pariin sairaalaan missä kapinallisia hoidettiin, ja hakkasivat siellä potilaita ja hoitajia, sekä pidättivät kymmenen. Seuraavana päivänä mielenoitukset nousivat keskipäivän rukokuksen jälkeen Damaskoksen esikaupungeissa, Homsissa, Hamassa, Baniyasissa ja Syyrian Kurdistanissa.

Vaikka hallitus käytti kovia otteita, mielenosoitukset laajenivat.[60]. Samalla alkoi levitä tietoja siitä, että turvallisuusjoukon jäsenet olivat ampuneet niitä sotilaita, jotka eivät suostuneet ampumaan mielenosoittajia.[61]. Tiedot Syyrian tilanteesta kuitenkin olivat niukkoja, sillä maahan ei päästetty ulkomaalaisia journalisteja.[56]. Ulkomaat mm Yhdysvallat ja EU (lähinnä Ranska) tuomitsivat ylimitoitetun väkivallan käytön ja kovensivat sanktioitaan Syyriaa vastaan.

Aseellinen kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armeijan kovat otteet johtivat sotilaiden karkaamisiin ja aseellisen vastarinnan organisoitumiseen. Kesäkuussa oppositio kokoontui Istanbulissa pyrkien yhdistämään hajanaiset ryhmittymät, ja armeijasta karanneet perustivat 29. heinäkuuta 2011 Vapaan Syyrian armeijan (FSA). Heinäkuussa jatkuivat myös satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset.[62].

Heinäkuussa 2011 armeija ajoi kapinalliset Hamasta ja taistelujen painopiste siirtyi alkusyksystä Homsiin[63]. Mutta suurimmat kaupungit Damaskos ja Aleppo olivat yhä melko rauhallisia[63].

Yli kaksi tuhatta mielenosoittajaa oli kuollut 21. elokuuta 2011 mennessä, kun YK:n valtuuskunta saapui Syyriaan tutustumaan tilanteeseen[64]. Tällöin Syyria oli käytännössä jo sisällissodassa, ja päivittäisten kuolonuhrien määrä noussut heinäkuisesta jyrkästi[63]. Etelä-Turkkiin oli tähän mennessä paennut tuhansia ihmisiä[65]. EU vastasi Syyrian hallituksen harjoittamaan terroriin erilaisin talouspakottein[66]. Hallituksella oli edelleen yliote hajanaisesta oppositiosta, eikä kapinalliset pystyneet pitämään vielä elokuun lopulla 2011 valtaamiaan kaupunkeja hallinnassaan.[67]. Ensimmäinen merkittävä taistelu Vapaan Syyrian armeijan ja hallituksen joukkojen välillä käytiin Rastanissa, kun hallitus valtasi Rastanin 27. syyskuuta - 1. lokakuuta 2011[68].

Arabiliitto erotti Syyrian 12. marraskuuta 2011 ja asetti maalle talouspakotteet[69], jotka olivat lähinnä Syyrian rahavarojen jäädyttämisiä. Päivittäistavarakauppaan Arabiliitto ei puuttunut.

Väkivalta kuitenkin kiihtyi marraskuussa muun muassa Haman ja Dar'an maakunnissa, kun armeijasta karanneet kapinalliset olivat aloittaneet iskut hallitusta vastaan[70]. Kapinallisten hyökkäys Damaskokseen alkoi 16. marraskuuta, kun he hyökkäsivät Harastassa sijaitsevaan ilmavoimien tiedustelupalvelun toimistoon. Samaan aikaan Homsia tulitettiin tykein. 23. joulukuuta pääkaupunki Damaskoksessa tapahtui kaksi itsemurha-autopommi-iskua, joissa kuoli yli 40. Toinen räjähdys tapahtui salaisen poliisin tukikohdan ja toinen sotilastiedustelupalvelun rakennuksen lähellä. Syyrian hallitus syytti iskuista al-Qaidaa.

Marraskuun lopussa 2011 YK tuomitsi Syyrian hallituksen toimet rikoksina ihmisyyttä vastaan. Arabiliiton tarkkailijaryhmän etujoukko saapui Syyriaan 22. joulukuuta 2011 ja loput 50 tarkkailijan joukosta muutama päivä myöhemmin[71][72].

Alkuvuodesta 2012 Syyrian prikaatikenraali Mostafa Ahmad al-Sheik loikkasi Turkkiin. Hän oli siihen mennessä korkein puolta vaihtanut Syyrian armeijan upseeri[73].

Tammikuussa 2012 opposition joukot valtasivat muutamia kaupunkeja, mutta hajanainen huonosti aseistettu sotilaskarkurien armeija ei ollut vakava haastaja Syyrian raskaasti aseistetulle armeijalle, ja armeija onnistui valtaamaan esimerkiksi Duman jo tammikuussa ja Rastanin 5. helmikuuta. Tammikuun lopulla-helmikuun alussa taistelut olivat levinneet jo Damaskoksen esikaupunkeihin, ja mielenosoituksia tukahdutettiin asevoimin myös pitkään rauhallisena olleessa maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Aleppossa[74]. Arabiliiton tarkkailijat keskeyttivät työnsä jatkuvan väkivallan takia 28. tammikuuta[75]. Tammikuussa 2012 julkisti olemassaolonsa hallitusta vastaan taisteleva al-Qaidaan sidoksissa oleva jihadistirintama Jabhat al-Nusra[76].

Kofi Annanin rauhansuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2012 YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui keskustelemaan mahdollisesta Syyria-päätöslauselmasta. Ennen kokousta Venäjä sanoi, että sopu turvallisuusneuvostossa Syyrian suhteen oli mahdollinen ja välttämätön[77]. Lopullisessa äänestyksessä illalla 4. helmikuuta 2012 Venäjä ja Kiina estivät veto-oikeudellaan Syyria-päätöslauselman. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton sanoi, että sotilaallinen väliintulo oli pois suljettua Syyriassa[78]. YK:n Yleiskokous oli muotoillut päätöslauselman ja siinä muun muassa vaadittiin Bašar al-Assadin eroa[79].

Helmikuussa 2012 Kofi Annan nimitettiin YK:n ja Arabiliiton Syyrian-erityislähettilääksi[80]. Maaliskuun lopulla Annan esitti kuusikohtaisen suunnitelman konfliktin lopettamiseksi. Syyrian hallitus ilmoitti hyväksyvänsä sopimuksen, mutta jatkoi sotatoimiaan Haman maakunnassa[81].

5. huhtikuuta YK:n turvallisuusneuvosto asetti takarajan 10. huhtikuuta, johon mennessä Syyrian hallitus lopettaisi väkivaltaisuudet ja kapinalliset laskisivat aseensa kahden vuorokauden kuluttua hallituksen joukkojen vetäytymisestä[82]. Kapinalliset ilmoittivat aloittavansa aselevon, mutta epäilivät hallituksen kieltäytyvän rauhansuunnitelman noudattamisesta[83]. Syyrialle asetetun takarajan tultua vastaan Annan vaati hallitusta lopettamaan väkivallan 48 tunnin kuluessa. Syyrian ulkoministeri ilmoitti hallituksen joukkojen jo vetäytyneen osista maata, mutta vaati Annanilta vakuutuksen siitä, että kapinalliset sitoutuvat tulitaukoon[84]. YK:n turvallisuusneuvosto antoi valtuudet kaikkiaan 300 aseistamattoman sotilastarkkailijan lähettämiseen Syyriaan[85]. Huhtikuun lopulla YK:n tulitaukotarkkailijoiden etujoukko raportoi vakavista tulitaukorikkomuksista[86].

Vapaan Syyrian armeija aloitti toukokuun lopulla uudestaan operaationsa, josta seurasi rajuja taisteluja eri puolilla Syyriaa. Kesäkuun alussa hallituksen joukot valtasivat kapinallistukikohdan Al-Haffahin, joka käytännössä autioitui. Taistelut levisiviät kesäkuun alussa myös Damaskokseen ja Aleppoon, joka oli aiemmin ollut suhteellisen rauhallinen. [87].

Tuhottu panssarivaunu Aleppossa.

Kapinallisten eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotatilanne Syyrian kartalla. Vihreällä merkityt kaupungit olivat karttaa tehdessä saatujen tietojen mukaan Assadin hallituksen valvonnassa, ruskealla merkityt kapinallisilla. kokonaan tai osin sinisellä merkityissä käytiin taisteluja opposition ja hallituksen joukkojen välillä.
Ääri-islamilaisina pidettyjen jihadistien rintaman Jabhat al-Nusran lippu.
Aleppolaisia leipäjonossa lokakuussa 2012.

Yk:n UNSMIS lopetti 16. kesäkuuta 2012 säännöllisen partioinnin Syyriassa, mutta jäivät maahan[88][89]. Taistelut olivat kiihtyneet kesäkuun alkupuoliskolla, kun kapinalliset olivat saaneet vallattua ja pidettyä monia kaupunkeja ja alueita[90]. YK-joukot olivat kohdanneet laajaa vastustusta sodan molemmilta osapuolilta. Hätäisesti suunniteltu vaarallinen operaatio oli YK-tarkkailijoille fyysisesti ja henkisesti koetteleva, ja muun muassa Britannia luonnehtikin operaatiota epäonnistuneeksi[91]. 2. elokuuta YK:n rauhanvälittäjä Kofi Annan erosi tehtävästään, koska ei saanut kyllin tukea tehtävälleen turvallisuusneuvostolta[92]. Annanin tilalle nimitettiin 10. elokuuta kokenut algerialainen rauhanvälittäjä Lakhdar Brahimi[93]. UNSMIS-operaatio lakkautettiin lopulta 20. elokuuta.[94]

Noin 15. heinäkuuta kapinalliset aloittivat Damaskoksessa jättioperaation nimellä ”Operaatio Damaskoksen tulivuori”[95]. Armeija ajoi kapinalliset 19–23. heinäkuuta 2012 Damaskoksen keskustasta pois. 18. heinäkuuta turvallisuuspalvelun päämajassa räjähti pommi, joka surmasi mm. puolustusministeri ja Daoud Rajhan ja varapuolustusministeri Assef Shawkatin[96].

