Amos Oz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oz puhumassa Münchenissä marraskuussa 2004.

Amos Oz (alk. Amos Klausner, s. 4. toukokuuta 1939) on israelilainen kirjailija ja Ben-Gurionin yliopiston kirjallisuuden professori. Hän on kannattanut hyvin voimakkaasti kahden valtion mallia eli Palestiinan valtion luomista.[1]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oz syntyi Jerusalemissa itäeuroopanjuutalaisista siirtolaisvanhemmista. Poliittisesti perheen tausta oli oikeistolais-sionistinen ja maallistunut. Ozin äiti teki itsemurhan pojan ollessa 12-vuotias, ja traaginen käännekohta muutti koko hänen elämänsä tavalla, jota hän on kuvannut teoksessaan Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Oz halusi paeta lapsuutensa maisemista, liittyi työväenpuolueen sionistiseen nuorisoliikkeeseen ja muutti 14-vuotiaana yksin Hulda-nimiseen kibbutsiin. Tällöin hän otti sukunimekseen Oz, joka heprean kielellä merkitsee 'voimaa'.

Suoritettuaan asevelvollisuutensa hän aloitti Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa hepreankielisen kirjallisuuden opinnot. Hän solmi avioliiton kibbutsin kirjastonhoitajan tyttären Nilin kanssa, jota hän kutsuu parhaaksi lukijakseen, ja heillä on kolme lasta. Hän aloitti kirjallisen uransa 1960-luvun alussa. Sen jälkeen hän on julkaissut uuden teoksen lähes vuosittain, ja hän lukeutuu Israelin luetuimpiin, tuotteliaimpiin ja käännetyimpiin kirjailijoihin. Vuonna 1986 hän muutti perheineen Aradin kaupunkiin Etelä-Israeliin.

Nily Oz ja Amos Oz New Yorkssa syyskuussa 2008.

Amos Oz kuuluu Israelin vaikutusvaltaisimpiin ja arvostetuimpiin intellektuaaleihin. Hän on rauhan kannattaja ja edustaa mielipiteiltään sosialidemokraattisen puolueen vasenta laitaa. Hän ottaa usein lehtien sivuilla tai julkisissa esiintymisissään kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ozin esikoisteos, novellikokoelma, ilmestyi 1965, ja seuraava, romaani Ehkä jossain muualla, ilmestyi 1966. Romaanien lisäksi Oz on julkaissut useita esseitä politiikasta ja kirjallisuudesta.

Oz pyrkii romaaneissaan kuvaamaan henkilöitään psykologisen realistisesti, hiukan ironiseen sävyyn. Hänen kielenkäyttönsä on pelkistettyä. Romaanien taustalla on useimmiten juutalaisten ja Israelin valtion myrskyisä historia, mutta pääpaino on aina yksityisissä ihmiskohtaloissa, ihmisten yleismaailmallisten heikkouksien ja intohimojen kuvauksessa, mikä selittää Ozin kirjojen maailmanlaajuisen suosion. Romaaneista tunnetuin on nuoruudenteos Mieheni Mikael, joka kertoo nuoren naisen avioliitosta 1950-luvun Jerusalemissa. Kirjan kautta lukija oppii tuntemaan Jerusalemin erikoisen tunnelman, sen kujat ja kaupunginosat, ja samalla hän pääsee tunkeutumaan Ozin tarkan psykologisen kerronnan kautta päähenkilö Hannan mielen syvyyksiin. Romaani on käännetty kolmellekymmenelle kielelle ja liitetty muun muassa 1900-luvun merkittävimpien teosten luetteloon, jonka on laatinut maineikas saksalainen kustannusyhtiö Bertelsmann.[2]

Suomalaisille Amos Ozin lukijoille voi olla mielenkiintoista, että teoksessaan Tarina rakkaudesta ja pimeydestä Oz omistaa peräti kuuden sivun mittaisen luvun kahdelle suomalaiselle lähetyssaarnaajalle. Oz kuvaa, miten nämä pelottomasti uhrautuvat suomalaiset naiset, Aili Havas ja Rauha Moisio, auttoivat hänen kaupunginosansa asukkaita vuonna 1948 Israelin itsenäisyyssodan aikana. He jakoivat piiritetyssä Jerusalemissa ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita. Vedenjakelupäivinä he jonottivat vettä naapurien puolesta ja rohkaisivat näitä Raamatun sanalla. Oz, joka oli tällöin yhdeksänvuotias, kuvaa liikuttavasti tätä lapsuuden kokemustaan ja kertoo myös tapaamisestaan kyseessä olleitten lähetyssaarnaajien kanssa vieraillessaan Suomessa kymmeniä vuosia myöhemmin.

Ozilta on ilmestynyt hepreaksi 23 romaania ja joukko esseekokoelmia. Suurin osa suomennoksista on käännetty tekijän itsensä kääntämistä tai tarkastamista englanninnoksista.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehkä jossain muualla (Makom ahher, 1966), suom. Kai Kaila Tammi, 1980, ISBN 951-30-2804-6 romaani kibbutsista, esikoisromaani
  • Mieheni Mikael (Mikha’el shelli, 1968), suom. Marja Alopaeus, Tammi, 1978, ISBN 951-30-4568-4 romaani (Keltainen kirjasto)
  • Kuolemaan asti (Ad mavet, 1971), suom. Ilkka Malinen. Tammi, 1987 ISBN 951-30-5172-2 (Keltainen kirjasto)
  • Pahanneuvon vuori (Har ha-’etsah ha-ra ’ah, 1976), suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1981, ISBN 951-30-5173-0 (Keltainen kirjasto) novelleja brittiläisen mandaatin aikaisesta Palestiinasta
  • Maailmassa kaikki muuttuu (Sumchi, 1978), suom. Hannu Väisänen. Karisto, 1983 ISBN 951-23-1987-X lastenkirja
  • Israelin maassa (alkuteos 1982), suom. Dan Steinbock. Tammi, 1983, esseekokoelma ISBN 951-30-5919-7
  • Täydellinen rauha. (Menuhah nekhonah, 1982.) Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Suomennos englanninkielisestä laitoksesta. Keltainen kirjasto 223. Tammi, 1988. ISBN 951-30-6547-2.
  • Musta laatikko (Qufsä šehôrä, 1987), suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 1990, ISBN 951-30-8950-9 kirjeromaani (Keltainen kirjasto)
  • Naisen ikävä (Lada’at isha, 1989), Kristiina Lampola. Tammi, 1993 ISBN 951-30-9885-0 (Keltainen kirjasto)
  • Pantteri kellarissa (Panter ba-martef, 1995), suom. Kristiina Lampola. Tammi, 2000, ISBN 951-31-1168-7 romaani, lapsuuskuvaus 1940-luvun Jerusalemista
  • Meri on sama (Oto ha-yam, 1998), suom. Kristiina Lampola ja Mikko Rimminen, Tammi, 2003 ISBN 951-31-2283-2 suorasanaiseen runomuotoon kirjoitettu romaani
  • Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (Sippur al ahava ve-hosekh, 2002), suom. Kristiina Lampola ja Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 2007, ISBN 978-951-31-3803-5 omaelämäkerrallinen teos (Keltainen kirjasto)
  • Älä kysy yöltä. Nicholas de Langen englanninnoksesta suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5272-7 romaani (Keltainen kirjasto)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Israelilaiskirjailija Amos Oz on vedonlyöjien Nobel-suosikki Yle.fi. Viitattu 22.9.2009.
  2. Amos Oz awarded 2008 Heine Prize ynet.com. Viitattu 20.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]