Juutalaiset
Sivulta puuttuu | Juutalaiset יהודים (Yehudim) |
|
|---|---|
 |
|
| Albert Einstein • Maimonides • Golda Meir • Emma Lazarus | |
| Kokonaismäärä | 13,4 milj. |
| Asuinalue |  Israel [1]5 703 700 Yhdysvallat 5 275 000 Ranska 483 500[1][2] Belgia 30 300 [1] Kanada 375 000 Britannia 292 000 Venäjä 205 000 |
| Kieli (kielet) | heprea, jiddiš, ladino, muut juutalaiskielet, englanti, venäjä, ranska ym. |
| Uskonto (uskonnot) | juutalaisuus |
|
Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt alun perin seemiläinen kansa. Yleisimmin juutalaiseksi mielletään ihminen, joka tunnustaa juutalaista uskoa, ja sen perusteella hänet katsotaan juutalaiseen kansaan kuuluvaksi. Juutalaisuuteen on aikojen kuluessa kääntynyt ihmisiä monista eri etnisistä ryhmistä ja liittynyt myös avioliittojen kautta.
Nimitys juutalainen johtuu Juudean asukasta merkitsevästä sanasta. Nykyajan juutalaiset katsovat olevansa Palestiinassa asuneiden heprealaisten jälkeläisiä, ja että roomalaiset pakkosiirsivät (diaspora) heidät kaikki ympäri Rooman valtakuntaa Israelista suurelta osin vuosien 66-70 ja loputkin vuosien 132-135 juutalaissotien jälkeen.
Juutalaiset oppivat kirjoitustaidon noin 1000 eaa. ja alkoivat kirjoittaa oman kansansa vaiheita papyruskaislasta tehdylle "paperille" ja pergamentille. Ensimmäiset kirjat kirjoitettiin Daavidin ja Salomon hallituskausilla.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juutalaisten diaspora
Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen arviolta noin 13,8–14,5 miljoonaa. Suurimmat yhteisöt asuvat Israelissa ja Yhdysvalloissa.
| järjestys[4] | kaupunki | valtio | asukasluku |
|---|---|---|---|
| 1. | Tel Aviv | Israel |
2 900 000 |
| 2. | New York | Yhdysvallat |
1 970 000 |
| 3. | Haifa | Israel |
800 000 |
| 4. | Los Angeles | Yhdysvallat |
621 000 |
| 5. | Jerusalem | Israel |
600 000 |
| 6. | Miami | Yhdysvallat |
514 000 |
| 7. | Pariisi | Ranska |
310 000 |
| 8. | Philadelphia | Yhdysvallat |
276 000 |
| 9. | Chicago | Yhdysvallat |
261 000 |
| 10. | Boston | Yhdysvallat |
227 000 |
| 11. | San Francisco | Yhdysvallat |
210 000 |
| 12. | Lontoo | Iso-Britannia |
195 000 |
| 13. | Buenos Aires |  Argentiina |
175 000 |
| 14. | Toronto | Kanada |
175 000 |
| 15. | Washington D.C. | Yhdysvallat |
165 000 |
| 16. | Beerseba | Israel |
165 000 |
| 17. | Moskova | Venäjä |
108 000 |
| 18. | Baltimore | Yhdysvallat |
95 000 |
| 19. | Montreal | Kanada |
95 000 |
| 20. | Detroit | Yhdysvallat |
94 000 |
Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta kansallissosialistisen Saksan juutalaisvainojen ja kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla. (Katso holokausti).
[muokkaa] Juutalaisten alaryhmät
Juutalaisuuden sisällä on erilaisia etnisen alkuperän perusteella jaoteltuja alaryhmiä. Kaksi merkittävintä alaryhmää ovat
- Aškenaasijuutalaiset (hepreaksi אַשְׁכֲּנָזִי אַשְׁכֲּנָזִים) ovat Saksasta ja itäisestä Euroopasta peräisin olevia juutalaisia. He ovat juutalaisten suurin alaryhmä noin 80% osuudellaan. Äidinkielenään he puhuvat perinteisesti jiddišiä eli juutalaissaksaa.