Kapinalliset kärsivät elokuun alussa tappioita, muun muassa menettivät päätukialueensa Salaheddinin Aleppossa[97]. Elokuussa kuoli Syyriassa noin 5 000 ihmistä, mikä on kolme kertaa enemmän kuin yleensä aiempina sotakuukausina[98].

Aleppon markkinapaikka paloi syyskuussa[99] taistelujen takia.

Marras-joulukuussa tuli tietoja kapinallisten menestyksestä[100][101][102]. Kapinalliset valtasivat alueita pohjoisessa,[103] ottivat haltuunsa kaupunkeja ja hallituksen tukikohtia[104]. Kapinalliset menestyivät maataisteluissa hallitusta vastaan, ja pyrkivät saartamaan lentokenttiä ja sotilastukikohtia, mutta hallituksen ilmavoimat olivat ongelma kapinallisille[105]. Damaskoksen ympärillä taisteltiin kaupungin hallinnasta[106].

29. joulukuuta Aleppon lentokenttä suljettiin ensi kertaa, koska kapinalliset olivat kentän lähellä. Lähes koko Aleppo oli kapinallisilla, mutta pahoin raunioitunut[107]. Samaan aikaan hallituksen armeija valtasi merkittävän Deir Ba'alban kaupunginosan Homsissa[108]. Yli 400 ihmisen ilmoitettiin kuolleen 29. joulukuuta[109]. Niinpä vuoden 2012 lopussa kapinallisilla oli hallussa suurin osa pohjoisesta ja itäisestä Syyriasta, mutta hallituksella oli maan väkirikkain lounaisosa, alaviittienemmistöinen Välimeren rannikko ja pohjois-eteläsuuntainen valtatie[110].

30. joulukuuta 2012 YK:n rauhanvälittäjä Brahimi sanoi Syyrian olevan vaarassa ”somalisoitua” eli hajota keskenään kampapailevien sotaherrojan hallitsemiin alueisiin, kuten Somalian sisällissodan aikana oli käynyt.[111] Vuoden 2012 loppuun mennessä konfliktissa oli kuollut HRW:n mukaan 45 000 ihmistä, joista 39 000 vuonna 2012[112]. Hallituksen joukkoja olisi kuollut 9500[112]. Molempien osapuolten uskottiin kaunistelevan omia tappioitaan, ja niinpä kuolleita saattoi olla vuoden 2012 loppuun mennessä jopa 100 000[113].

Vuoden 2013 tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinallisten etenemisestä huolimatta sisällissota oli vuoden 2013 alussa yhä verisessä pattitilanteessa, jossa hallitus pystyi ilmaiskuillaan vakavasti häiritsemään kapinallisten sotatoimia. Vaikka kapinalliset olivatkin vallanneet suuria alueita maaseudulta, niin vuoden 2013 alussa oli yhä pattitilanne suurissa kaupungeissa mm. Aleppossa, Homsissa ja Damaskoksessa[114]. Niinpä taistelujen aaltoilu jatkui. Armeija onnistui mm. valtaamaan 11. tammikuuta Darayan takaisin[115]. Kapinalliset kuitenkin valtasivat ennen tammikuun puoliväliä Idlibin provinssissa suuren Taftanazin helikopteritukikohdan[116].

Kapinalliset eivät kyenneet saavuttamaan tavoitteitaan myöskään asepulan takia[117].

Vuosien 2012-2013 vaihteessa Syyrian hallituksen eliittijoukoilla oli käynnissä suurin sotilasoperaatio alueella kuukausiin Damaskoksen esikaupunkien takaisin valtaamiseksi[118]. Tammikuun alussa hallituksen joukot tekivät rajuja ilmaiskuja kapinallisten alueille Damaskoksessa[119] ja kapinalliset yrittivät vallata Aleppon lentokentän.

Assadin puhe ja rauhansuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian presidentti puhui loppiaisena 2013 pitkästä aikaa kansalle julkisesti oopperatalossa ja TV:ssä. Uhmakkaassa puheessaan hän kieltäytyi keskustelemasta länsivaltojen rahoittaman jihadisti-terroristeista ja murhaavista rikollisjoukkioista koostuvan "nukke-opposition" kanssa. Assad sanoi neuvottelevansa opposition rahoittajavaltioiden, ei opposition kanssa. Hallitus ei hänen mukaansa sulkenut neuvotteluita pois, muttei halunnut neuvotella ihmisiä tappavien "terroristien" kanssa. Assad sanoi, että käynnissä oli sota ja maahan kohdistuva hyökkäys, jota pieni osa syyrialaisista tuki. Hyökkäyksen tarkoituksena oli hänen mielestään hajottaa Syyria osiin ja heikentää sitä. Assadin mukaan opposition toiminta ei ollut vallankumous, koska siltä puuttui ajatus ja johtaja. Assad sanoi, että tuskan musta pilvi ulottuu koko maahan[120]. Ja että epävakaassa maassa ei ollut iloa ja turvallisuutta[121] mutta että "tuskan kohdusta syntyy toivo"[122]. Al-Assad kiitti puheessaan Venäjää, Kiinaa ja Irania näiden osoittamasta tuesta. Hän sanoi ettei kriisi ratkea ilman täyttä kansallista liikekannallepanoa. Assad vaati myös, että ulkovaltojen on lopetettava tukensa terroristeille. Hän esitti myös uuden perustuslain säätämistä ja kansanäänestystä siitä sitten, kun kriisi on ratkaistu. Hän sulki neuvotteluista pois "Syyrian pettäneet" tahot. Puhetta oopperatalossa kuunnelleet Assadia tukevat suuret kansanjoukot villiintyivät useita kertoja suosionosoituksiin puheen aikana.[123]. Mutta oppositio hylkäsi Assadin suunnitelman[124], koska se jätti Assadin valtaan[125][126] ja koska puheen tarkoitus oli kaataa YK:n aikoma poliittinen ratkaisuyritys[127].

Iso-Britannian ulkoministeri William Haguen mukaan väkivaltaan syyllisen Assadin hurskasteleva puhe sisälsi tyhjiä lupauksia, joilla ei petetä ketään[120]. Assadin puhe kuitenkin tähtäsi rauhanneuvotteluihin joita länsi ei omien intressiensä takia hyväksy mikäli Assad jatkaa presidenttinä. Israel ilmoitti rakentavansa aidan Syyrian vastaiselle rajalle, koska rajan toisella puolella ovat nyt lännen tuen mahdollistamana jihadistit[128]. Yhdysvaltain ulkoministeriön lausunnon mukaan todellisuudesta vieraantuneen Assadin tulisi erota, ja Assad yrittää sisällöttömällä rauhansuunnitelmallaan vain roikkua vallassa[129]. Myöskään Saksan ja Turkin viranomaisten mielestä rauhansuunnitelmassa ei ollut uutta. Suomalainen professori Hannu Juusola Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitokselta arvioi Assadin vallan loppumisen olevan vain ajan kysymys, mutta Assadin vastahankaisuuden takia sota voi jatkua hyvinkin kauan[130]. YK:n rauhanvälittäjä Lakhdar Brahimi tuomitsi ensi kertaa Assadin rauhansuunnitelman[131] Brahimi sanoi Assadin suunnitelman olevan aiempien toimimattomien suunnitelmien toistoa, jopa edellisiä Assadin esittämiä yksipuolisempi[132] ja että syyrialaisten mielestä yhden perheen 40-vuotinen valtakausi on liian pitkä. Brahimin mukaan Assadilla ei ole sijaa tulevassa siirtymäkauden hallinnossa. Syyrian hallituksen edustaja sanoi Brahimin lausuntoa puolueelliseksi. Tätä se selvästi olikin koska YK-lähettiläällä ei ole valtuuksia ottaa kantaa varsinaisien sopimuksien sisältöön. [133]. Tammikuussa 2013 näkyi eneneviä merkkejä jihadistien ja Vapaan Syyrian armeijan välisestä alkavasta vihanpidosta, minkä uskottiin viittavaan näiden ryhmittymien väliseen sotaan melko varmasti tulevan Assadin kaatumisen jälkeen[134][135].

Hallituksen joukkojen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyrian sotatilanne lokakuussa 2013. Punainen, hallituksen joukot, vihreä kapinallisten joukot. Kellanruskea kurdit, vaalea autiomaata.

17. huhtikuuta hallituksen joukot valtasivat Abelin kylän Homsin ja al-Qusairin välistä vaikeuttaen kapinallisten asemaa[136]. Huhti-kesäkuussa 2013 hallituksen joukot etenivät[137][138] maan länsi- ja keskiosissa[139], mm Golanilla. Tämä johtui suurelta osin Iranista ja Libanonista tulleiden shiialaisten Hizbollah- ja muiden taistelijoiden tuesta[140].

Israel iski Syyrian alueella käynnissä ollutta asekuljetusta vastaan ilmasta käsin, mutta tämä ei johtanut konfliktin laajenemiseen[141].

Eu:n aseidenvientikielto Syyriaan päättyi 28. toukokuuta 2013[142].

Hallituksen ja Hizbollahin joukot valtasivat kapinallisten huollolle tärkeän Qusairin kaupungin verisissä taisteluissa[143][144][145].

Armeija ja Hizbollah seuraavaksi valtaamaan Aleppon kapinallisalueet.

Ulkomaat ja kemialliset aseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sanoivat touko-kesäkuun vaihteessa 2013 Syyrian käyttäneen paikoin[146][147] sariini-nimistä hermokaasua kapinallisia vastaan[148][149][150]. Länsivallat eivät syyttäneet kapinallisia sariinin käytöstä, vaikka Yk:n Carla del Ponten mukaan kapinalliset käyttävät sariinia[151] ja turkkilaiset olivat ottaneet erään 2kg sariinisäiliötä kuljettaneen kapinallisen kiinni[152][153]. Yk:n pääsihteeri Ban Ki-moo ei pitänyt täysin todistettuna kemiallisten aseiden käyttöä, eikä uskonut aseviennin selvittävän Syyrian sotaa[154].

