Juutalaiset
| Juutalaiset יהודים (Yehudim) |
|
|---|---|
| Albert Einstein • Maimonides • Golda Meir • Emma Lazarus | |
| Kokonaismäärä | 13,4 milj. |
| Asuinalue | |
| Kieli (kielet) | heprea, jiddiš, ladino, muut juutalaiskielet, englanti, venäjä, ranska ym. |
| Uskonto (uskonnot) | juutalaisuus |
|
Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt alun perin seemiläinen kansa. Yleisimmin juutalaiseksi mielletään ihminen, joka tunnustaa juutalaista uskoa, ja sen perusteella hänet katsotaan juutalaiseen kansaan kuuluvaksi. Juutalaisuuteen on aikojen kuluessa kääntynyt ihmisiä monista eri etnisistä ryhmistä ja liittynyt myös avioliittojen kautta.
Nimitys juutalainen johtuu Juudean asukasta merkitsevästä sanasta. Nykyajan juutalaiset katsovat olevansa Palestiinassa asuneiden heprealaisten jälkeläisiä, ja että roomalaiset pakkosiirsivät (diaspora) heidät kaikki ympäri Rooman valtakuntaa Israelista suurelta osin vuosien 66–70 ja loputkin vuosien 132–135 juutalaissotien jälkeen.
Juutalaiset oppivat kirjoitustaidon noin 1000 eaa. ja alkoivat kirjoittaa oman kansansa vaiheita papyruskaislasta tehdylle ”paperille” ja pergamentille. Ensimmäiset kirjat kirjoitettiin Daavidin ja Salomon hallituskausilla.[3]
Sisällysluettelo |
Juutalaisten diaspora [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Luettelo maailman juutalaisyhteisöistä
Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen noin 13,8–14,5 miljoonaa. Suurimmat yhteisöt vuonna 2010 asuvat Israelissa (n. 5,7 miljoonaa) ja Yhdysvalloissa (n. 5,3 miljoonaa). Suomessa asuu noin 1100 juutalaista.[4]
Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta kansallissosialistisen Saksan juutalaisvainojen ja juutalaisten kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla.
Juutalaisten alaryhmät [muokkaa]
Juutalaisuuden sisällä on erilaisia etnisen alkuperän perusteella jaoteltuja alaryhmiä. Kaksi merkittävintä alaryhmää ovat
- Aškenaasijuutalaiset (hepreaksi אַשְׁכֲּנָזִי אַשְׁכֲּנָזִים) ovat Saksasta ja itäisestä Euroopasta peräisin olevia juutalaisia. He ovat juutalaisten suurin alaryhmä noin 80 % osuudellaan. Äidinkielenään he puhuvat perinteisesti jiddišiä eli juutalaissaksaa.
- Sefardijuutalaiset (hepreaksi ספרדי) ovat alkujaan Espanjasta peräisin olevaa juutalaisväestöä, jotka levisivät 1492 alkaneen Espanjasta karkotuksen seurauksena mm. Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiaan kieliä ovat ladino eli juutalaisespanja, juutalaisille ominainen portugalin kielen murre, katalaani sekä arabia.
Muita pienempiä ryhmiä ovat mizrahijuutalaiset eli Lähi-idän juutalaiset, jemeniitit, georgianjuutalaiset, Beta Israel eli Etiopian juutalaiset, Keski-Aasian buharanjuutalaiset, Persian juutalaiset, sekä intialaiset ryhmät Bene Israel, Bene Ephraim, Kochin juutalaiset ja Bnei Menashe. Useimmat näistä edellä mainituista ryhmistä luetaan kuitenkin uskonnollisen rituaalinsa puolesta sefardijuutalaisiin.
Juutalaisten määritelmät [muokkaa]
Juutalaisen kansan ja kulttuurin määritteleminen uskonnosta erillään on vaikeaa, sillä juutalaisen uskonnon historia on ollut yhtä juutalaisen kansan historian kanssa ja määrittänyt juutalaista kulttuuria. Juutalaisen tarkalla määritelmällä on kuitenkin käytännön merkitystä etenkin Israelissa.
Juutalaisiin luetaan yleisen määritelmän mukaan ihmiset, jotka ovat joko kasvaneet juutalaisessa perheessä, joilla on juutalaisia esivanhempia, tai jotka ovat kääntyneet juutalaiseen uskoon.[5]
Uskonnollinen määritelmä [muokkaa]
Juutalainen uskonnollinen laki halakha määrittelee juutalaiseksi jokaisen, jolla on juutalainen äiti. Ortodoksijuutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisen isän lapset joutuvat erikseen kääntymään juutalaisuuteen ortodoksirabbin kautta[6]. Reformijuutalaisen määritelmän mukaan myös juutalaisen isän lapsi on juutalainen, mutta vain jos tämä sitä itse haluaa[7].
