Rabbi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyproksen päärabbi Arie Zeev Raskin (vas.) ja Israelin päärabbi Yona Metzger synagogan avajaisissa.

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Liberalismi
Karaiitit · Hasidismi
Rekonstruktionismi · Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Holokausti

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Rabbi tai rabbiini (klassisessa hepreaksi ‏ רִבִּי‎, ribbī;, nykyhepreassa רַבִּי,rabbī) on juutalaisuudessa opettaja, viisas henkilö, kirjaimellisesti "suuri (henkilö)".

Rabbien rooli juutalaisessa yhteisössä on ollut ja on edelleen hyvin moninainen. Muinaisina aikoina nimityksellä tarkoitettiin niitä henkilöitä, jotka olivat erottautuneet juutalaisuuden pyhien kirjoitusten tutkimiseen. Babylonialaisen Talmudin aikoina 200-luvun jälkeen rabbit olivat auktoriteetteja juutalaisen lain tulkitsemisessa. Keskiajalla rabbit olivat vastuussa juutalaisen uskon ja lain opettamisesta ja lain soveltamisesta. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein myös jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle. Etenkään konservatiivisissa suuntauksissa rabbeilla ei kuitenkaan ole juurikaan mitään keskeistä osaa juutalaisessa liturgiassa ja rituaaleissa, ja juutalaiset seurakunnat voivat hyvin toimia ilman rabbia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvonimenä rabbi ei esiinny vielä Toorassa. Matteus (23:7) mainitsee sen merkityksessä "mestarini", jota fariseukset mielellään halusivat itsestään käytettävän. Rabbinimitykset suoritti sanhedrin 400-luvulle saakka, jolloin se lakkautettiin.[1]

Babylonialaisessa Talmudissa rabbilla tarkoitettiin Raamatun ja suullisen lain tulkitsijaa ja puolustajaa. Rabbilla oli lähes aina myös siviiliammatti, josta hän sai elantonsa.[1]

Keskiajalla rabbista tuli laintulkitsijan lisäksi opettaja, tuomari, saarnaaja ja juutalaisen seurakunnan henkinen johtaja. Yhteisön jäsenet saivat usein valita oman rabbinsa. Rabbin arvo määräytyi hänen oppineisuutensa mukaan, eikä heillä ollut hierarkiaa. Rabbit saivat säännöllistä palkkaa tai urakkapalkkaa suoritetuista tehtävistään riippuen. Rabbin tehtäviin ei vielä keskiajalla kuulunut esimerkiksi jumalanpalveluksen johtaminen tai avioliittoon vihkiminen. [1]

1800-luvulla haskalahin myötä rabbien toimenkuva laajeni käsittämään samoja tehtäviä, joita kristillisen kirkon papeilla on. Rabbit alkoivat johtaa jumalanpalveluksia ja edustaa seurakuntaa ulospäin, eivätkä enää toimineet tuomareina ja opettajina entiseen tapaan. Konservatiivisessa suuntauksessa pyritään yhä säilyttämään myös rabbien vanhaa toimenkuvaa.[1]

Suomen rabbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Suomen ylirabbiini on vuoden 2013 tammikuusta alkaen ollut Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbiksi vuonna 2012 valittu Simon Livson. Hän on ensimmäinen suomenkielinen Helsingin seurakunnan rabbi.[2]

Naiset rabbeina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin kaikki juutalaiset suuntaukset ortodokseja lukuunottamatta sallivat virallisesti myös naisten vihkimisen rabbeiksi. Ensimmäinen rabbiksi vihitty nainen oli berliiniläinen Regina Jonas vuonna 1935. Yhdysvalloissa ensimmäiset naisrabbit vihittiin 1970-luvulla. [3]

Tunnettuja rabbeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Berenbaum, Michael ja Skolnik, Fred (ed.): Rabbi, Rabbinate Encyclopaedia Judaica. 2007. Gale Virtual Reference Library. Viitattu 9.6.2012.
  2. Anu Heikkinen: Koko Suomen rabbi 29.1.2013. Espoon seurakuntasanomat. Viitattu 31.12.2013.
  3. Hein, Avi: A History of Women's Ordination as Rabbis Jewish Virtual Library. Viitattu 9.6.2012.