Koska kemiallisten aseiden käyttö oli kynnyskysymys Yhdysvalloille sotaan puuttumiselle, ja Yhdysvallat lupasi lisää tukea kapinallisille, jopa sotilaallista tukea[155][156]. Yhdysvallat väläytti mahdollista lentokieltoa Etelä-Syyriaan kapinallisten tukemiseksi[157]. Kapinalliset sanoivat tarvitsevansa suuria määriä aseita ja ammuksia[158]. Yhdysvallat ei kuitenkaan luvannut esimerkiksi kapinallisten haluamia ilmatorjuntaohjuksia[159], joita terroristit voisvat käyttää. Joidenkin tarkkailijoiden mielestä Obama puuttui jo vuonna 2012 alkaneeseen kemiallisten aseiden hajanaiseen käyttöön vasta nyt, koska lännen liittolaiset kapinalliset olivat tappiolla sodassa, ja tarvitsivat aseellista tukea[160]. Yhdysvaltain varapuolustuministeri Dick Cheneyn mukaan Obaman päätös alkaa aseistaa suoraan kapinallisia saattoi olla liian myöhäistä[161].

Venäjä ei uskonut Yhdysvaltain väitteisiin kemiallisista aseista[162] ja vastusti jyrkästi Yhdysvaltain päätöstä tukea kapinallisia suoraan aseellisesti[163]. Venäjän edustajien mielestä lentokielto olisi laiton[164] ja lännen ei tulisi auttaa kapinallisia, jotka syövät ihmisten elimiä[165]. Assad varoitti Eurooppaa terrorismista, jos sen maat veisivät aseita Syyriaan[166]. Syyrian tilanne nousi kiistan aiheeksi G8-maiden kokouksessa[167][168], kun länsimaat vastustivat Venäjän harjoittamaa Syyrian hallituksen aseistamista[169]. Kaikki G8-osapuolet ilmaisivat huolensa ääriliikeiden ja terrorismin vaikutuksen kasvusta Syyriassa[170].

Hallituksen joukot etenivät Hizbollahin tuella Aleppossa ja lähialueilla[171] 1.-14. kesäkuuta, mutta kapinalliset näyttivät pysäyttävän hallituksen joukot[172][173][174]. Hallituksen joukot katkoivat hyökkäyksiään 18. kesäkuuta[175]. 20. kesäkuuta Aleppossa käytiin rajuja taisteluja, kun Vapaan Syyrian armeijan joukot koettivat pysäyttää raskaasti aseistetut hallituksen joukot[176].

18. kesäkuuta mennessä ensimmäiset lännen sallimat raskaat aseet, venäläisvalmisteiset Syyrian parhaan panssarin, T-72:n tuhoamiseen kykenevät Konkurs-ohjukset olivat saapuneet Aleppon rintamalle[177][178][179]. Kapinalliset saivat myös ilmatorjunta-aseita juhannusaattoon mennessä[180].

Syyrian ystävien kokous Dohassa päätti aseiden antamisesta kapinallisille[181], mutta toisaalta vaativat Irania ja Hizbollahia lopettamaan tukensa hallitukselle. Länsivallat pyrkivät ohjamaan aseavun muille kuin jihadisteille[182].

Damaskoksen kaasuisku ja sen seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n kemiallisten aseiden tarkkailijat aloittivat työnsä Syyriassa 19. elokuuta 2013[183]. Damaskoksen lähellä Ghoutassa väitettiin ainakin muutaman sadan, jopa yli tuhannen kuolleen ilman näkyvää väkivaltaa[184][185] ja muutaman tuhannen saaneen 21. elokuuta 2013 oireita, jotka muistuttavat hermokaasun vaikutusta[186]. Alueella oli meneillään hallituksen hyökkäys kapinallisten valvomalle alueelle[187][188].

Hallitus ja kapinalliset sanoivat, etteivät olleet käyttäneet kemiallista asetta. Kaasuiskun takana väitettiin olleen Syyrian armeijan eliittijoukkojen komentajan Maher al-Assadin määräämä[189], mutta yhtä hyvin sitä väitettiin myös toisen osapuolen lavastukseksi ja/tai provokaatioksi.lähde? Länsi näytti uskovan hallituksen tehneen kaasuiskun. Hallitus ei päästänyt maassa olevia tarkkailijoita alussa paikalle[190], mutta taipui myöhemmin tähän syyttäen iskusta terroristiryhmiä[191][192]. Länsivallat lähinnä pitivät iskun tekijänä Syyrian hallitusta. Venäjä ensin vastusti kaasuiskun YK-tutkimusta, mutta myöntyi myöhemmin[193]. Yhdysvaltain hallitus harkitsi mahdollisuutta käyttää asevoimiaan suoraan Syyriaa vastaan[194][195]. Enemmistö Yhdysvaltain kansasta vastusti asevientiä ja mahdollista voimankäyttöä Syyrian hallitusta vastaan[196]. Yhdysvaltain hallituskaan ei mahdollisessa voimankäytön tapauksessa kannattanut kuin korkeintaan ohjus- ja ilmaiskuja[197], koska maasota olisi liian riskialtista.

Iran ja Syyria varoittivat Yhdysvaltoja puuttumasta Syyrian sisällissotaan[198][199]. Syyria suostui 25. elokuuta 2013 siihen, että YK:n tarkastajat tutkivat sen, käytettiinkö keskiviikon taisteluissa kaasuaseita[200].

Yk:n tarkastajien mukaan kemiallisia aseita oli käytetty, mutta YK ei vahvistanut 29. elokuuta 2013 mennessä iskun tekijää[201]. Yhdysvaltain tiedustelu ilmoitti kuulleensä puhelun, jonka sisältö vahvisti armeijan käyttäneen kemiallista asetta ilman hallituksen lupaa[202]. Käytetty kaasu lienee ollut sariinia[203]. Kemiallisen iskun määrääjäksi väitettiin Basharin veljeä Maheria[204], joka johti armeijan tehokkaimpia joukkoja. YK:n tarkastajien oli määrä lähteä elokuun lopussa. Viikon päästä kaasuiskusta näytti varmalta, että Yhdysvallat länsiliittolaisineen tekisi ohjuksin ja/tai ilmasta käsin jonkinlaisen rajoitetun rankaisuiskun Syyriaan[205][206]. Syyrian hallituksen tukijat Venäjä, Kiina ja Iran syyttivät taistelukaasun käytöstä oppositiota ja vastustivat länsivaltojen uhkamaa hyökkäystä Syyriaa vastaan. Venäjä pysäytti Syyrian hallituksen tuomitsevan päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostossa[207]. Venäjä kuitenkin sanoi, ettei se lähde sotimaan Yhdysvaltain kanssa Syyriassa. Britannian pääministeri Cameron sanoi, että hänen maansa voisi iskeä Syyriaan ilman YK:n valtuutusta[208]. Mutta Britannian parlamentti ei antanut lupaa Syyria-iskulla, ja Saksa jäi myös rintamasta pois. Yhdysvaltain presidentti Obama päätti kysyä iskuun tukea kongressilta[209][210] ja näin isku lykkääntyi. Syyrian hallituksen mielestä tämä kongressilta kysyminen oli merkki siitä, että Obama oli hämmentynyt[211] ja historiallista[212], koska Yhdysvaltain presidentit eivät yleensä kysy kongressilta lupaa sotatoimiin. Syyrian oppositio oli pettynyt Obaman epäröintiin. Syyria uhmasi avoimesti länsivaltojan hyökkäysaikeita vielä 4. syyskuuta[213]. Syyria hyväksyi 9. syyskuuta kemiallisten aseiden valvonnan torjuakseen Yhdysvaltain uhan ja sitoutui 13. syyskuuta 2013 kemiallisten aseiden kieltoon ja päivää myöhemmin suurvallatkin pääsivät alustavaan sopimukseen Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisesta[214]. Mutta suurvaltoja diplomaattinen kahinointi jatkui syyskuun loppuun asti.

Sopu oli pettymys Syyrian oppositiolle, joka olisi halunnut lännen hyökkäävän vihollistaan vastaan. Syyrian hallitus kiitteli sopimusta[215]. Vuodenvaihteessa kemiallisten aseiden poisto oli vielä pahasti viivästynyt[216].

Nälkäsaarrot, pommitukset ja ääri-islamilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 lopuilla Syyrian armeija sai monin paikoin pienehköjä voittoja[217][218] hajallaan olevista aseistautuneista kapinallisista. Mutta yleinen sotatilanne oli syyskuussa 2013 edelleen hallituksenkin mukaan tasapeli[219]. Kun hallitus oli aiemmin pyrkinyt koko maan valvontaan, se pyrki nyt suojaamaan ydinalueensa ja valtaamaan kapinallisilta alueita takaisin hyökäten ensin tärkeimpiin kohteisin mm. Aleppon lentokentälle. Syyskuun puolivälissä arvioitiin, että noin puolet kapinallisista oli kovan linjan islamilaisia[220]. Pohjois-Syyriassa oli noussut mm. Al-Qaidaan kytköksissä oleva Irakin ja Syyrian islamilainen valtio Isis[221]. Raqqan vallannut ääri-islamilainen järjestö Ahrar al-Sham kukisti maltillisen opposition kovin ottein ja pyrki luomaan alueelleen islamilaista valtiota. Syyrian oppositiokoalitio tuomitsi Isis-järjestön toiminnan vallankumousta vastaan ja piittaamattomuuden syyrilaisten hengestä[222].