Sukutausta [muokkaa]
Juutalaisena voi pitää itseään perhetaustan tai suvun historian perusteella. Juutalaisessa perheessä kasvanut voi kokea kuuluvansa juutalaiseen kulttuuripiiriin, vaikka hän ei olisikaan uskonnollinen.
Useimmilla juutalaisilla suvuilla on historiallinen ja geneettinen yhteys Lähi-idän muinaiseen juutalaisväestöön. Geenitutkimusten mukaan juutalaiset ovat läheisempää sukua nykyisen Lähi-idän väestölle kuin niiden maiden valtaväestölle, joissa he asuvat [8]. Kohenien pappisuvun väitetään perimätiedon mukaan jopa polveutuvan suoraan Aaronista 3000 vuoden takaa, mutta tätä geenitutkimus ei ole pystynyt vahvistamaan[9].
Esimerkiksi Britannian pääministeri Benjamin Disraeli (1804–1881) kastettiin kristityksi lapsena, mutta hän piti itseään senkin jälkeen etnisesti juutalaisena.[10]
Sortoon käytetyt määritelmät [muokkaa]
Kansallissosialistisen Saksan Nürnbergin lait määrittelivät juutalaisen ihmiseksi, jonka isovanhemmista vähintään kolme oli juutalaisia. Tätä määritelmää sovellettiin juutalaisten sortotoimenpiteisiin.
Israelin laki ja paluumuutto-oikeus [muokkaa]
Juutalaisen määritelmällä on käytännön merkitystä Israelissa. Israelin laki noudattaa juutalaisen lain määritelmää juutalaisuudesta esimerkiksi avioliitto- ja hautajaisasioissa. Israelin parlamentti knesset sääti 1948 ”Paluumuuton lain”, joka sallii kenen tahansa juutalaisen tulla Israeliin ja saada maan kansalaisuuden halutessaan välittömästi. Laki ei kuitenkaan määritellyt juutalaista. Vuoden 1970 lisäys lakiin katsoo juutalaisiksi myös juutalaisen lapset ja lastenlapset sekä näiden puolisot. Juutalaisesta uskosta toiseen uskoon kääntyneet eivät kuitenkaan ole oikeutettuja paluumuuttoon.[11] 1960-luvulla esimerkiksi syntyperältään juutalainen katolinen munkki Daniel Rufeisen ei ollut käännynnäisenä Israelin korkeimman oikeuden mukaan juutalainen, joten hän joutui hakemaan maan kansalaisuutta normaalissa järjestyksessä muiden ei-juutalaisten tavoin. Israelin ortodoksirabbisto on pyrkinyt saamaan Israelin lakia muutettua määrittelemään juutalaisiksi vain juutalaisesta äidistä syntyneet tai ortodoksirabbin avulla kääntyneet, tässä toistaiseksi kuitenkaan onnistumatta.[12]
Juutalainen uskonto [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto ja kulttuuri. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur’issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.
Juutalaiset kielet [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Juutalaiset kielet
Heprealaisten alkuperäinen kieli Palestiinassa oli muinaisheprea, jonka aramean kieli ja kreikka syrjäyttivät juutalaisten arkikielenä 2300–2500 vuotta sitten.[13] Heprea säilyi senkin jälkeen juutalaisten kielenä uskonnollisissa yhteyksissä.[14]
Nykyisen Israelin juutalaiset puhuvat uudelleen henkiin herätettyä hepreaa, ja muiden maiden juutalaiset puhuvat yleensä oman maansa kieltä, kuten englantia ja venäjää. Vielä 1900-luvun alussa Itä-Euroopan juutalaisten kielenä oli jiddiš, mutta holokaustin myötä sen käyttö väheni huomattavasti. Sefardijuutalaiset ovat puhuneet ladinoa, ja monilla pienemmillä juutalaisyhteisöillä on myös ollut omat kielensä. Juutalaiskielet ovat yleensä syntyneet asuinmaan kielen ja heprean sekoituksena.[15]
Maallinen juutalainen kulttuuri [muokkaa]
Aikojen kuluessa juutalaisille on kehittynyt ominainen juutalainen elämäntapa.
Pankkitoiminta [muokkaa]
Juutalaisilta oli suurimmassa osassa Eurooppaa maanomistus kielletty, mutta katolisen kirkon koronoton kieltänyt laki ei koskenut heitä. Tämän seurauksena jotkut juutalaiset alkoivat toimia rahanlainaajina ja -vaihtajina ja muissa rahankäsittelyyn liittyvissä ammateissa.