- Sefardijuutalaiset (hepreaksi ספרדי) ovat alkujaan Espanjasta peräisin olevaa juutalaisväestöä, jotka levisivät 1492 alkaneen Espanjasta karkotuksen seurauksena mm. Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiaan kieliä ovat ladino eli juutalaisespanja, juutalaisille ominainen portugalin kielen murre, katalaani sekä arabia.
Muita pienempiä, ryhmiä ovat mizrahijuutalaiset eli Lähi-idän juutalaiset (Syyria, Libanon, Irak), jemeniitit (Jemen), gruzimit (Kaukasukselta), Bene Israel, Bnei Menashe, cochin juutalaiset ja Bene Ephraim (myös telugun juutalaiset) (Intiasta), sekä pieniä ryhmiä Afrikasta, suurimpana Beta Israel eli Etiopian juutalaiset, sekä Keski-Aasian (bucharimit) ja Persian juutalaisryhmät. On kuitenkin huomattava, että useimmat näistä edellä mainituista ryhmistä luetaan uskonnollisen rituaalinsa puolesta sefardijuutalaisiin.
[muokkaa] Juutalainen uskonto
-
Pääartikkeli: Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto ja kulttuuri. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur'issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus 8. päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.
[muokkaa] Maallinen juutalainen kulttuuri
Aikojen kuluessa juutalaisille on kehittynyt ominainen juutalainen elämäntapa.
[muokkaa] Pankkitoiminta
Antisemiittisen ajattelun stereotypia juutalaisesta pankkiirista ja koronkiskurista on peräisin jo keskiajalta. Varhaiskeskiajalla elettiin luontaistaloudessa, ja kaupankäynti oli vähäistä. Kuitenkin kun kaukokauppa ja tavaranvaihto lisääntyi, alkoivat kaupan pyörät jälleen pyöriä ja kauppapaikoille kehittyi kaupunkeja. Feodaaliyhteiskunta alkoi murentua, kun hallitsijat alkoivat saada verot rahana ja kykenivät näin palkkaamaan itselleen sotilaita ja virkamiehiä.
Juutalaisilta oli suurimmassa osassa Eurooppaa maanomistus kielletty, mutta katolisen kirkon koronoton kieltänyt laki ei koskenut heitä. Tämän seurauksena jotkut juutalaiset alkoivat toimia rahanlainaajina ja -vaihtajina ja muissa rahankäsittelyyn liittyvissä ammateissa.
Nykyaikainen investointipankkitoiminta kehittyi 1700-luvun lopulla Frankfurtissa juutalaisen Mayer Rothschildin toimesta. Monenlaisen liiketoiminnan ja muun muassa sotien rahoituksen seurauksena Rothschildin perheen pankki-imperiumi levisi 1800-luvulla Mayer Rothschildin poikien toimesta aluksi Lontooseen ja myöhemmin myös Pariisiin, Wieniin ja Napoliin. Rothschildit toimivatkin useiden valtioiden kuningashuoneiden "hovipankkiireina". Noihin aikoihin toimi Euroopassa Rothschildien lisäksi myös muita suuria juutalaisia pankkiirisukuja: Warburgit Hampurissa ja myöhemmin myös muualla, Oppenheimit Kölnissä, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrot Lontoossa, Sassoonit Intiassa, Guenzburgit Pietarissa, sekä lukuisia muita suurissa ja pienemmissä kaupungeissa.
Yhdysvalloissa Haym Solomon, Isaac Moses ja Alexander Hamilton perustivat Bank of New Yorkin vuonna 1784. Muutoin pankkitoiminta oli Yhdysvalloissa melko vähäistä ennen 1800-luvun puolivälissä tapahtunutta saksanjuutalaisten laajamittaista maahanmuuttoa. Tämän seurauksena vuosina 1840–1880 perustettiin toista kymmentä uutta, korkeatasoista pankkia. Perustajansa mukaan nimetty Goldman Sachs on vielä nykyäänkin maailman suurin investointipankki. Muita juutalaisia pankkiireita Amerikassa olivat J.W. Seligman, Loeb Kuhn, Thalmann Landenburg, Freres Lazard, Lehmanin veljekset sekä jo aiemmin mainitut, Euroopasta Amerikkaan toimintaansa levittäneet Speyerit ja Wertheimint. Vaikka amerikanjuutalaiset olivat elämäntavaltaan hyvin vanhoillista väkeä, oli heidän toimintansa finanssipuolella hyvin vallankumouksellista, ja valta talousalueen rahaelämässä keskittyikin hyvin pitkälle heidän käsiinsä. Asiaa auttoi vielä se, että juutalaisilla perheillä oli tapana välttää avioliittoja ei-juutalaisten kanssa.