Hallitusta tukevat tahot jatkoivat mm. Damaskoksen kapinallisenklaavien nälkäsaartoa ja pommituksia[223]. Muadamijassa kärsittiin ruokapulasta ja hallitus oli evakuoinut siviilejä. Tuhanneet olivat kuitenkin jääneet alueelle, koska pelkäsivät hallituksen tekemiä pidätyksiä[224]. Muslimipapisto antoikin fatwassaan Damaskoksen piiritettyjen lähiöiden asukkaille luvan syödä kissoja ja koiria, joita ei muuten saisi islamin mukaan syödä[225]. Lapsia ja vanhuksia oli kuollut nälkään[226]. Hallituksen mielestä kapinalliset pitivät siviilejä panttivankeinaan. Kapinalliset olivat siepanneet miehiä joukkoihinsa ja jatkaneet sotavankien kidutuksia ja surmaamisia[227][228], sekä väkivaltaa siviilejä vastaan pelkän epäilyn pohjalta[229][230]. Syyllisinä pidettiin mm. Nusraa ja Islamilaista rintamaa[231]. Kapinallisten riveissä maltillisia kapinallisia ärsytti islamilaisten fundamentalistien yhä näkyvämpi osuus. Armeija aloitti 15. joulukuuta 2013 yli kymmenen päivää jatkuneet pommitukset, joissa kuoli satoja[232]. Armeija pudotti joulukuussa trotyyliä sisältäviä voimakkaasti räjähtäviä tynnyreitä aiheuttaen siviiliuhreja[233], jotka surmasivat kymmenittäin ihmisiä. Yhdysvallat tuomitsi tynnyripommien ja Scud-ohjusten käytön siviilejä vastaan[234]. Syyrian presidentti Assad ilmoitti paaville, että hän on valmis tammikuussa pidettävään Geneven rauhankokoukseeni[235], mutta vaati ulkomaita lopettamaan terroristien tukemisen.

Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 tammikuun puoliväliin mennessä sodassa oli kuollut ainakin 60000 ihmistä. Ulkomaille oli sotaa paennut 600000 ihmistä, lähinnä Lähi-Idän maihin. Sisäisten pakolaisten määrän arveltiin kesään mennessä olevan yli 2 miljoonaa. 4 miljoonaa oli vailla ruokaa ja muuta apua[236].

Hallituksen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. marraskuuta 2011 YK julisti Syyrian valtion syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan, koska se hyväksyi laajat vastustajiin kohdistuneet murhat, kidutukset ja raiskaukset. Myöhemmin selvisi että kyseiset veriteot olivat lännen tukeman opposition (FSA) tekemiä. YK:n raportin mukaan murhat kohdistuivat myös rauhallisesti mieltä osoittaviin siviileihin ja lapsiin. Tiedustelupalvelun lääkäreiksi pukeutuneet työntekijät kiduttivat ihmisiä myös sairaaloissa.[237]. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Syyrian hallituksen pidätyskeskuksissa kidutettiin raa’asti myös lapsia[238]. Länsimaat, ihmisoikeusjärjestöt ja Syyrian oppositio ovat syyttäneet Syyrian neljää tiedustelupalvelua (mukhabarat) ja hallitusta tukevia puolisotilaallisia joukkoja (shabiha) jatkuvista mielivaltaisista siviilien pidätyksistä, vammauttamisista, kidutuksista ja joukkomurhista, vaikka poikkeustilalaki oli virallisesti kumottu huhtikuussa. Tiedustelupalvelu oli perustanut Syyriaan kymmenien kidutuskeskusten verkoston[239].

Shabihat olivat muun muassa Houlan verilöylyn takana[240] Opposition mukaan Syyrian armeija tappoi kranaattitulellaan siviilejä, ja hallitusta auttavat puolisotilaalliset shabiha-joukot[241] kiertelivät Houlassa ja varsinkin Taldoussa talosta taloon teloittaen siviilejä, mukaan lukien lapsia 25.5.2012. Useiden ulkomaalaislähteiden ja paikallisten asukkaiden lausuntojen mukaan kyseessä eivät länsimaiden uutisoinnista poiketen olleet Syyrian virallisen armeijan sotilaat vaan oppositiojoukot jotka puhuivat vieraalla aksentilla. Syyriaan onkin virrannut tuhansittain lännen tukemia ja rahoittamia terroristeja jotka esiintyvät syyrialaisina kapinallisina. [242][243][244] Syyrian hallituksen tutkintaryhmän tuloksen mukaan suurin osa kuolleista ei kuollut armeijan tykkitulessa, vaan joukkomurhan teki satojen ihmisten suuruinen terroristiryhmä[245].

Englanninkielisessä mediassa Syyrian hallituksen kantaa puolusti hallituksen puhenainen Reem Haddad, joka kertoi hallituksen puolustavan kansalaisia aseistetuilta joukkiolta, kun taas hallituksen vastustajat olivat kertoneet turvallisuusjoukkojen tulittavan aseettomia mielenosoittajia.[246][247] Hallitus on syyttänyt joukkojensa tekemistä joukkomurhista usein terroristeja, joiksi he kutsuvat yleensä opposition taistelijoita. Länsi on myöntänyt avoimesti (myös EU) tukevansa Syyrian kapinallisia. Monet asiantuntijat suhtautuvat poliitikkojen tukipäätöksiin hyvoin varauksellisesti koska kapinallisjoukkioita johtaa pääasiassa tunnetut terroristit. Syyrian hallituksen virallinen armeija ei todistettavasti ole jäänyt kiinni tarkoituksellisesta väkivallasta siviiliväestöä kohtaan.

Syyrian ilmavoimat pommittavat usein asutuskeskuksia, kun kapinallisten taistelijat pääsevät piiloon ja pakoon[248].

Hallitus on toistuvasti käyttänyt epätarkkoja, tuhoa tuottavia Scud-ohjuksia, tavanomaisia pommeja ja tynnyripommeja kapinallisalueita vastaan. Armeija käyttää tynnyripommeja niiden halpuuden takia[249]. Tynnyripommeissa väitetään olevan terässirpaleita ja palavia aineita[250]. Nämä lentokoneista ja helikoptereista pudotetut aseet eivät sovi täsmäpommituksiin, vaan ne ovat monesti pudonneet siviilien niskaan[251]. Ihmisoikeusjärjestöjen, monien arabimaiden ja Yhdysvaltain mukaan tynnyripommit rikkovat sodan sääntöjä.

Opposition toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2011 rauhanomaiset mielenosoitukset muuttuivat melko pian myös kauppojen ryöstelyiksi ja väkivaltaiseksi mellakoinniksi, vaikka tämä ei ollut hallitusta vastustavien aktivistien alkuperäinen tarkoitus.

Pienet kapinallisten ääriryhmät räjäyttelivät pommeja ja murhasivat siviilejä, joskaan ei niin usein kuin mitä hallituksen puolella olevat puolisotilaalliset joukot ja armeija tekivät. Opposition asemiehet sieppasivat ja murhasivat hallituksen virkamiehiä perheineen ja joukoittain[252][253]. Jotkut kapinallisryhmät pyrkivät hankkimaan rahaa aseisiinsa sieppauksilla, kiristyksillä ja muulla laittomalla toiminnalla[254]. Pidätetyt shabihajoukkojen jäsenet oli tapana teloittaa ilman oikeudenkäyntiä[255]. Kapinalliset saattoivat tappaa siksi, että epäilivät jotakuta turvallisuuspoliisin jäseneksi. Kapinalliset myös murhasivat mm. kristittyjä siksi, että nämä arvostelivat heitä rikollisiksi[256]. Useimmat siviilien murhat lienevät ääri-islamilaisten tekemiä, mutta myös jotkut Vapaan Syyrian armeijan yksiköt syyllistyivät niihin.

Toisaalta kapinalliset käyttivät lapsisotilaita[257][258], teloittivat sotavankejaan[259] ja käyttivät siviilejä ihmiskilpinä. Tämä tapahtui useimmiten kätkeytymällä mm. Homsissa siviilien asuinalueille hallituksen joukkoja pakoon, jonka takia hallituksen valvoma armeija pommitti näitä asuinalueita maan tasalle. Näin kapinallisten toiminta veti sodan uhreiksi sivullisia. Kun kapinalliset alkoivat saada tykistöä, he alkoivat tulittaa asuinalueita[260].

Tiedotussota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat osapuolet vähättelivät omia tappioitaan ja syyttivät paljastuneista joukkomurhista toisiaan. Hallitus syytti kaikkia vastustajiaan terroristeiksi ja syytti terroristeja shahiba-joukkojen tekemistä veritöistä. Eri tahojen kriitikot mm. Venäjällä ja Suomessakin syyttivät Syyrian kapinallisia veritekojen sysäämisestä hallituksen vastuulle ja tilanteiden lavastuksesta[261]. Näin ihmisoikeudet olivat varsinkin kapinallisille tiedotussodassa käytetty ase hallitusta vastaan.

Syyrian kriisi ja ulkomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisella merkityt maat vastustivat hyökkäystä Syyriaan, vihreällä merkityt kannattivat. Niinpä maailma jakautuu tässäkin itäiseen ja läntiseen ryhmään.
Vihreällä merkitty Syyrian opposition tunnustaneet valtiot.
Vihreällä merkityt Turkki ylhäällä ja Saudi-Arabia alhaalla tukevat punaisella merkityn Syyrian kapinallisia. Sininen Iran tukee Syyrian hallitusta. Keltaisella merkitystä Irakista tulee taistelijoita auttamaan kapinallisia, ja vaaleansinisellä merkitystä Libanonista tulee taistelijoita taholtaan auttamaan kapinallisia tai hallitusta.