1700- ja 1800-luvulla pankkimaailmassa toimi useita vaikutusvaltaisia juutalaisia pankkiirisukuja, kuten Rothschildit Euroopassa, Warburgit Hampurissa ja myöhemmin myös muualla, Oppenheimit Kölnissä, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrot Lontoossa, Sassoonit Intiassa ja Guenzburgit Pietarissa. Myös moni Yhdysvaltain suurimmista pankeista on juutalaisten pankkiirien perustamia. Moni Maailmanpankin johtaja on ollut juutalainen, ja Yhdysvaltain keskuspankin neljästätoista pääjohtajasta neljä ovat olleet juutalaisia.lähde?
Tiede ja korkeakoulutus [muokkaa]
Juutalaisilla on myös voimakkaat perinteet erityisesti korkeasti koulutetuissa ammateissa, kuten tutkijoina ja lakimiehinä, mutta myös liike-elämän johtopaikoilla.
Kaikista tieteiden Nobel-palkinnoista 22 % on myönnetty juutalaisille.[16]
Israelin valtion viennistä noin 70 prosenttia koostuu korkean teknologian tuotteista, kuten ilmailu- ja tietoliikenneteknologiasta, tietokoneavusteisesta suunnittelusta ja valmistuksesta, lääketieteellisestä elektroniikasta ja valokaapelitekniikasta. Juutalaiset ovat menestyneet hyvin myös muun muassa shakissa, huomattavimpana esimerkkeinä eri aikakausien maailmamestarit Wilhelm Steinitz, Emanuel Lasker, Mihail Botvinnik, Mihail Tal, Bobby Fischer ja Garri Kasparov.
Historia [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Juutalaisten historia
Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Ensimmäinen ajanjakso noin vuodet 1000 eaa.–586 eaa. käsittää Israelin ja Juudeaan. Seuraavien vuosituhansien aikana juutalaiset hajaantuivat ensin Lähi-idän alueelle ja myöhemmin ympäri Välimeren aluetta. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan ympäri maailmaa, mutta pääpaino on Yhdysvalloissa ja Israelissa.[17]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Kirjalliset lähteet [muokkaa]
- Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. 3. painos (2003). Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ The Jewish Population of the World (2010) The Jewish Virtyal Libary. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q "World Jewish Population, 2010" Current Jewish Population Reports. North American Jewish Data Bank.. Viitattu 03.03.2012.
- ↑ Askeleeni Sanan Kirja, 1996, Otava
- ↑ Jewish Virtual Library The Jewish Population of the World. 2010. The American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 27.4.2012.
- ↑ Fowler, Jeaneane D. (1997). World Religions: An Introduction for Students. Sussex Academic Press. p. 7. ISBN 1898723486.
- ↑ Angel, Marc, Choosing to be Jewish: the Orthodox road to conversion, s.114–117
- ↑ Telushkin, Joseph: Jewish Literacy, s. 358–359
- ↑ Wade, Nicholas. "Y Chromosome Bears Witness to Story of the Jewish Diaspora", The New York Times, May 9, 2000. Luettu May 6, 2010.
- ↑ Ekins, JE; E.N. Tinah, N.M. Myres, K.H. Ritchie, U.A. Perego, J.B. Ekins, L.A.D. Hutchison, L. Layton, M.L. Lunt, S.S. Masek, A.A. Nelson, M.E. Nelson, K.L. Pennington, J.L. Peterson, T. Tolley, S.R. Woodward (2005). "An Updated World-Wide Characterization of the Cohen Modal Haplotype" (PDF). ASHG meeting October 2005.
- ↑ Entine, Jon: Abraham's Children, s. 17
- ↑ Law of Return
- ↑ Telushkin, Joseph: Jewish Literacy, s. 358–359
- ↑ Grintz, Jehoshua M. "Hebrew as the Spoken and Written Language in the Last Days of the Second Temple." Journal of Biblical Literature. 1960.
- ↑ Parfitt, T. V. "The Use of Hebrew in Palestine 1800–1822." Journal of Semitic Studies , 1972.
- ↑ Jewish Languages Beth Hatefutsoth, The Nahum Goldmann Museum of the Jewish Diaspora. Viitattu 2008-07-03.
- ↑ Jewish Nobel Prize Winners Viitattu 15.52013.
- ↑ Harviainen & Illman, s. 9
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta juutalaiset Wikimedia Commonsissa- World Jewish Population
- Laura Parkkinen: Juutalaiset häät – elämänkaaren ilojuhla. Plaza.fi 20.6.2006.
- Juutalainen hautausperinne.