Nykyaikaan tultaessa on juutalaisten merkitys pankkitoiminnassa yhä huomattava. Eräs maailman vaikutusvaltaisimmista naisista, Elisabeth Joseph-Cohen, toimii Goldman Sachsin johdossa. Lisäksi Neuvostoliiton romahdusta seuranneen Venäjän sekasortoisen finanssielämän vaikuttajat ja "oligarkit" ovat suuremmissa määrin juutalaisia, muun muassa Bruce Rappaport, Boris Berezovski ja Vladimir Gužinski ja Semjon Mogilevitš.
Juutalaisia ovat myös Maailmanpankin johdossa toimineet James D. Wolfensohn, Joseph Stiglitz ja Paul Wolfowitz, sekä eräs maailman vaikutusvaltaisimmista sijoittajista ja pörssikeinottelijoista George Soros. Myös Yhdysvaltain keskuspankin neljästätoista pääjohtajasta neljä ovat olleet juutalaisia: Eugene Meyer, Arthur F. Burns Alan Greenspan ja nykyinen johtaja, Ben Bernanke. Samoin maailman suurimman sijoitushuijauksen tehnyt Bernard Madoff.
[muokkaa] Tiede ja korkeakoulutus
Juutalaisilla on myös voimakkaat perinteet erityisesti korkeasti koulutetuissa ammateissa, kuten tutkijoina ja lakimiehinä, mutta myös liike-elämän johtopaikoilla.
Kaikista tieteiden Nobel-palkinnoista 22 % on myönnetty juutalaisille.lähde? Taloustieteen palkinnon on joka toinen vuosi saanut juutalainen. Vuonna 2011 kolmesta fysiikan Nobel-palkitusta kaksi on juutalaisia, samoin lääketieteessä, tosin kolmannellakin isä on juutalainen. Kemian Nobelin sai israelilainen. Maailman väestöstä juutalaisia on 0,2 prosenttia.[5]
Israelin valtion viennistä noin 70 prosenttia koostuu korkean teknologian tuotteista, kuten ilmailu- ja tietoliikenneteknologiasta, tietokoneavusteisesta suunnittelusta ja valmistuksesta, lääketieteellisestä elektroniikasta ja valokaapelitekniikasta. Juutalaiset ovat menestyneet hyvin myös muun muassa shakissa, huomattavimpana esimerkkeinä eri aikakausien maailmamestarit Wilhelm Steinitz, Emanuel Lasker, Mikhail Botvinnik, Vasily Smyslov, Mikhail Tal, Bobby Fischer ja Garri Kasparov.
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Juutalaisten historia
Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Ensimmäinen ajanjakso noin vuodet 1000 eaa.–586 eaa. käsittää Israelin ja Juudeaan. Seuraavien vuosituhansien aikana juutalaiset hajaantuivat ensin Lähi-idän alueelle ja myöhemmin ympäri Välimeren aluetta. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan ympäri maailmaa, mutta pääpaino on Yhdysvalloissa ja Israelissa.[6]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjalliset lähteet
- Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. 3. painos (2003). Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c The Jewish Population of the World (2010) The Jewish Virtyal Libary. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Jews Minority Rights Group International. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Askeleeni Sanan Kirja, 1996, Otava
- ↑ Lähde: Jewish Temples
- ↑ Ilkka Malmberg, Hyvä juutalaisvuosi. HS Kuukausiliite 11/2011 s. 18
- ↑ Harviainen & Illman, s. 9
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta juutalaiset Wikimedia Commonsissa- World Jewish Population
- Laura Parkkinen: Juutalaiset häät – elämänkaaren ilojuhla. Plaza.fi 20.6.2006.
- Juutalainen hautausperinne.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