Islamia jakava sunnien ja shiiojen riita ja maailmanpolitiikassa näkyvä idän ja lännen jännite näkyvät Syyriassa. Monet sunnilaiset arabivaltiot, muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit ovat tukeneet julkisesti ja suoraan aseistamalla ja rahoittamalla kapinallisia keväästä 2012 lähtien[262]. Qatar vastustaa Syyrian hallitusta mm. koska tämä esti maasta Turkkiin Syyrian kautta vievän kaasuputken rakentamisen. Myös Turkki on tukenut sunnikapinallisia, vaikka Turkissa on suuri alaviittivähemmistö. Shiialainen Iran on tukenut Syyrian hallitusta aseistamalla ja lähettämällä vapaaehtoisia taistelijoita[263]. Libanon ja Irak ovat virallisesti sodasta erossa. Mutta shiiavetoisesta Irakista lähtee sunnien fundamentalistitaistelijoita Syyriaan, samoin kuin Libanonistakin. Mutta merkittävämpi vaikuttaja on ollut Libanonin shiialainen Hizbollah-järjestö, jonka tuki Syyrian hallitukselle on ollut ratkaiseva. Hizbollahinkin takana on Iran. Niinpä Syyrian sisäinen poliittis-uskonnollisten ryhmien välinen sisällissota kytkeytyy toisaalta Iranin ja Saudi-Arabian[264][265][266] sekä Iranin ja Turkin väliseen kamppailuun ylivallasta Lähi-Idässä.

Suurvallat eivät ole tammikuun alkuun 2013 mennessä puuttuneet suoraan kriisiin. Assadia ovat vastustaneet avoimesti muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Australia ja Japani. Mutta näidenkin tuki kapinallisille on ollut vielä pääasiassa pientä ja häilyvää. Ranska on antanut julkisuuteen suorasukaisia kapinallisia tukevia lausuntoja[267]. Britannian tiedustelupalvelu on antanut tietoja Syyrian kapinallisille[268]. Suurvalloista Assadia ovat tukeneet Venäjä ja Kiina, jotka molemmat vastustavat mahdollista Yhdysvaltojen kasvavaa vaikutusvaltaa alueella. Venäjä ei halunnut antaa Yhdysvalloille samaa voimankäyttömahdollisuutta kuin Libyassa 2011. Ainoa entisen Neuvostoliiton ulkopuolinen venäläinen sotilastukikohta on Syyriassa sijaitseva Tartusin laivastotukikohta. Venäjä on myös perinyt kauppakumppanuuden Neuvostoliiton ajoilta. Venäjä pelkää menettävänsä vaikutusvaltaansa Lähi-idässä.

Monet länsimaat tunnustivat oppositiokoalition Syyrian viralliseksi edustajaksi marras-joulukuussa 2012.[269] Joulukuussa 2012 Venäjän presidentti Vladimir Putin otti etäisyyttä Assadiin, mutta Putinin mielestä Assadin kaatuminen saattaisi pahentaa Syyrian kriisiä entisestään.[270] Näiden ja monien muiden vastaavien uutisointien jälkeen Venäjä kielsi länsimedioiden virheelliset tulkinnat sanomisistaan Syyrian konfliktissa ja korosti ettei ole muuttanut kantaansa asiassa. Venäjä on alusta alkaen vastustanut ulkopuolista sekaantumista Syyrian asioihin ja vastustaa sotilaallista interventiota Syyriaan.

Syyrian väkivaltaisuuksien on pelätty leviävän muualle Lähi-itään[271], ja huhtikuussa 2012 väkivaltaisuudet levisivät Turkin puolelle, kun Syyrian hallitus ja kapinalliset ottivat yhteen Turkin rajalla. Turkki oli tuominnut Syyrian hallituksen toimet siviilejä vastaan jo vuonna 2011. Kesäkuussa Syyrian ja Turkin välit kiristyivät entisestään, kun Syyria ampui alas turkkilaisen hävittäjän.[272] Libanonissakin käytiin paikallisia taisteluja elokuussa vuonna 2012[273]. Libanon halusi ennen kaikkea turvata sisäisen järjestyksensä. Jordanian hallitus asettui sunnien taakse sisäpoliittisista syistä.

Länsimaat ovat tuominneet Syyrian hallinnon toimet. Yhdysvaltojen antamien lausuntojen mukaan maata on huolettanut Syyrian kemiallisten aseiden mahdollinen käyttö siviilejä vastaan tai niiden joutuminen terroristeille. Länsimaat ovat asettaneet taloudellisia sanktioita Syyrialle ja yrittäneet ajaa voimatoimiin oikeuttavaa päätöslauselmaa läpi YK:ssa. Länsimaat eivät kuitenkaan ole halunneet toimia Syyriassa niin aktiivisesti maan hallitusta vastaan kuin Libyassa, vaikka kapinalliset pyysivät muun muassa lentokieltoalueen perustamista. Syyriaa pidetään länsimaiden armeijoille vaikeampana alueena kuin Libyaa[274]. Länsimaat pelkäävät mahdollisen aseavun päätyvän länttä vastustaville ääri-islamisteille ja ovat kammonneet kapinallisten tekemiä julmuuksia[275]. Kesäkuussa 2013 länsimaat alkoivat suoraan antaa oppositiolle aseita, koska niiden mielestä hallitus oli käyttänyt kemiallisia aseita. Yhdysvaltojen uskottiin hyötyvän pitkään jatkuvasta sodasta, joka heikentää sen vihollista Syyriaa.

Vaikka Israel ja Assadin hallinto ovatkin katkeria vihollisia, Israelin kannalta saattaisi olla vaarallisempaa fundamentelististen sunnien nousu valtaan Syyriassa.kenen mukaan?

Länsimaat pelkäävät Venäjän tavoin Assadin hallinnon romahtamisen jälkeistä Syyrian hajoamista ja väkivaltaisuuksien leviämistä muualle Lähi-Itään[276]. Toisaalta länsimaat pelkäävät joutuvansa Syyriassa suoraan vastatusten Iranin kanssa. Myöskään Venäjän ja Kiinan väliintuloa ei voida poissulkea.

Vuoden 2012 kesäkuussa Yhdysvallat syytti Venäjää taisteluhelikopterien toimittamisesta Syyrian hallinnolle ja tämän laajentavan taisteluja entisestään.[277] Venäjän mukaan asekaupoilla ei ole pyrkimystä vaikuttaa sodan kulkuun, koska Al Assadin hallinnolla on jo entuudestaan sopimukset asetoimituksista Venäjän kanssa.

Assadin nykyhallintoa tukevat valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iran
  • Venäjä
  • Kiina

Kapinallisia/terroristeja tukevat ja/tai rahoittavat valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Qatar (esim. valtiollinen Al Jazeera-kanava on selkeästi ottanut puolta uutisoinnissa)
  • Saudi-Arabia[278]
  • Yhdistyneet Arabiemiraatit
  • Yhdysvallat (mediassa erityisesti demokraatteja lähellä olevat tahot)
  • Turkki
  • Ranska (näkyvin kapinallisten tukija lännessä)
  • Britannia (lisäksi erityinen huomio näihin muutaman hengen "ihmisoikeusjärjestöihin")

Muita kriisin keskeisiä valtioita, joissa kuitenkin maan media ja/tai muut tahot jakaantuvat vahvasti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Libanon
  • Irak
  • Israel

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät, Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
  • Mitä missä milloin 2012
  • Mitä missä milloin 2013

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saeed Kamali Dehghan: Syrian army being aided by Iranian forces The Guardian. 28 May 2012. Viitattu 18 August 2012.
  2. Daftari, Lisa. "Iranian general admits 'fighting every aspect of a war' in defending Syria's Assad", Fox News, 28 August 2012. Luettu 6 September 2012. 
  3. Iran's Hizbullah sends more troops to help Assad storm Aleppo, fight Sunnis World News Tribune. 29 July 2012. Viitattu 18 August 2012.
  4. Syrian opposition groups reach unity deal USA Today. 11 November 2012. Viitattu 14 November 2012.
  5. a b c Schmitt, Eric. "C.I.A. Said to Aid in Steering Arms to Syrian Opposition", The New York Times, 21 June 2012. Luettu 4 July 2012. 
  6. a b Järjestö: Jo yli 80 000 kuollut Syyrian sodassa - lähes puolet siviilejä Yle Uutiset Ulkomaat 12.5.2013 klo 17:49, AFP Reuters
  7. http://www.timesofoman.com/News/Article-20325.aspx
  8. http://data.unhcr.org/syrianrefugees/syria.php
  9. http://www.washingtoninstitute.org/policy-analysis/view/syrias-meltdown-requires-a-u.s.-led-response
  10. Punainen risti: Syyriassa on sisällissota YLE. 16.7.2012. Viitattu 30.7.2012.
  11. a b Alan Salehzadeh: Syyrian sisällissota: Syitä ja taustatekijöitä (pdf) 2013. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 1.1.2014. suomi
  12. Järjestö: Syyrian sodan uhrimäärä yli tuplaantui viime vuonna Yle uutiset ulkomaat 1.1.2014
  13. Over 130,000 killed in Syria since uprising: NGO Al Arabiya News, Tuesday 31 December 2013
  14. "Minä, Bashar", Suomen Kuvalehti 36/2013, toimittaja Katri Merikallio, 6.9.2013, sivut 12-13.
  15. A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War
  16. Syria: how it all began Hugh Macleod and a reporter in Syria GlobalPost Middle East April 23, 2011
  17. Fresh Protests Erupt in Syria (Videos) Anna Skibinsky The Epoch Simes, English edition, World Middle East March 16, 2011
  18. Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo
  19. [1] April 21, 2011 President Assad issues decree to end Syria's nearly 50-year old state of emergency.
  20. A recap of the Syrian crisis to date
  21. Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic
  22. Tutkimusryhmä: Syyrian sotarikokset vietävä oikeuteen
  23. YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä
  24. Syyrian Aleppossa syytetään hallitusta ja kapinallisia
  25. Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut
  26. Suurvaltapolitiikkaa ja hyväntekeväisyyttä Syyriassa ALARIK NOTIS, Sarastus,
  27. Yhdysvallat lupaa sotilaallista apua Syyrian kapinallisille
  28. Syyrian kapinalliset saavat sotilaallista tukea länsimailta
  29. Syyrian konfliktin tulevaisuus: Sisäpoliittiset reformit vai alueellinen ruutitynnyri? Ulkopoliittinen instituutti
  30. a b Syyrian hallitus ei epäröi vuodattaa kansalaistensa verta Il uutiset Ulkomaat Tiistai 2.8.2011
  31. Maatiedosto Syyria Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Ulkoasiainministeriö
  32. YK pyytää apua Syyrian kuivuuden uhreille Yle Uutiset Ulkomaat 3.10.2008
  33. Hedelmällinen puolikuu kuivuuden kourissa Kansan uutiset Verkkolehti Uutiset Ulkomaat 29.12.2010
  34. Uusi öljy Vesi on Lähi-idän uusi öljy. Miksi siitä ei sitten piitata? Vihreä lanka Etusivu Teemat Raaka-aineet 13.8.2010
  35. Kuivuus ja saasteet aiheuttaneet Syyriaan nälänhädän Yle uutiset Ulkomaat 27.7.2009
  36. Syyrian oppositio pyrkii yhtenäistämään vastarintansa Yle uutiset 1.3.2012
  37. Steven Lee Mayors: U.S. Joins Effort to Equip and Pay Rebels in Syria NYT. 1.4.2012. Viitattu 8.4.2012. Englanti
  38. Verkkolehti Vice: 'Kaikki syyrialaiset eivät tue kapinallisia' verkkomedia.org 25.11.2012, Vice, La Fougère
  39. Syyria: Druusialueella pelätään väkivallan laajentumista Seurakuntalainen 12.05.2012
  40. Syyrian alaviitit tarvitsevat turvatakuut Keskisuomalainen 5.10.2012
  41. Assadin aika ohi Kainuun sanomat Pääkirjoitukset 4.4.2012
  42. Syyria – henkilökeskeisen hallinnon ja klientelismin logiikka The Ulkopolitist
  43. Länsimaissa korostetaan liikaa uskonnon merkitystä Syyrian sisällissodassa Seurakuntalainen Ulkomaat 9.11.2012
  44. Veli-Pekka Kortelainen: Syyrian hajoaminen - Alawiittien shiialainen öljyvaltio Välimeren rannalle? (verkkojulkaisu) Puheenvuoro Vapaavuoro. 9. elokuuta 2012. Uusi Suomi. Viitattu 3.1.2013.
  45. Calls for weekend protests in Syria Al Jazeera 04 Feb 2011 03:51
  46. Syria is not ready for an uprising The Guardian Monday 7 February 2011
  47. Even anti-western Syria is not immune to revolution The Guardian Tuesday 22 March 2011
  48. Robert Fulford: Assad’s delusions NationalPost Full Comment Robert Fulford | 13/03/16
  49. Syria: how it all began Globalpost Regions Middle East April 23, 2011
  50. Rima Marrouch: “Graffiti war in Syria” The arab world in revolutions, 12 March 2011
  51. Useita kuoli Syyrian mielenosoituksissa Yle Uutiset Kansannousut 18.3.2011
  52. Oikeustalo tulessa Syyrian mellakassa Yle uutiset ulkomaat 20.3.2011
  53. Officers Fire on Crowd as Syrian Protests Grow The New York Times Middle East March 20, 2011
  54. http://byliner.com/rami-jarrah/stories/now-that-we-have-tasted-hope-excerpt Palmer, Will, McSweeney's
  55. Syrian Troops Open Fire on Protesters in Several Cities The New York Times Middle East, March 25, 2011
  56. a b c Järjestö: Syyriassa tapettu yli tuhat mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 24.05.2011
  57. Ihmisoikeusjärjestö: Syyriassa tapettu 500 mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 28.04.2011 MTV3 - STT - Reuters
  58. Syria: Raid in Damascus suburb as crackdown defied BBC News Middle East May 2011
  59. Hundreds Held In Syria Protest Crackdown Sky News HD 05 May 2011
  60. yrian protests, expected to wane, grow stronger Los Angeles Times May 13, 2011
  61. At least 1,100 civilians killed in Syria uprising: group Reuters Tue May 24, 2011
  62. Protesters killed amid huge Syria protests AlJazeera Middle East 22 Jul 2011
  63. a b c Korpiola-Nikkanen s. 92
  64. YK:n valtuuskunta saapui Syyriaan IS 21.08.2011
  65. Turkkiin tulvii pakolaisia Syyriasta, joukossa karanneita sotilaita 11.6.2011. HS. Viitattu 11.6.2011.
  66. EU asetti uusia pakotteita Syyriaa vastaan Yle uutiset Ulkomaat 23.9.2011
  67. Syyrian kansannousulle ei näy helppoa loppua UTUonline 31.08.2011
  68. Armeija hyökkäsi Rastanin kaupunkiin Syyriassa Verkkojulkaisu. 27. syyskuuta 2011. YLE. Viitattu 7.1.2013.
  69. Arabiliitto erotti Syyrian Turun Sanomat Uutiset Ulkomaat 12.11.2011
  70. Syyriassa väkivalta lisääntyy kapinallisten tartuttua aseisiin Yle uutiset 15.11.2011
  71. Arabiliiton tarkkailijat matkasivat kuohuvaan Syyriaan Yle uutiset ulkomaat 22.12.2011
  72. Arabiliiton tarkkailijat saapuivat Syyriaan Yle uutiset ulkomaat 27.12.2011
  73. Hoge officier Syrië vlucht naar Turkije vk.nl 14.1.2012
  74. Suuria taisteluita Syyrian kaupungeissa Yle Uutiset Ulkomaat 29.1 2012
  75. Arabiliiton tarkkailuoperaatio jäihin Syyriassa Yle Uutiset Ulkomaat 28.1.2012
  76. "Islamist group claims Syria bombs ‘to avenge Sunnis’", Al Arabiya, 21 March 2012. Luettu 23 March 2012. 
  77. Venäjä: Yksimielisyys Syyria-päätöslauseessa mahdollinen Helsingin Sanomat Uutiset ulkomaat 1.2.2012
  78. Venäjä ja Kiina estivät Syyria-päätöslauselmanYle uutiset ulkomaat 5.2.2012
  79. http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutiset/ykn_yleiskokous_tuomitsee_syyrian_v_kivaltaisuudet
  80. Kofi Annan saapui Syyriaan ratkomaan kriisiä Helsingin sanomat. 10.3.2012. Viitattu 8.4.2012.
  81. Syyriassa verenvuodatus jatkuu lupauksista huolimatta Helsingin sanomat. 28.3.2012. Viitattu 8.4.2012.
  82. YK asetti takarajan Syyrialle: Väkivaltaisuuksien loputtava tiistaina Helsingin sanomat. 5.4.2012. Viitattu 8.4.2012.
  83. Syyrian kapinalliset aikovat luopua aseista ensi tiistaina Helsingin sanomat. 8.4.2012. Viitattu 8.4.2012.
  84. Annan kehotti Syyriaa lopettamaan väkivallan torstaihin mennessä Helsingin sanomat. 10.4.2012. Viitattu 10.4.2012.
  85. Kaksi suomalaista sotilastarkkailijaa Syyriaan saman tien Helsingin sanomat. 21.4.2012. Viitattu 16.6.2012.
  86. YK: Syyria on pettänyt lupauksensa Helsingin sanomat. 27.4.2012. Viitattu 16.6.2012.
  87. Syria: Battle for the cities CNn Middle East June 12, 2012
  88. YK-tarkkailijat keskeyttivät Syyrian-operaationsa Yle Uutiset Kotimaa 16.6.2012
  89. YK keskeyttää tarkkailuoperaationsa Syyriassa Helsingin sanomat. 16.6.2012. Viitattu 16.6.2012.
  90. ”Tarkkaillaan tulitaukoa, jota ei ole” - Syyrian sisällissota kiihtyy entisestään Suomen Kuvalehti 14.6.2012
  91. Britannia kyseenalaistaa Syyrian YK-operaation hyödyn Yle Uutiset Kotimaa 16.6.2012
  92. [2] Ilta-Sanomat uutiset kotimaa 2.8.2012, IS-STT-AP-REUTERS
  93. Reuters: Annanin seuraaja Syyriassa on Algerian Brahimi Ilta-Sanomat uutiset kotimaa 10.8.2012
  94. Syyrian tarkkailuoperaatio päättyi keskiyöllä Yle Uutiset Ulkomaat 19.8.2012
  95. How "Damascus Volcano" erupted in Assad's stronghold Chigaco Tribune Assad July 20, 2012
  96. Pommi-isku voi merkitä käännekohtaa Syyrian sisällissodassa Yle Uutiset Ulkomaat 19.7.2012
  97. Syyrian kapinalliset vetäytyivät Aleppossa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 9.8.2012 MTV3 - STT - AFP
  98. YK: Syyrian pakolaisvirta yltyi jättimittoihin Yle Uutiset Ulkomaat 5.9.2012
  99. Syrian rebels bombard Aleppo The Telegraph 11:17AM BST 28 Sep 2012
  100. Kapinalliset etenevät Syyriassa ESS.fi uutiset ulkomaat 3.11.2012
  101. Syyrian kapinalliset kertovat menestyksestään Yle Uutiset Ulkomaat 27.11.2012
  102. Syyrian kapinalliset vahvoilla, mutta ratkaisu vielä kaukana Yle uutiset ulkomaat 28.11.2012
  103. Syyrian kapinalliset valtasivat tärkeän kaupungin Savon Sanomat 21. marraskuuta 2012
  104. Syyrian armeija koetti häätää oppositiojoukot Damaskoksesta helsingin sanomat uutiset ulkomaat 20.11.2012, REUTERS–AFP
  105. Syyrian kapinalliset muuttaneet taktiikkaansa Yle Uutiset Ulkomaat 25.12.2012
  106. Syyrian taisteluissa kuollut 140 Yle Uutiset Ulkomaat 2.12.2012
  107. Old Aleppo, frontline ghost town of ruined treasures Al Arabiya News Sunday, 30 December 2012
  108. Syyriassa taistelut aaltoilevat Yle Uutiset Ulkomaat 29.12.2012
  109. Syrian death toll climbs to nearly 400 as violence flares Al Arabiya News middle East Saturday, 29 December 2012
  110. Syria gravediggers have no time to wait for the dead Al Arabiya News,Alarabiya.net English, 31 December 2012
  111. Syrian crisis 'could kill 100,000 in next year' The Guardian,News,World news,Syria, Sunday 30 December 2012, AP - Beirut
  112. a b YK: Syyriassa tapettu yli 60 000 ihmistä Yle Uutiset Ulkomaat 2.1.2013
  113. Syyrian sodassa kuolleita arviolta jo yli 45 000 Ess.fi Ulkomaat 26.12.2012
  114. Russia urges Syria transition, Switzerland to petition ICC for war crimes Al Arabiya News, Alarabiya.net Sunday, 13 January 2013
  115. Syrian government troops bombard Damascus suburb, capture Daraya Aljazeera January 12, 2013
  116. Rebels overrun largest military airbase in north Syria: NGO Al Arabiya News, Alarabiya.net Sunday, Friday, 11 January 2013
  117. Syria rebels' arms supplies and finances drying up despite western pledges The Guardian News World News syria Friday 4 January 2013
  118. Assad's forces push to retake Damascus suburb Reuters, Amman, Mon Dec 31 012
  119. Syyrian armeija tehnyt ilmaiskuja Damaskoksen esikaupunkialueille Yle Uutiset Ulkomaat 5.1.2013
  120. a b Syria's Assad denounces 'puppet' opponents in TV address BBC News Middle East 6 January 2013
  121. Syria’s Assad rejects dialogue with ‘puppet’ opposition Al Arabiya 06 January 2013
  122. President al-Assad : Out of Womb of Pain, Hope Should Be Begotten, from Suffering Important Solutions Rise Syrian Arab News Agency, Local News, Jan 06, 2013
  123. Al-Assadin puhe Verkkojulkaisu. 6. tammikuuta 2013. YLE. Viitattu 6.1.2013.
  124. Al-Assadin puhe kirvoitti tylyjä kommentteja Mtv3 Uutiset Ulkomaat 06.01.2013
  125. Syria's Assad outlines new peace plan Aljazeera News Middle East 06 Jan 2013
  126. Assad "peace plan" greeted with scorn by enemies Reuters Sun Jan 6, 2013
  127. Al-Assadin puhe tyrmättiiin laajalti Yle Uutiset Ulkomaat 6.1.2013
  128. Israel rakentaa aidan myös Syyrian rajalle Yle Uutiset Ulkomaat 6.1.2013
  129. USA: Syyrian Assad on "vieraantunut todellisuudesta" Yle Uutiset Ulkomaat 7.1.2013
  130. Assadin uhmakkuus enteilee sodan pitkittymistä Yle Uutiset Ulkomaat 7.1.2013
  131. Syyria-lähettiläs: al-Assadille ei tilaa hallituksessa IS Uutiset ulkomaat 10.1.2013
  132. Syyria-lähettiläs: Assad ei voi olla mukana väliaikaishallituksessa Yle Uutiset Ulkomaat 10.1.2013
  133. [3] Yle Uutiset Ulkomaat 10.1.2013
  134. Syria crisis: al-Qaida fighters revealing their true colours, rebels say The Guardian News World News Syria Thursday 17 January 2013
  135. Syrian rebels accuse jihadist groups of trying to hijack revolution The Guardian News World News Syria Thursday 17 January
  136. http://www.globalpost.com/dispatch/news/afp/130418/syria-troops-seize-strategic-homs-village[Syria troops seize strategic Homs village] gence France-PresseApril 18, 2013
  137. Syyrian joukot valtasivat kapinalliskaupungin
  138. Syyrian hallituksen joukot ja kapinalliset ottivat verisesti yhteen Damaskoksen sotilaslentokentän lähellä
  139. Syyrian hallituksen joukot ja kapinalliset ottivat verisesti yhteen Damaskoksen sotilaslentokentän lähellä
  140. Syyria: HS alkaa ymmärtää että al-Assad ei välttämättä kaadu
  141. Israel vahvisti ilmaiskun Syyriaan
  142. U:n asevientikielto Syyriaan päättyy
  143. Qusairin taistelujen pelätään toistuvan Aleppossa
  144. Syria Update: The Fall of al-Qusayr LiveLeak Jun 6, 2013 - Elizabeth O'Bagy
  145. Hezbollah: A game changer in Syria PressTV Friday Jun 21, 2013
  146. USA alkaa aseistaa Syyrian kapinallisia
  147. Ranska: Syyrian hallinto käyttänyt hermokaasu sariinia
  148. Le Monde: Syyriassa käytettiin kemiallisia aseita
  149. Ranska: Hallinnon joukot käyttäneet sariinia Syyriassa
  150. Iso-Britannia tukee Ranskan väitteitä Syyrian sariini-iskuista
  151. UN's Del Ponte says evidence Syria rebels 'used sarin'
  152. Syyrian armeija valtasi Al-Qusairin
  153. Kapinalliset sariini-kävelyllä
  154. YK:n pääsihteeri: Asevienti ei ole avuksi Syyrialle
  155. Yhdysvallat: Syyrian hallitus on käyttänyt kemiallisia aseita
  156. U.S. Military Proposal to Arm Rebels Includes No-Fly Zone in Syria
  157. Yhdysvallat suunnittelee lentokieltoaluetta Syyriaan
  158. Syyrian kapinalliset toivovat aseellista tukea
  159. USA alkaa aseistaa Syyrian kapinallisia
  160. Obama's risky strategy in Syria
  161. Cheney Says Obama Decision to Arm Syrian Rebels May Be Too Late
  162. Putinin avustaja: USA:n tiedot eivät vakuuta
  163. Moskova arvostelee ankarasti USA:n päätöstä aseistaa Syyrian terroristeja tekosyyllä
  164. Venäjä: Lentokieltoalue Syyriaan olisi laiton
  165. Putin: Älkää aseistako ihmisten elimiä syöviä kapinallisia
  166. Syyrian al-Assad varoittaa Eurooppaa aseviennistä
  167. G8-kokous alkaa Pohjois-Irlannissa – listalla Syyria ja veronkierto
  168. Obama ja Putin vastakkain Syyria-kysymyksessä
  169. Putinia moititaan Syyrian tukemisesta – "opposition jäseniä teurastetaan"
  170. Ääriliikkeiden voimistuminen Syyriassa huolettaa G8-johtajia - ei yhteisymmärrystä Assadista
  171. Syyrian armeija aloitti suurhyökkäyksen Aleppon vapauttamiseksi
  172. Obama considers Syria moves, Assad turns guns on north
  173. Rebel brigades check loyalist advances in Aleppo: opposition
  174. Putin, Obama face off over Syria; rebels get Saudi missiles
  175. Syrian warplanes strike rebel posts in Aleppo
  176. Fierce fighting for control of Syria's Aleppo
  177. Syrian rebels get first heavy weapons on the front line of Aleppo
  178. Syrian tank blown apart by missile
  179. Middle East state arms Syrian Islamists
  180. Syrian rebels say they have received anti-tank and anti-aircraft missiles
  181. Syyrian ystävät päättivät kapinallisten aseellisesta tukemisesta
  182. Syyrian tukijat pyrkivät ohjaamaan avun jihadistien ulottumattomiin
  183. YK-ryhmä etsii jälkiä kemiallisista aseista Syyriassa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 19.8.2013
  184. Syyrian oppositio: Jopa yli tuhat kuollut myrkkykaasuiskussa Yle Uutiset Ulkomaat 21.8.2013
  185. Syria's darkest hour: Hundreds of children's bodies piled high after nerve gas attack near Damascus leaves up to 1,300 dead Mail Online, News, Sam Webb, PUBLISHED: 08:11 GMT, 21 August 2013, UPDATED: 14:25 GMT 22 August 2013
  186. Avustusjärjestö Syyrian väitetystä kaasuiskusta: Tuhansilla hermostomyrkytyksen oireita Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  187. Q&A: Syria 'toxic attacks' near Damascus BBC News Middle East 21 August 2013
  188. Syria to allow UN inspect 'chemical weapon' attack site BBC News Middle East 25 August 2013
  189. Did Assad's ruthless brother mastermind alleged Syria gas attack? The Guardian, Martin Chulov, The Observer, Saturday 24 August 2013 21.43 BST
  190. Kaasuiskun selvitys viivästyy pahasti - "Tutkijat juovat kahvia hotellissaan" Ilta-Sanomat Uutiset Ulkomaat 23.8.2013
  191. Iran: Syyria sallii YK:lle pääsyn kemiallisten iskujen kohteisiin Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  192. Syyria väittää löytäneensä kapinallisilta kemiallisia aineita Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  193. Venäjä haluaa puolueettoman tutkinnan kaasuiskusta Yle Uutiset Ulkomaat 23.8.2013
  194. USA punnitsee vaihtoehtoja Syyriassa - voimankäyttöönkin varauduttu Yle Uutiset Ulkomaat 25.8.2013
  195. Yhdysvallat sijoittaa joukkojaan mahdollista Syyria-iskua varten Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  196. [ww.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/08/1795732/harva-amerikkalainen-puuttuisi-syyrian-sotaan Harva amerikkalainen puuttuisi Syyrian sotaan ] Mtv3 Uutiset Ulkomaat 25.08.2013
  197. Paineet iskeä Assadia vastaan kasvavat - Tässä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot Ilta-sanomat Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  198. Iran varoittaa Yhdysvaltoja puuttumasta Syyrian tilanteeseen Yle Uutiset Ulkomaat 25.8.2013
  199. Syyrian hallitus uhittelee: Väliintulo sytyttäisi Lähi-idän liekkeihin Mtv3 Uutiset Ulkomaat 25.08.2013
  200. Syyria sallii asetarkastukset epäillyn kaasuiskun alueella Helsingin Sanomat uutiset Ulkomaat 25.8.2013 , Reuters–AFP
  201. YK: Todisteet viittaavat kemialliseen aseeseen Iltalehti uutiset ulkomaat 28.8.2013
  202. USA kuuli "paniikkipuhelut" - Syyrian hallinto kaasuiskun takana? Iltalehti uutiset ulkomaat 28.8.2013
  203. Yhdysvallat: Syyrian hius- ja verinäytteissä sariinia Helsingin sanomat Uutiset Ulkomaat 1.9.2013
  204. YK-lähde: Presidentin veljen epäillään määränneen Syyrian kemiallisen iskun Yle Uutiset Ulkomaat 28.8.2013
  205. Yhdysvallat harkitsee nopeaa ja rajattua iskua Syyriaan Helsingin sanomat Uutiset Ulkomaat 27.8.2013
  206. Länsimaat valmistelevat täsmäiskua Syyriaan Helsingin sanomat Uutiset Ulkomaat 27.8.2013
  207. USA: Syyria-päätöslauselma jumiutui Venäjän vastustukseen Mtv3 uutiset ulkomaat 28.08.2013
  208. Britannia: Isku Syyriaan mahdollinen ilman YK:ta Helsingin sanomat Uutiset Ulkomaat 29.8.2013
  209. Obama: Yhdysvallat iskee Syyriaan - pyysi kongressilta valtuutusta sotatoimiin Yle Uutiset Ulkomaat 31.8.2013
  210. Cameron: Ymmärrän Obaman Syyria-päätöksen Yle Uutiset ulkomaat 31.8.2013
  211. Syyria: Obama on hämmentynyt Helsingin sanomat Uutiset Ulkomaat 1.9.2013
  212. Syyrian media: Yhdysvallat on perääntymässä Mtv3 Uutiset Ulkomaat 01.09.2013
  213. Syyria valmis vaikka kolmanteen maailmansotaan Ilta-sanomat uutiset ulkomaat 4.9.2013
  214. Syyrialaisministeri: USA:n ja Venäjän sopimus voitto Syyrialle Ilta-sanomat uutiset ulkomaat
  215. HS: Syyrialaisministeri: Sopimus myrkkyaseiden luovutuksesta voitto Syyrialle, viittatu 15.9.2013
  216. YK: Syyria-operaatio viivästyy Mtv3 uutiset ulkomaat 29.12.2013
  217. Syyrian oppositiojoukot ahtaalla – armeija valtasi tärkeitä kohteita Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 9.11.2013 STT–AFP–REUTERS–HS
  218. Hallituksen joukot päässeet niskan päälle Syyriassa Leo Pugin Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 3.12.2013
  219. Syyrian hallitus myöntää: Sota on pattitilanteessa Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 20.9.2013
  220. Selvitys: Lähes puolet Syyrian kapinallisista kovan luokan islamisteja Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 16.9.2013
  221. Syyrian kapinalliset ajautuvat kohti keskinäistä yhteenottoa Bradley Secker, Minna Nalbantoglu, Halsingin sanomat uutiset ulkomaat 16.9.2013
  222. Syyrian oppositio tuomitsi jihadistiryhmän toiminnan helisngin sanomat uutiset ulkomaat 21.9.2013
  223. Syyrian kapinallislähiöstä pelastuneet kertovat nälästä ja jatkuvista pommituksista Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 9.12.2013
  224. Siviilien pelätään jääneen yhä jumiin Damaskoksen piiritettyyn kaupunginosaan Yle Uutiset Ulkomaat 30.10.2013
  225. Nälänhätä pahenee Syyriassa - muslimipapisto antoi luvan syödä koiria ja kissoja Yle uutiset ulkomaat
  226. Siviilien nälkään näännyttäminen on Syyrian hallituksen sotataktiikka Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 30.10.2013
  227. Amnesty: Kapinallisryhmä kiduttaa vankeja salaisissa vankiloissaan Syyriassa yle uutiset ulkomaat 21.12.2013
  228. Järjestö: Syyrian kapinalliset syyllistyivät joukkosurmaan Ilta-sanomat uutiset ulkomaat 11.10.201
  229. Syyriassa islamistien kasvava valta ärsyttää kapinallisten riveissä Yle uutiset ulkomaat 3.12.2013
  230. Järjestö: Syyrian kapinalliset tappoivat pakenevia siviilejä Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 11.10.2013
  231. Islamistikapinallisia syytetään siviilien joukkomurhasta Adran kaupungissa Syyriassa Yle uutiset ulkomaat 17.12.2013
  232. Satoja kuollut Aleppon pommituksissa Yle uutiset ulkomaat 24.12.2013
  233. Aleppossa tynnyri-ilmaisku torille – Damaskoksessa ihmisiä kuollut nälkään Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 28.12.2013
  234. Syyrian Aleppossa kuollut yli 400 ilmaiskujen sarjassa helsingin sanomat uutiset ulkomaat 25.12.2013
  235. In message to Pope, Syrian President says he's ready for peace talks Michael Martinez, CNN News Middle East December 29, 2013
  236. Syyriasta raportoidaan julmista raiskauksista Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 14.1.2013
  237. YK: Syyria syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan 28.11.2011 Yle uutiset ulkomaat kansannousut
  238. YK: Syyriassa kidutetaan lapsia Yle uutiset ulkomaat kansannousut 25.11.2011
  239. HRW: Syyriassa kymmeniä kidutuskeskuksia Yle Uutiset Ulkomaat 3.7.2012
  240. Syria’s Shabiha: Killing in Bashar al-Assad’s name Al Arabiya News Tuesday, 05 June 2012
  241. Keitä ovat Syyrian shabiha-tappajat? Kansan uutiset verkkolehti Uutiset ulkomaat 30.5.2012
  242. Mitä tapahtui Houlassa? Helsingin sanomat uutisanalyysi Ulkomaat 30.5.2012
  243. Houlan verilöyly Helsingin sanomat Ulkomaat 30.5.2012
  244. Aktivistit: Houlan kaupungissa verilöyly Iltalehti Uutiset Ulkomaat 26.5.2012
  245. Länsi syyttää Syyrian hallitusta Houlan verilöylystä Venäjän ääni Politiikka 1.6.2012
  246. WATCH Al Jazeera Confront A Syrian Spokeswoman Over The Massacre Of Protesters Business Insider 27.3.2011
  247. Syria sacks international spokesman for the Assad regime Telegraph 15.6.2011
  248. Ulkolinja: Syyria, revitty maa Yle Areena Tv1 Ulkolinja To 13.6.2013 klo 22.05
  249. Järjestö: Syyrian tynnyripommi-iskussa lähes 80 uhria Turun sanomat uutiset ulkomaat 16.12.2013
  250. Syrian regime deploys deadly new weapons on rebels The daily telegraph World Middle east 31 Aug 2012
  251. Järjestö: Syyrian hallituksen pudottamat tynnyripommit tappaneet yli sata lasta Ilta-sanomat uutiset ulkomaat 29.12.2013
  252. Rauli Virtasen raportti 'Syyrian monet kasvot' korostaa sodan monia totuuksia Verkkomedia.org, ULKOMAAN UUTISET ,15.8.2012
  253. Missteps by Rebels Erode Their Support Among Syrians The New York Times Middle East November 8, 2012
  254. Criminalization of the Syrian Conflict Asher Berman, Institute for study of the war, May 16, 2012
  255. Syria's slide towards civil war BBC News Middle East 12 February 2012
  256. Syrian rebels beheaded Christian, fed his body to dogs: nun Al Arabiya Syrian rebels beheaded Christian, fed his body to dogs: nun
  257. Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian kapinalliset käyttävät lapsisotilaita helsingin sanomat uutiset ulkomaat 29.11.2012
  258. Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian oppositio värvää lapsia Mtv3 uutiset Ulkomaat 29.11.2012 (MTV3 - STT - AFP - Reuters)
  259. Kapinallisten ja armeijan yhteenotot kärjistyivät Syyriassa Yle Uutiset Ulkomaat 2.11.2012
  260. [ww.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/06/1768837/yk-syyrian-sota-on-vaatinut-jo-yli-90-000-kuolonuhria YK: Syyrian sota on vaatinut jo yli 90 000 kuolonuhria ]
  261. Syyria ja vääristynyt media Tiedonantaja.fi 16.03.2012
  262. Saudi, Qatari plans to arm Syrian rebels risk overtaking cautious approach favored by U.S. National Security
  263. Uskonriita panee yhä tappamaan Satakunnan kansa 14.8.2012
  264. Syyrian konflikti jakaa islamilaista maailmaa Yle Uutiset Ulkomaat 15.8.2012
  265. Taistelu Lähi-idän herruudesta Helsingin Sanomat, Ajankohtaista, 28.8.2012
  266. Syyrian sotaan on sotkeutunut monta valtiota Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 29.12.2013
  267. Ranska haluaisi Syyrian oppositiolle aseita Yle uutiset Ulkomaat 15.11.2012
  268. Länsimaat auttavat Syyrian kapinallisia tiedustelutiedolla Turun Sanomat 19.8.2012
  269. Syyrian kapinalliset kertovat menestyksestään Yle Uutiset Ulkomaat 27.11.2012
  270. Putin otti etäisyyttä Assadiin Yle Uutiset Ulkomaat 20.12.2012, AP
  271. Syyria on Gordionin solmu Aamulehti 29.4.201
  272. Turkki: Syyria ampui hävittäjän alas kansainvälisessä ilmatilassa 24.6.2012. Yle. Viitattu 30.6.2012.
  273. Syyrian sota uhkaa levitä Libanoniin yle uutiset ulkomaat 24.8.2012
  274. Lisää tuhovoimaa Syyrian rintamalle Aamulehti 6.12.2012
  275. Syyrian oppositioliitto haluaa länsimailta tunnustuksen ja aseita Yle Uutiset Ulkomaat 13.11.2012
  276. Syyrian sisällissota uhkaa levitä naapurimaihin Kristiina Koivunen, Fifi, 30.08.2012
  277. The Guardian - Syria: US accuses Russia of sending attack helicopters Viitattu 12.6.2012
  278. Syyrian valtapeli ylittää valtionrajat Yle Uutiset Ulkomaat 17.8.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyrian sisällissota.